Suomen vienti toipuu verkkaisemmin kuin muiden Pohjoismaiden | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 14.5.2014 Samuli Rikama

Suomen vienti toipuu verkkaisemmin kuin muiden Pohjoismaiden

Suomen tavaraviennin arvo supistui 13 prosenttia vuosien 2008–2012 aikana 66 miljardista eurosta 57 miljardiin euroon. Viennin kutistuminen on ollut tuntuvampaa Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, joiden vientiluvut ylittivät vuoden 2008 tason jo vuonna 2012.

Suomen vienti on supistunut Suomen kymmenestä tärkeimmästä markkina-alueesta kahdeksalla. Poikkeuksia ovat vienti Kiinaan, jossa kasvua oli lähes 650 miljoonaa euroa, ja vienti Hollantiin, joka kasvoi 185 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 tavaraviennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 29,2 prosenttia. Vuonna 2008 osuus oli 35,3 prosenttia. Suomi on vientiosuuksien bkt-vertailussa heikoin Pohjoismaa. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa vientiosuudet olivat 32–34 prosenttia, kun EU-maiden keskiverto oli 35 prosenttia bkt:sta (Kuvio 1).

Kuvio 1. Viennin osuus bkt:sta 2012, %

Kuvio 1. Viennin osuus bkt:sta 2012, % Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises

Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprise

Suomen suurin vientimarkkina-alue on Ruotsi. Suomalaiset yritykset veivät tavaroita naapurimaahan 6,2 miljardin euron arvosta vuonna 2012, mikä vastaa 10,9 prosenttia koko tavaraviennistä.

Vienti Saksaan kutistui vuosina 2008–2012 noin 20 prosenttia. Vienti Venäjälle väheni 25 prosenttia 7,6 miljardista eurosta 5,7 miljardiin euroon. Venäjän-kauppa kääntyi alamäkeen siis jo ennen ja ilman Ukrainan kriisiä.

Finanssi- ja eurokriisi on syönyt useiden EU-maiden ostovoimaa. Suomen viennistä 47 prosenttia meni vanhoihin EU15-jäsenmaihin vuonna 2008, vuonna 2012 enää 45 prosenttia. EU15-maiden osuus Suomen viennistä oli merkittävä mutta selvästi vähäisempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

BRIC-mailla on suuri merkitys Suomen viennille ennen kaikkea Venäjän kaupan takia. Suomen viennistä 17 prosenttia kohdistuu näille markkinoille, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomen vienti BRIC-maihin on laskenut 11 prosenttia vuodesta 2008, kun Ruotsin vienti BRIC-maihin kasvoi 23 prosenttia. Suomen vienti kehittyviin Next-11-maihin kasvoi 9 prosenttia vuosina 2008–12. Näihin maihin kuuluvat muun muassa Malesia, Indonesia, Vietnam, Filippiinit, Etelä-Korea ja Turkki.

Pk-yritykset parantaneet asemiaan

Vaikka suuret yritykset hallitsevat edelleen Suomen vientiä, pienet ja keskisuuret yritykset suoriutuivat vuosien 2008–12 aikana paremmin sekä yleisesti että kasvumarkkinoilla kuten Intiassa ja Brasiliassa. Myös Saksan ja Yhdysvaltojen viennissä pk-yritykset ovat menestyneet suuria yrityksiä paremmin, kun taas Venäjällä tilanne on päinvastainen.

Pk-yritykset saattavatkin olla – ainakin joillakin toimialoilla - suuryrityksiä ketterämpiä sopeutumaan nopeisiin markkinamuutoksiin ja myös hyötymään niistä suurten yritysten kustannuksella. Pk-yritykset ovat selviytyneet suuria yrityksiä paremmin vientiponnisteluissaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa (Kuvio 2).

Kuvio 2. Pk-yritysten ja suuryritysten viennin kehitys 2008-2012, 2008=100

Kuvio 2. Pk-yritysten ja suuryritysten viennin kehitys 2008-2012, 2008=100 Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises Tieto&trendit

Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises

Pk-yrityksien osuus viennistä oli merkittävä etenkin Venäjän ja Saksan kaupassa. Muissa Pohjoismaissa pk-yritykset vastasivat huomattavasti suurempaa osaa viennistä Saksaan kuin Suomessa.

Viennin rakenteessa rajuja muutoksia

Suomen osuus kaikkien EU-maiden viennistä oli 1,6 prosenttia vuonna 2008. Vuoteen 2012 osuus laski 1,3 prosenttiin eli suomalaiset ovat menettäneet osuuttaan vientimarkkinoilla.

Ajanjaksolla 2008–12 Suomen kännykkätuotanto ja sen seurauksena myös vienti kuihtui. Telekommunikaatiotuotteiden vienti romahti ajanjaksolla 9,1 miljardista 1,6 miljardiin euroon. Nokian tilanne on dramaattisesti muuttunut, eikä Suomessa enää valmisteta kännyköitä.

Vastaavasti Suomen osuus koko EU:n telekommunikaatiotuotteiden viennistä laski 7,1 prosentista vuonna 2008 vain 1,3 prosenttiin vuonna 2012 (Kuvio 3). Ruotsissa telekommunikaatiotuotteiden viennin lasku oli huomattavasti maltillisempaa.

Kuvio 3. Osuus koko EU:n viennistä, %

Kuvio 3. Osuus koko EU:n viennistä, %  Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises, Tieto&trendit

 

Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises

Suomi vei paperituotteita 7 miljardin euron arvosta vuonna 2012, mikä vastaa 11,9 prosenttia koko viennin arvosta. Muita tärkeitä vientituotteita ovat öljytuotteet, joita vietiin 6,3 miljardin euron arvosta, ja teollisuuskoneet, joiden viennin arvo oli 4,1 miljardia euroa.

Viennin kasvualat kaukana korkeasta teknologiasta

Tärkein kehittyviin BRIC-maihin viety tuoteryhmä oli vuonna 2012 teolliset koneet ja laitteet, noin miljardi euroa. Suomalaisista tuotteiden viennissä erityisen vahvasti kasvoi 2008–12 turkisnahkojen (215 %) sekä sellun ja jätepaperin (177 %) vienti.

Myös meijerituotteiden vienti Venäjälle lisääntyi huomattavasti. Suomen viennin vahvimmat kasvukärjet kehittyviin BRIC-maihin eivät siis suinkaan olleet korkean teknologian tai arvonlisän tuotteita.

Suomen osuus koko EU:n viennistä Yhdysvaltoihin vuonna 2012 oli vaatimaton, vain 1,2 prosenttia. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 1,7 prosenttia. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin oli 3,6 miljardia vuonna 2012 ja koostui paljolti öljy- ja paperituotteista.

Pohjoismaiden asema heikentynyt

Pohjoismaiden kokonaisviennin arvo oli vuonna 2012 noin 402 miljardia euroa. Luvun olisi pitänyt olla 31 miljardia korkeampi, jotta maat olisivat säilyttäneet markkinaosuutensa (Kuvio 4).

Kuvio 4. Pohjoismaiden osuus vientimarkkinoista, %

Kuvio 4. Pohjoismaiden osuus vientimarkkinoista, %  Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises, Tieto&trendit

Lähde: Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises

Pohjoismaiden tärkeimpiä vientituotteita ovat öljytuotteet 18,8 prosentin osuudella kokonaisviennistä sekä kala, jonka osuus on 3,3 prosenttia. Muut elintarvikkeet, paperituotteet, turkis- ja nahkatuotteet sekä lääke- ja farmasiateollisuuden tuotteet ovat myös vahvasti esillä.

Kokonaisuudessaan Pohjoismaiden vienti on kehittynyt heikosti ajanjaksolla 2008–12. Pohjoismaiden osuus EU:n kokonaistavaraviennistä pieneni 0,6 prosenttia. Pohjoismaisesta vientiteollisuudesta on kaiken kaikkiaan hävinnyt 157 000 työpaikkaa vuosina 2008–2012.

Samuli Rikama on työ- ja elinkeinoministeriön ekonomisti.

 

Perusteellinen analyysi viennin kehittymisestä

Nordic Exports of Goods and Exporting Enterprises on Pohjoismaiden viennin kehittymistä analysoiva raportti, jonka Pohjoismaiden kansalliset tilastolaitokset ovat laatineet Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Raportti esiteltiin Nordic Growth through Export -konferenssissa, jonka Nordic Innovation järjesti huhtikuun alussa 2014.

Raportista käy selville, mitkä ovat Pohjoismaiden viennin kannalta tärkeimmät tuoteryhmät ja kuinka maat menestyvät tärkeimmillä vientimarkkinoilla kuten EU:ssa ja Yhdysvalloissa, BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) sekä uusilla kasvumarkkinoilla eli Next-11-maissa (Bangladesh, Egypti, Indonesia, Iran, Etelä-Korea, Meksiko, Nigeria, Filippiinit, Pakistan, Turkki ja Vietnam).

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)