Uudet työnantajayritykset harvassa | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 5/2014 1.10.2014 Pekka Lith

Uudet työnantajayritykset harvassa

Tuhatta suomalaista kohti toimii noin 50 yritystä, joten meillä ei ole pulaa yrityksistä. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikka­rekisteri YTR:n mukaan Suomessa toimi noin 266 900 yritystä vuonna 2012. Määrä ei sisällä alkutuotannon toimialoja.

Yrityksistä kuitenkin kaksi kolmasosaa työllistää alle kaksi henkilöä. Näiden yritysten osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä jää kahdeksaan prosenttiin. Nämä yritykset ovat pääosin yksinyrittäjien tai sivutoimisten yrittäjien omistamia.

Vähintään kahden henkilön työnantaja­yrityksiä oli Tilastokeskuksen YTR:n tilastojen mukaan puolestaan noin 87 500 vuonna 2012. Niistä valtaosa on kilpailu­taloudessa toimivia yksityisiä yrityksiä. Vaikka työnantaja­yrityksiä on vain kolmasosa Suomen yrityskannasta, ne työllistivät 92 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä kokovuosi­työllisyyden käsitteellä mitattuna.

Taulukko 1.  Yritysten ja niiden henkilöstön määrän muutokset vähintään kahden henkilön työnantajayrityksissä toimialoittain (pl. alkutuotanto) 2008 – 2012. (Klikkaa kuva isommaksi)

Kuvio 1. Yritysten henkilöstön määrän kehitys 1990– 2012 Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Vuosina 2008 – 12 työnantaja­yritysten määrä pieneni tuhannella yrityksellä. Samanaikaisesti niiden työllisyys supistui 26 500 henkilöllä. Vaikka yksinyrittäjien omistamien, alle kahden henkilön yritysten määrä lisääntyi 4 900 yrityksellä, kasvoi niiden kokovuosi­työllisyys vain 3 100 henkilöllä, mikä ei riittänyt lähimainkaan korvaamaan työpaikkojen menetyksiä työnantaja­yrityksissä (Taulukot 1 ja 2).

Taulukko 2. Yritysten ja niiden henkilöstön määrän muutokset alle kahden henkilön ei-työnantajayrityksissä toimialoittain (pl. alkutuotanto) 2008 – 2012. (Klikkaa kuva isommaksi)

Kuvio 2. Vuoden 2009 lopussa ei-työnantajina toimineiden (alle 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012  toiminnassa olleista yrityksistä Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group.

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Eniten on vähentynyt 2 – 9 henkilöä työllistävien pientyönantajien määrä. Pientyönantajat muodostavat runsaan neljänneksen Suomen yrityskannasta ja työllistävät vajaan viidenneksen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Tosin suurimmat vaikutukset maamme kokonais­työllisyyteen ovat tulleet suurten, yli 250 henkilön yritysten supistuksista (Taulukko 3).

Taulukko 3. Yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon määrän muutokset yritysten kokoluokittain 2008 – 2012 (pl. alkutuotanto). (Klikkaa kuva isommaksi)

Kuvio 3. Vuoden 2009 lopussa työnantajina toimineiden (vähintään 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012 toiminnassa olleista yrityksistä Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Hyvinvointipalvelujen rahoitus pohjautuu vahvasti yksityisiin työnantaja­yrityksiin ja niiden luomiin työpaikkoihin. Yritysten generoimat verot ja veronluonteiset muut maksut ovat valtiolle ja kunnille tärkeitä. Niitä kerätään työntekijöiden tuloveroina, arvonlisäveroina ja kiinteistö- ja yhteisöveroina kuin myös työntekijöiden sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutus­maksuina.

Työnantajat vähentyneet eniten teollisuudessa

Eniten työnantajayritysten määrä on vähentynyt teollisuudessa. Suurinta teollisten yritysten määrän supistuminen on ollut mekaanisessa metsäteollisuudessa ja huonekalujen valmistuksessa. Yritysten määrä on pienentynyt selvästi myös tekstiili-, vaate- ja nahkatuote­teollisuudessa, kulkuneuvo-, konepaja- ja metallituote­teollisuudessa, graafisessa tuotannossa ja rakennusaine­teollisuudessa.

Kuljetuksessa yritysten määrän väheneminen on seurausta teollisuuden alasajosta ja ulkomaankaupan supistumisesta, mikä on heijastunut kumipyörä­kuljetuksiin, varastointi-, huolinta- ja kuljetusvälitys­toimintoihin. Suhdanteiden heikentyminen on ollut lopullinen niitti varsinkin monelle tieliikenteen tavarakuljetus­liikkeelle, sillä toimialalla vallitsi kireä hintakilpailu jo 2000-luvun nousukaudella.

Kaupassa yritysten määrän supistuminen on tulosta yksikkökoon kasvusta ja päivittäis- ja erikois­tavarakaupan keskittymisestä harvojen koti- ja ulkomaisten ketjujen käsiin. Investointi­hyödykkeiden tukkukauppaa on pienentänyt teollisuustuotannon supistuminen. Kaupan yritysten työllisyys ei pienentynyt vielä vuosina 2008 – 12. Osasyynä oli yksityisen kulutuksen kasvun jatkuminen.

Yritysten työllisyys ei ole kasvanut 25 vuoteen

Yritysten henkilöstön kasvu on ollut ylipäätään hidasta 25 viime vuoden aikana muutamia nopean kasvun vuosia lukuun ottamatta. Vaikka yrityksiä oli vuonna 2012 noin 58 000 enemmän kuin 1990-luvun alussa, niiden kaikkiaan työllistämä henkilöstömäärä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1990 (Kuvio 1). Pääosa kansantalouden työllisyyden lisäyksestä onkin tapahtunut kuntien ja kuntayhtymien palvelu­tuotannossa.

Kuvio 1. Yritysten henkilöstön määrän kehitys 1990– 2012

Kuvio 1. Yritysten henkilöstön määrän kehitys 1990– 2012 Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Oikeastaan yksityisten yritysten työllisyys oli YTR:n mukaan vuonna 2012 arviolta jopa 20 000 henkilöä pienempi kuin 1990-luvun vaihteessa, mikäli kuntien tulosyksiköiden ja liikelaitosten yhtiöittämisen myötä syntyneiden yritysten henkilöstö poistetaan tarkastelusta. Periaatteessahan yritystoiminta ansaintamielessä ei kuulu kuntien tehtäviin.

Automatisointi nähdään töiden uhkana…

Yksityisten yritysten työllisyyden hidasta kasvua selittävät teollisuudessa automatisointi, työvaltaisten toimialojen supistuminen tai tuotannon siirtyminen ulkomaisiin toiminta­yksiköihin. Ulkomaisten toiminta­yksiköiden henkilöstö lisääntyi teollisuudessa nopeammin kuin henkilöstö kotimaassa 1990- ja 2000-luvuilla. Nyt henkilöstömäärä tosin on vähentymässä myös ulkomailla.

Tieto- ja viestintäteknologian voittokulku ja digitaalinen vallankumous ovat laajentaneet atk-pohjaista palvelutuotantoa ja supistaneet työvoiman tarvetta yksityisillä palvelualoilla, kun palvelutyö ja henkilökohtainen kulutus ovat siirtyneet tietoverkkoihin. Esimerkkeinä ovat pankkiasioiden hoito, verkko-ostaminen, musiikin kuuntelu, lehtien luku tai elokuvien katselu tietoverkossa.

Lähitulevaisuudessa suuret työvoiman tarpeen vähennykset nähdään etenkin kaupan toimialalla teknologian ja asiakkaiden ostotottumusten kehityksen vuoksi. Kauppa on suuri työllistäjä. Vielä vuonna 2012 kaupan yritysten henkilöstöä oli YTR:n mukaan 252 000. Myös logistiikka-aloilla työvoima vähenee muun muassa varastoinnin automatisoinnin ja robotiikan myötä.

… ja suurena mahdollisuutena

Teollisuudessa robottiteknologia ja 3D-tulostus eli esineprinttaus merkitsevät toisaalta suurta mahdollisuutta ja teollisuuden paluuta Suomeen, jos investoinnit uuteen tuotanto­teknologiaan saadaan käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi robotiikan sovellusmahdollisuudet ulottuvat teollisuus­roboteista liikkuviin työkoneisiin sekä palvelu­robotiikasta mikro- ja nanorobotiikkaan.

Robotiikka tarjoaa mahdollisuuden robottien suunnitteluun ja valmistukseen sekä niiden käyttöön monenlaisten teollisten tuotteiden valmistuksessa, mikä loisi ennen pitkää myös uusia työpaikkoja. 3D-tulostus tarjoaa puolestaan uusia mahdollisuuksia pk-teollisuudessa, jossa voidaan keskittyä asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöitävien tavaroiden valmistukseen.

Osa työpaikoista tilastojen katvetta

YTR:n henkilöstötilastot eivät kerro 2000-luvulla lisääntyneestä ulkomaisen alihankinta- ja vuokratyövoiman käytöstä. Oikeasti siis yksityisiä työpaikkoja on Suomessa enemmän kuin tilastosta ilmenee.

Eniten ulkomaisia keikkatyöntekijöitä on ollut rakennusalalla, mutta heitä työskentelee myös teollisuudessa ja monilla palvelualoilla.

Yksityisten yritysten työllisyys on kohonnut vuosina 2008 – 12 eniten kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallinto- ja tukipalveluissa merkittävä osa henkilöstön kasvusta on koostunut kuitenkin henkilöstön vuokrauksesta, mikä on pienentänyt työllisyyden todellista kasvua vuokratyövoimaa käyttävillä toimialoilla, kuten hotelli- ja ravitsemusalalla.

Vuokratyövoimalla on haettu joustavuutta turbulenteilla markkinoilla. Vuokratyö­voiman merkityksestä eri toimialoilla kertoo, että kotimaisen henkilöstöalan yritysten liikevaihdosta henkilöstön vuokraus teollisuuteen oli 230 miljoonaa, hotelli- ja ravintola-alalle 220 miljoonaa, rakennusalalle 180 miljoonaa, logistiikka-aloilla 150 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Näennäistä kasvua sosiaalipalveluissa

Yksityisissä sosiaalipalveluissa tapahtunut yritysten voimakas työllisyyden kasvu on ollut osin tilastollista, sillä toiminta on perustunut kuntien tehtävien ulkoistuksiin tai kuntien omaa palvelutuotantoa tukeviin, yhteiskunnan verovaroilla hankittuihin ostopalveluihin. Yksityisissä sosiaali­palveluissa peräti 80 – 100 prosenttia liikevaihdosta kertyykin kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.

Sosiaalipalvelujen ulkoistusten ja yksityisten ostopalvelujen kasvu on merkinnyt käytännössä sitä, ettei kuntien ole tarvinnut lisätä oman henkilökuntansa määrä tai investoida uusiin palvelukiinteistöihin, vaikka ne vastaavat palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Samanlainen kehitys on ollut käynnissä terveyspalveluissa ja kuntien ydinpalvelujen tuotantoa tukevissa toimitila­palveluissa.

Kuntien yksityisiin palveluostoihin liittyvän työpanoksen suuruutta kuvastaa se, että sosiaalipalvelujen ulkoistuksiin sisältyvät palkat ja työeläkemaksut olivat Kevalle laaditun selvityksen mukaan arviolta 1,3 miljardia euroa vuonna 2012. Terveyspalveluissa summa oli 350 miljoonaa, kiinteistöjen ylläpidon palveluissa 410 miljoonaa euroa ja catering-palveluissa 50 miljoonaa euroa.

Liian harvat kasvavat työnantajiksi

Suomessa tarvitaan lisää yksityisiä työnantaja­yrityksiä vahvistamaan kansantalouden pohjaa, mutta niitä ei ole syntynyt tarpeeksi viime vuosina. Tätä osoittaa esimerkiksi yritysrekisteriin perustuva tarkastelu, jonka mukaan vuoden 2009 tilastoihin sisältyneistä ja vuonna 2012 yhä toimineista alle kahden henkilön yrityksistä vain kahdeksan prosenttia oli muuttunut työnantajayrityksiksi (Kuvio 2).

Kuvio 2. Vuoden 2009 lopussa ei-työnantajina toimineiden (alle 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012  toiminnassa olleista yrityksistä

Kuvio 2. Vuoden 2009 lopussa ei-työnantajina toimineiden (alle 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012  toiminnassa olleista yrityksistä Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group.

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group.

Suhteellisesti eniten työnantajiksi muuttuneita oli majoitus- ja ravitsemisalalla, kuljetuksessa ja rakennusalalla. Vähiten niitä oli sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutus- ja henkilö­palveluissa sekä kiinteistö-, hallinto- ja tukipalveluissa. Tarkastelun ulkopuolelle oli rajattu alkutuotanto ja ne YTR:n vuositilastoihin sisältyneet yritykset, joilla oli lopetustieto jo tarkastelun lähtövuonna 2009.

Osa myös lopettaa työnantajina

Vastaavasti vuonna 2009 vähintään kaksi henkilöä työllistäneistä ja tarkastelu­ajanjakson lopussa vuonna 2012 elossa olleista yrityksistä noin 86 prosenttia toimi yhä työnantaja­yrityksinä. Tosin joka seitsemännessä entisessä työnantaja­yrityksessä henkilöstö oli pienentynyt YTR:n mukaan alle kahteen henkilöön ja ne olivat muuttuneet tilastollisesti ei-työnantajiksi (Kuvio 3).

Kuvio 3. Vuoden 2009 lopussa työnantajina toimineiden (vähintään 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012 toiminnassa olleista yrityksistä

Kuvio 3. Vuoden 2009 lopussa työnantajina toimineiden (vähintään 2 henkilön) yritysten toimiminen työnantajina 2012, prosenttia 2012 toiminnassa olleista yrityksistä Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group.

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus; Lith Consulting Group.

Pysyvyys työnantajana oli vankinta teollisuudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kaupassa. Ei-työnantajiksi muuttuneita oli paljon liike-elämän palveluissa, kuljetuksessa ja rakennusalalla. Nämä yritykset toimivat suhdanneherkillä toimialoilla, joiden menestys on riippuvainen asiakasyritysten menestyksestä ja talouden yleisestä suhdannekehityksestä.

 

Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Lith Consulting Group).

Lähteitä:

Lith, Pekka: Kuntien kasvavat hankintamarkkinat, Raportti kuntien julkisista hankinnoista ja palvelujen ulkoistamiskehityksestä tilastotietojen valossa, Lith Consulting Group, Helsinki 2014;

Lith, Pekka: Yritystoiminnan tilastokatsaus 2014, Tilastollinen raportti yrityksistä, yritysprofiilista, yritystoiminnan kehityksestä ja yrittäjyydestä, Lith Consulting Group, Helsinki 2014;

Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastot 1990 – 2012 ja kansantalouden tilinpito 1990 – 2013.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)