Luottamus murenee | Tieto & Trendit
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 2/2014 10.4.2014 Jussi Melkas

Luottamus murenee

Luottamus EU:hun, kansallisiin hallituksiin ja parlamentteihin EU-maissa. Lähde: Eurobarometri 80, Syksy 2013. Euroopan komissio

Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.

”In no-one we trust” otsikoi talousnobelisti Joseph Stiglitz joulun tienoon kolumninsa New York Timesissa. Hän käsitteli kirjoituksessaan Yhdysvalloissa kokemaansa kulttuurimuutosta, jota luonnehtii yleinen epäluottamus.

Yhdysvalloissa sosiaalitutkijat ovat jo pidempään arvelleet yleisen luottamuspulan tunkeutuneen syvälle yhteiskunnan rakenteisiin. Keski-Euroopassa epäluottamus on koettu nimenomaan poliittiseen järjestelmään liittyväksi. Pohjoismaissa luottamus on perinteisesti ollut korkealla tasolla, joskin yleisen luottamuksen vähentymistä on niissäkin havaittavissa.

Ajatus modernin kapitalistisen yhteiskunnan hajoamisesta on huolettanut yhteiskunta-ajattelijoita koko sen olemassaolon ajan, mutta aina kapitalismi on kestänyt tai ainakin noussut tuhkasta. Onko yleinen luottamuspula tällä kertaa viemässä yhteiskuntaamme kohti perimmäistä rajaa? Vai onko kysymys vain siitä, että verkkoyhteiskunnan valistunut ihminen ei enää niele purematta, mitä ylhäältä annetaan?

Seuraavassa kuvaan, miten ihmisten luottamus talouteen, politiikkaan, tietoinstituutioihin ja kanssaihmisiin on kehittynyt. Johtopäätös on se, että luottamus murenee lähes kaikilla elämänalueilla.

Euroopassa luottamus muihin ihmisiin on poikkeuksellisesti pysynyt ennallaan. Kansalaisyhteiskunnan toimintakykyisyyteen siis vielä luotetaan. USA:ssa tämäkin luottamussuhde on mittareiden mukaan ränsistymässä, ja tätä pidetään yhtenä selittävänä tekijänä ääriuskonnollisten liikkeiden nousuun.

Luottamuksen mittaaminen on vaikeaa. Eri tilanteissa olevat ihmiset tuskin osaavat vastata keskenään samalla tavoin omia tuntojaan kuvaten, kun heiltä kysytään, miten paljon he luottavat johonkin instituutioon. Lisäksi vähänkin eri tavoin ja eri yhteydessä esitetyt kysymykset tuottavat kovin erilaisia tuloksia. Toisaalta voi ajatella, että mittarit kuitenkin kertovat jotain kehityksen suunnasta, koska aikasarjat ovat melko vakaita, kun verrataan samaa mittaria eri aikoina.

Esitettyihin tietoihin ei siis pidä suhtautua yksinkertaisina totuuden paljastavina faktoina, vaan pikemminkin signaaleina, jotka heijastavat pinnan alla tapahtuvia kehityskulkuja. Vasta aika näyttää meille, ovatko mittareiden osoittamat kehityskulut olennaisia vai vain puhetapojen muutoksia.

Talousoptimismi heikolla oraalla

Luottamus talouteen kuvaa luottamusta talouden myönteiseen kehitykseen. Se on eri tyyppinen mittari kuin poliittisiin ja tietoinstituutioihin kohdistuvat mittarit, joissa luottamuksen vastakohta on epäluulo. Taloudellisen luottamuksen vastakohta on pessimismi.

Tosin euron kriisin yhteydessä on oltu erityisen huolissaan sijoittajien luottamuksen heikentymisestä milloin mihinkin asiaan, ja sijoittajien epäluuloja on yritetty poistaa mm. monenlaisilla säästötoimilla. Samalla on havaittu, että luottamuksen ja talouspolitiikan vaikutussuhde ei ole mitenkään yksinkertainen.

On sanottu että Euroopan keskuspankin pääjohtajan ilmoitus, että valtioiden maksuvalmius taataan kaikin keinoin, oli se signaali, joka palautti luottamuksen, vaikka mitään erityisiä talouspoliittisia toimia ei tehtykään. Luottamus ei myöskään vähentynyt, vaikka Saksan korkein oikeus totesi EKP:n pääjohtajan lausunnon Saksan perustuslain vastaiseksi.

Talousluottamuksen on todettu vaihtelevan melko johdonmukaisesti taloudellisten suhdanteiden kanssa ja jopa ennakoivan niitä. Kuluttajien taloudellisen luottamuksen mittaaminen alkaa olla jo vakiintunutta tilastotuotantoa teollisuusmaissa, ja tilaston tietoja käytetään suhdanteiden ennakoinnissa.

EU julkaisee taloudellisten tunnelmien indikaattoria, joka yhdistää kuluttajien arviot eri alojen yritysten arvioihin talouden kehityksestä. Indikaattorin viimeaikaiset tulokset ovat kertoneet luottamuksen kohentumisesta pitkän laskusuhdanteen jälkeen.

Kuvio 1. Taloudellisten tunnelmien indeksi Suomessa ja EU:ssa

Taloudellisten tunnelmien indeksi Suomessa ja EU:ssa. Lähde: Business and Consumer Surveys. Euroopan komissio

Lähde: Business and Consumer Surveys. Euroopan komissio

Indikaattorin mukaan Suomen ja EU-maiden väliset erot heijastavat koko lailla johdonmukaisesti taloudellista kehitystä: 2000-luvun alkupuolella Suomessa vallitsi optimistisempi tunnelma kuin muualla Euroopassa ja viime vuosina taas pessimistisempi.

Politiikan kriisi syvenee

Luottamus on pitkään ollut kansainvälisen politiikan sanastoa. Akuuteissa kriiseissä kaivataan usein ”luottamusta herättäviä toimia”. Osapuolten välinen epäluulo haittaa olennaisesti tälläkin hetkellä sekä Ukrainan että Syyrian kriisien ratkaisemista.

Viime vuonna julkaistun rauhanbarometrin mukaan aseellisten yhteenottojen painopiste on siirtynyt valtioiden väliltä valtioiden sisälle. Politiikan ydinkysymykseksi on valtioiden välisen luottamuksen sijaan tullut kansan luottamus valtaapitäviin. Tosin sisäisestä epäluottamuksesta alkanut Ukrainan kriisi laajeni nopeasti valtioiden väliseksi.

Politiikan luottamuspula on lisääntynyt talouskriisin seurauksena sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Yhdysvalloissa luottamus poliittisiin instituutioihin romahti pohjalle kongressin päätöksenteon lukkiintumisen seurauksena, kun liittovaltion hallintoa jouduttiin sulkemaan. Luottamus politiikkaan on kuitenkin yleisemminkin ollut laskusuunnassa Yhdysvalloissa. Gallupin tiedotteen mukaan luottamus sekä poliitikkoihin että muihin ihmisiin oli 1970-luvulla selvästi suurempaa kuin 1990-luvulla ja sen jälkeen. Samaa viestiä kertovat kansainvälisen World Value Surveyn tiedot vuosilta 1990–2006.

Kuvio 2. Luottamus poliitikkoihin ja muihin ihmisiin* USA:ssa

Luottamus poliitikkoihin ja muihin ihmisiin USA:ssa. Lähde: www.gallup.com

Lähde: www.gallup.com

* luottaa paljon tai kohtalaisesti

EU:ssa luottamusta ovat kriisin alun jälkeen menettäneet sekä itse EU että kansalliset poliittiset instituutiot. Tuoreen Eurobarometrin mukaan kansalaisten luottamus sekä kansallisiin hallituksiin että parlamentteihin on vähentynyt melkoisen systemaattisesti vuodesta 2004 lähtien. Suomessa, samoin kuin muissakin Pohjoismaissa, luottamus kotimaan politiikkaan on eurooppalaisittain ja myös USA:han verrattuna varsin vahvaa. Sen sijaan EU:n arvostus on Pohjolassa korkeintaan keskitasoa.

Kuvio 3. Luottamus EU:hun, kansallisiin hallituksiin ja parlamentteihin* EU-maissa

Luottamus EU:hun, kansallisiin hallituksiin ja parlamentteihin* EU-maissa. Lähde: Eurobarometri 80, Syksy 2013. Euroopan komissio

Lähde: Eurobarometri 80, Syksy 2013. Euroopan komissio

* tend to trust

Kuvio 4. Luottamus hallitukseen ja parlamenttiin* EU-maissa

Luottamus hallitukseen ja parlamentteihin EU-maissa. Lähde: Eurobarometri 79, Kevät 2013. Euroopan komissio

Lähde: Eurobarometri 79, Kevät 2013. Euroopan komissio

* tend to trust

Kuvio 5. Luottamus EU:hun* EU-maissa

Luottamus EU:hun EU-maissa. Lähde: Eurobarometri 79, Kevät 2013. Euroopan komissio

Lähde: Eurobarometri 79, Kevät 2013. Euroopan komissio

* tend to trust

Tutkijat ja tiede kyseenalaistetaan

USA:ssa osansa yleisestä epäluottamuksen ilmapiiristä on saanut myös kiivaiden uskonnollis- ja poliittissävyisten keskustelujen kohteena ollut tiede. Yli puolet Huffington Postin YouGov-tutkimuksen vastaajista sanoi luottavansa tutkijoiden raportteihin vähän ja 6 prosenttia ei ollenkaan.

Itse tutkijoita suurempi epäluottamus kohdistuu kuitenkin siihen, miten tutkimuksia raportoidaan mediassa. Yhdysvalloissa ongelmana on ollut tieteen teorioiden, erityisesti luomiskertomukseen liittyvä, uskonnollinen kritiikki. Viime aikoina asenteissa on nähty myös silkan taikauskon lisääntymistä, sillä kyselyissä on kasvanut sellaisten vastaajien osuus, jotka arvelevat astrologian olevan luotettava tiedon lähde. Tuore USA:n tiedesäätiön teettämä tutkimus jopa väitti, että joka neljäs Yhdysvaltain kansalainen ei tiedä maan kiertävän aurinkoa.

Yhdysvalloissa tiedekeskusteluun on lisäksi kietoutunut kaupallisia kysymyksenasetteluita, erityisesti ympäristö- ja ravintokysymyksissä. Tähän viittaavat myös Huffington Postin tulokset, joiden mukaan reilut 40 prosenttia vastaajista arvelee tutkimusten rahoittajien vaikuttavan usein tuloksiin ja toinen mokoma uskoo rahoittajan ainakin joskus lyövän pukinsorkkansa tuloksiin.

Euroopassa luottamus tieteeseen näyttää suuremmalta kuin USA:ssa. Vertailukelpoista tietoa ei ole, mutta Eurobarometrin väittämään, että tiede ja teknologia helpottavat elämää, tekevät sen mukavammaksi ja terveelliseksi, yhtyi 66 prosenttia EU-kansalaisista, suomalaisista 69 prosenttia.

Myös Suomen kansallisen tiedebarometrin mukaan luottamus tieteeseen on suurta (61 prosentilla suuri tai melko suuri luottamus) ja melko pysyvää.

Toisaalta myös Euroopassa enemmistö kansalaisista suhtautuu hyvin epäillen tutkijoiden kykyyn kertoa totuus, koska kaupalliset intressit ovat mukana. Eurooppalaisten tulosten mukaan suomalaiset ovat keskimääräistä epäluuloisempia suhteessa tieteeseen. Yli puolet suomalaisista arvelee, etteivät tiedemiehet ymmärrä nykytieteen ja -teknologian monimutkaisia ongelmia ja peräti 70 prosenttia epäilee rahoittajien vaikuttavan tuloksiin. Tässä suhteessa epäluulo Suomessa näyttäisi siis olevan suurempaa kuin USA:ssa.

Kuvio 6. Väittämä: "Teollisuuden edut vaikuttavat tieteentekijöihin"*

Väittämä: "Teollisuuden edut vaikuttavat tieteentekijöihin". Lähde: Special Eurobarometer, Science and Technology, January 2010-February 2010, June 2010. Euroopan komissio

Lähde: Special Eurobarometer, Science and Technology, January 2010-February 2010, June 2010. Euroopan komissio

* Vastaus väittämään: Koska tiedemiehet ovat riippuvaisia teollisuuden rahoituksesta, ei heihin voi luottaa kiistanalaisissa asioissa. Täysin tai osittain samaa mieltä.

Media menettänyt uskottavuuttaan

Gallupin tietojen mukaan yhdysvaltalaisista hieman yli puolet ei luota (”do not trust very much”, ”trust not at all”) joukkotiedotusvälineiden raportointiin. Vastaavasti luottavaisia on vähän alle puolet. 2000-luvulla luottamus on vähentynyt siten, että vuosituhannen alkuvuosina luottavaisia oli yli puolet vastaajista.

World Value Survey antaa lehdistön luottamuksen kehityksestä vielä synkemmän kuvan: epäluuloisten osuus on vuodesta 1999 kasvanut 44 prosentista 80 prosenttiin vuonna 2006. Epäluottamus televisioon oli vuonna 2006 yhtä suurta.

Kuvio 7. Luottamus joukkotiedotusvälineiden raportointiin* USA:ssa

Luottamus joukkotiedotusvälineiden raportointiin USA:ssa. Lähde: www.gallup.com

Lähde: www.gallup.com

* luottaa = hyvin paljon ja jonkin verran, ei luota = ei kovin paljon ja ei lainkaan

Eurobarometri selvitti luottamusta eri joukkoviestimiin vuonna 2012. Luotettavimmaksi arvioitiin radio ja epäluotettavimmaksi internet. Verrattuna edelliseen vuoteen luottamus oli vähentynyt kaikkien välineiden suhteen.

Luottamuksen ja epäluottamuksen taso ei yleisesti ottaen poikennut kovin paljon amerikkalaisten tasosta, mutta yhteisöstämme löytyi kovin erilaisia maita. Luottavaisimpia olivat Pohjolan kansat, joista 73–80 prosenttia luotti (”tend to trust”) radion raportointiin, 63–72 prosenttia televisioon. Lehdistön suhteen oltiin kriittisempiä Ruotsissa ja Tanskassa, mutta suomalaiset luottivat 62-prosenttisesti lehdistöönkin.

Toista ääripäätä edustivat Välimeren maat, Kreikka, Malta, Espanja ja Italia, joissa luottavaisia oli välineestä riippuen hieman yli tai alle kolmannes. Myös Unkarissa luottamus viestimiin oli vähäistä.

Luottamusmittareiden herkkyyttä kuvaa se, että kahdessa kotimaisessa selvityksessä on saatu aivan erilaisia tuloksia tiedotusvälineisiin kohdistuvasta luottamuksesta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan joulukuussa 2013 suomalaisista 54 prosenttia luotti tiedotusvälineisiin, kun taas kesäkuussa 2013 mediaan luotti vain 27 prosenttia T-median tutkimuksen mukaan. Näistä viimeksi mainittu näyttäisi olevan suunnilleen linjassa World Value Surveyn kanssa ja ensin mainittu EU:n selvitysten kanssa.

Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että luottamus joukkoviestimiin on yhtä vähäistä tai vähäisempää kuin luottamus poliitikkoihin ja ennen kaikkea kehityssuunta on sama – laskeva.

Suurissa EU-maissa ei luoteta tilastoihin

Amerikkalaisten luottamuksesta virallisiin tilastoihin en onnistunut löytämään tietoja. Euroopasta on tietoja vuodelta 2009. Keskimäärin tilastot selviävät huomattavasti paremmin kuin poliittinen koneisto. Luottamuksen ja epäluottamuksen jakautuminen noudattelee osittain samaa logiikkaa kuin poliittisissa asioissa, sillä Pohjoismaissa tilastoihin luotetaan. Poliittisesta luottamuksesta poiketen isoissa EU-maissa epäluottamus tilastoihin on kuitenkin tavallisinta.

Kuvio 8. Luottamus tilastoihin* EU-maissa vuonna 2009

Luottamus virallisiin tilastoihin EU-maissa vuonna 2009. Lähde: Special Eurobarometer 323, Europeans' knowledge of economic indicators, January 2010. Euroopan komissio

Lähde: Special Eurobarometer 323, Europeans' knowledge of economic indicators, January 2010. Euroopan komissio

* tend to trust

On vaikeata arvioida, mitä tekemistä luottamuksella on tilastojen todellisen laadun kanssa. Me täällä Suomessa ajattelemme mielellämme, että kohtuullisen korkea ja pysyvä luottamus virallisiin tilastoihin perustuu tilastojen korkeaan laatuun. On kuitenkin hyvä huomata, että myös esimerkiksi kreikkalaiset luottavat tilastoihinsa selvästi enemmän kuin saksalaiset.

Suomessa luottamus Tilastokeskuksen tilastoihin on pysytellyt ennallaan viime vuosina. Aiempina vuosikymmeninä luottamus jopa kasvoi. Tuolloin käytetty indikaattori ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen nykyisen indikaattorin kanssa. Vähiten tilastoihin luottavat sellaiset väestöryhmät, jotka todennäköisesti ovat myös vähiten tekemisissä tilastojen kanssa eli vähän koulutusta saaneet, maaseudulla asuvat jne.

Kuvio 9. Tilastokeskuksen tietojen luotettavuusindikaattorit*, 1975–1999 ja 1999–2013

Tilastokeskuksen tietojen luotettavuusindikaattorit, 1975-1999 ja 1999-2013. Lähde: Tilastokeskuksen yrityskuvatutkimukset 1975-2013

Lähde: Tilastokeskuksen yrityskuvatutkimukset 1975–2013

*indikaattorit eivät ole keskenään vertailukelpoisia

Luottamus kanssaihmisiin heikentynyt

Luottamuksen toisiin ihmisiin on ajateltu kertovan kansalaisyhteiskunnan elinvoimasta. Yhdysvalloissa trendiä kuvaa General Social Surveyn tutkimustulos, jonka mukaan USA:ssa kolmannes ihmisistä sanoo nykyään, että muihin ihmisiin voi luottaa. Vielä 1970-luvulla luottavaisten osuus oli puolet.

World Value Surveyn mukaan vuonna 1990 amerikkalaista yli puolet oli sitä mieltä, että muihin ihmisiin voi luottaa. Vuonna 2006 luottavaisia oli kaksi viidesosaa.

Gallup taas kertoo, että 61 prosenttia amerikkalaisista sanoo luottavansa hieman abstraktilta kuulostavaan Amerikan kansaan tai amerikkalaisiin ihmisiin (American People). Tämäkin luottamus on kuitenkin heikentynyt vuosien saatossa, 2000-luvulla luottavaisten osuus on vähentynyt toistakymmentä prosenttiyksikköä.

Euroopassa noin puolet kansalaisista on taipuvainen luottamaan kanssaihmisiin (tulokset eivät ole vertailukelpoisia USA:ta koskevien tietojen kanssa). Ihmisten luottamus toisiin ihmisiin on Euroopassa pitänyt varsin hyvin pintansa (käsitykseni pohjautuu European Social Surveyn vuosien 2004–2010 aineistoista tekemiini taulukointeihin), vaikka talouden kriisi ja eriarvoisuuden kasvun olisi voinut odottaa lisäävän epäluuloa.

Suomalaisten keskinäinen luottamus on tällä tavoin mitattuna korkealla tasolla. World Value Surveyn mukaan vuonna 1990 suomalaisista 63 prosenttia sanoi luottavansa muihin ihmisiin, vuonna 2005 heitä oli 59 prosenttia.

Kuvio 10. Luottamus toisiin ihmisiin* vuonna 2012

Luottamus toisiin ihmisiin vuonna 2012. Lähde: European Social Survey 2012

Lähde: European Social Survey 2012

* keskiarvot asteikolla 0 (ei luota lainkaan) – 10 (luottaa täysin)

 

Ukrainassa poliitikkojen luottamuspulalla on pitkät juuret

Ukrainassa luottamuspula on kohdistunut poliitikkoihin. Gallup kertoo, että jo vuonna 2006 haastatelluista yli 15-vuotiaista 69 prosenttia ei tuntenut luottamusta hallitukseen. Viime vuonna luottavaisten osuus oli vain 2 prosenttiyksikköä suurempi.

Poliittisen kehityksen kannalta luottamusmittari ei siis yksin ole järin vahva ennustaja, mutta selittää kyllä sen, miksi kehitys kääntyi vallanpitäjien kannalta hallitsemattomaksi. Merkillepantavaa on myös se, että epäluottamus Janukovitshiin ei missään mittauksessa noussut niin suureksi kuin hänen edeltäjiinsä kohdistunut epäluottamus.

European Social Surveyn mukaan luottamus toisiin ihmisiin oli Ukrainassa vielä 2010 kohtuullisella tasolla eikä merkkejä ihmisten välisen luottamuksen horjumisesta ollut näkyvissä. World Value Survey tosin kertoo erittäin kriittisen arvion vuodelta 2005. Vain runsas neljännes vastaajista sanoi, että muihin ihmisiin voi luottaa.

Tuore Gallupin tiedote (18.3.2014) kertoo, että ukrainalaisten mielestä kansallisuuksien ja uskontojen sietäminen väheni vuodesta 2008 vuoteen 2013 selvästi. Arviot olivat synkimpiä Itä-Ukrainassa.

 

Jussi Melkas on pitkään opettanut tutkimusten ja tilastojen luku- ja käyttötaitoa. Hän on työskentellut Tilastokeskuksessa tietopalvelujohtajana ja kehittämispäällikkönä sekä toiminut Tietoaika- ja Tieto&trendit-lehtien vastaavana päätoimittajana.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)