Koulutus on Euroopan hyvinvoinnin moottori | Tieto & Trendit
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 8/2012 18.1.2013 Vesa Puoskari

Koulutus on Euroopan hyvinvoinnin moottori

Andreas Schleicher. Kuva: Vesa Puoskari

OECD:n syyskuussa julkaiseman Education at a Glance 2012 -tutkimusraportin mukaan EU-maiden brutto­kansan­tuotteen kasvusta kaksi kolmasosaa perustuu korkeasti koulutetun työvoiman tuottavuuteen viimeisen vuosi­kymmenen aikana. Yhdysvalloissa vastaava luku on 51 prosenttia.

Taloudellista kehitystä tarkasteltaessa Eurooppa ei ole menestynyt erityisen hyvin viimeisen kymmenen vuoden jaksolla.

”Mielenkiintoista kuitenkin on, että suurin osa saavutetusta talouskasvusta perustuu korkeasti koulutetun työvoiman tuottavuuteen. Ilman tätä kasvua tilanne olisi nykyistäkin heikompi”, sanoo OECD:n koulutusosaston varapääjohtaja Andreas Schleicher.

Suuntaus näkyy myös muissa OECD-jäsenmaissa, mutta korostuu etenkin EU-alueella. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa korkeasti koulutettujen tulojen kasvu ylittää jopa brutto­kansan­tuotteen kasvun.

”Tämä kertoo koulutetun työvoiman kysynnän kasvusta, mutta samalla myös talouskriisin vaikutuksesta. Euroopassa koulutetun työvoiman kysyntä on edelleen korkeampi kuin tarjonta. Tutkintoa tai koulutusta vailla olevat ovat taas joutuneet kokemaan talouskriisin vaikutukset muita voimakkaammin”, arvioi Schleicher.

Myös ammatillinen koulutus ja työharjoittelu voivat toimia merkittävänä talouskasvun moottorina. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vaikutus brutto­kansantuotteen kasvuun on suurempi kuin korkeamman tutkinnon suorittaneilla.

Tuloerot kasvaneet

Vuonna 2009 tutkimuksessa mukana olleen 21 EU-jäsenmaan taloudet supistuivat keskimäärin 4,9 prosenttia. Talouden notkahduksesta kärsivät etenkin keskitason tutkinnon suorittaneet, sillä työllisyysaste ja tuloerot ovat kasvaneet korkeasti koulutettujen hyväksi.

OECD-maissa korkeimman asteen tutkinnon suorittaneet 24–64-vuotiaat miehet ansaitsivat 62 prosenttia enemmän kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet vuonna 2010, kun vuonna 2008 ero oli vielä 54 prosenttia. Naisilla ero nousi 54 prosentista 59 prosenttiin samalla aikavälillä.

Kirsi Lindroos. Kuva: Vesa Puoskari

Suomen pysyvässä OECD-edustossa Pariisissa työskentelevä opetusneuvos Kirsi Lindroos sanoo, että tilanne on vastaavanlainen Suomessa.

“Kun tarkastellaan koulutuksen ja palkkauksen välistä suhdetta, niin miehet hyötyvät korkeakoulutuksesta naisia enemmän. Suomessa samapalkkaisuutta on pyritty lisäämään jo vuosien ajan, mikä ei käytännössä ole kuitenkaan toteutunut. Naisille korkeakoulutus ja koulutus ylipäätään ei tuo samaa taloudellista hyötyä kuin miehille.”

Suomessa palkkaerot korkeasti ja vähemmän koulutettujen välillä ovat pienet. ”Suomessa pärjää vähäisellä koulutuksella rahallisesti muihin maihin verrattuna selkeästi paremmin. Ikä selittää korkeita palkkoja koulutustasoa enemmän”, Lindroos huomauttaa.

Myös työttömyysaste oli OECD-maissa korkeasti koulutetuilla miehillä noin kolmanneksen pienempi kuin alemman tutkinnon suorittaneilla vuonna 2010. Naisilla ero oli noin 40 prosenttia pienempi.

Silta työelämän ja  koulutuksen välille

Suomessa tavoitteena on kouluttaa koko ikäluokka mahdollisimman nopeasti perusopetuksen jälkeen.

Vanhimpien ikäluokkien koulutukseen osallistumisessa Suomi on pysynyt kärkimaiden joukossa, mutta 15–19-vuotiaiden osalta tilanne on heikompi. Ikäluokasta opiskelee 87 prosenttia, kun Irlannissa, Belgiassa, Puolassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Hollannissa vastaava osuus on yli 90 prosenttia.

Myös nuorisotyöttömien määrä Suomessa on hyvin korkea. ”Meidän on mietittävä, kuinka rakentaisimme entistä vahvempia siltoja koulutuksen ja työelämän välille ja saada todellinen nuorisotakuu toimimaan sitä kautta”, sanoo Kirsi Lindroos.

”Esimerkiksi Saksassa työelämä ja yritykset osallistuvat huomattavasti aktiivisemmin koulutuksen kehittämiseen ja rahoittamiseen ja myös sitoutuvat palkkaamaan nuoria työntekijöitä. Kun yrityksillä on omaa rahallista panosta mukana koulutuksessa, niin silloin myös halu palkata osaavaa väkeä on aito.”

”Suomen ongelmana on, että konkreettiset toimet puuttuvat. Yhteisvastuuta on kannettava niin yhteiskunnan, yrityselämän kuin itse nuortenkin osalta. Jotta harjoitteluilla olisi todellista merkitystä, on halukkaille pystyttävä osoittamaan mahdolliset työpaikat, jonne he voivat rekrytoitua.”

”Jos nuorilla ei ole työkokemusta eikä edes kunnon harjoittelua takana, niin työpaikan löytäminen on vaikeaa vaikka halua kuinka olisi”, Lindroos painottaa.

Koulutusmenot kasvussa

OECD:n raportin mukaan koulutukseen sijoittaminen tuottaa valtioille merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä.

Andreas Schleicher huomauttaa, että taloudellisesta taantumasta huolimatta useimmat EU-maat ovat lisänneet koulutusmenojaan talouskriisin aikana kaikilla tasoilla. Vuosina 2008–2009 valtioiden, yritysten ja yksityisten sijoitukset koulutukseen lisääntyivät 24 OECD-maassa ja ne laskivat ainoastaan neljässä EU-maassa.

”Koulutuksen kustannukset ovat lopulta merkittävästi pienemmät kuin sen tuomat hyödyt. Kustannukset eivät muodostu niinkään siitä mitä koulutus maksaa vaan ne syntyvät taloudellisista menetyksistä. Koulutetut työntekijät ansaitsevat enemmän ja maksavat korkeampia veroja”, perustelee Schleicher.

Tutkimusraportissa vertaillaan myös koulutuksen aiheuttamien julkisten kustannusten ja saavutettujen etujen tuomaa nettohyötyä.

Suomessa koulutuksen tuoma nettohyöty on noin 95 000 Yhdysvaltain dollaria vuodessa, kun tutkimuksessa mukana olleen 21 EU-jäsenmaan keskiarvo on 105 000 dollaria ja OECD-maiden keskiarvo 101 000 dollaria. Kärkimaista Unkarissa hyöty on noin 255 000 dollaria ja Yhdysvalloissa 233 000 dollaria.

Sosiaalinen liikkuvuus lisääntyy

Koulutus lisää sosiaalista liikkuvuutta. OECD-maissa keskimäärin 37 prosentilla 25–34-vuotiaista tutkinnon suorittaneista oli vuonna 2009 korkeampi tutkinto kuin vanhemmillaan. Vain 13 prosenttia OECD-maiden nuorista oli suorittanut vanhempiensa tutkintotasoa alemman tutkinnon.

Suomessa nuorten koulutustaso suhteessa vanhempien koulutustasoon on noussut hitaammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa 27 prosentilla nuorista oli korkeampi tutkinto kuin vanhemmillaan ja 21 prosentilla alhaisempi.

”Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa on korkea koulutustaso ja olemme hoitaneet asiat hyvin. Kehitystahti ei voi olla sama kuin muilla, sillä lähtötaso on ollut hyvä. Tutkimus osoittaa, että muut maat ottavat välimatkaa nopeasti kiinni. Suomi ei keiku keulilla yksin, vaan monessa asiassa olemme keskivaiheilla”, sanoo Kirsi Lindroos.

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 68 prosentilla myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja. Vain viidellä prosentilla korkeakouluopiskelijoiden vanhemmista ei ole lainkaan perusasteen jälkeistä koulutusta. Kaikkien OECD-maiden opiskelijoista 48 prosentilla vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, kun 28 prosenttia on perusasteen koulutuksen varassa.

Tuloksissa näkyy myös sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisessa. Naisista 32 prosenttia oli vanhempiaan koulutetumpia ja 16 prosenttia sai vanhempiaan alhaisemman koulutuksen. Miehistä taas 23 prosenttia oli vanhempiaan korkeammin koulutettuja, ja 26 prosenttia sai alhaisemman koulutuksen kuin vanhempansa.

 

Kirjoittaja on Brysselissä työskentelevä vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)