Venäläisturismi selittää valtaosan matkailun kasvusta | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 8/2013 17.12.2013 Jyrki Krzywacki ja Kaisa Saarenmaa

Venäläisturismi selittää valtaosan matkailun kasvusta

lehtikuva

Kuva: Lehtikuva

Ulkomaisten matkailijoiden matkustaja­liikenne Suomeen on lähes kaksin­­kertaistunut 2000-luvulla. Tilastokeskuksen toteuttaman rajahaastattelu­tutkimuksen* mukaan yhä useammat ovat Suomessa lomamatkalla.

Maailmantalouden taantuman seurauksena matkustajamäärät laskivat hiukan vuonna 2009, mutta notkahduksesta toivuttiin pian. Vuosina 2010–2012 ulkomaisia matkailijoita on käynyt Suomessa enemmän kuin koskaan ennen (Kuvio 1).

Kuvio 1. Suomessa vuosina 2000–2012 käyneet ulkomaiset matkustajat

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Erityisesti venäläisten matkustus Suomeen on lisääntynyt tuntuvasti. Venäläis­turismi selittääkin valtaosan koko matkailija­liikenteen kasvusta (Kuvio 2).

Kuvio 2. Suomessa vuosina 2000–2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan

Suomessa vuosina 2000-2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Muista Suomen kannalta merkittävistä matkailumaista kuten Ruotsista, Saksasta ja Iso-Britanniasta tulleiden matkailijoiden määrät ovat pysyneet verrattain samalla tasolla viimeisen reilun vuosi­kymmenen aikana.

Virolaisten matkustaja­liikenne on sen sijaan selvästi lisääntynyt, mitä selittää työmatka­liikenteen ja siihen kytkeytyvän tilapäis­työskentelyn voimakas kasvu vuoden 2004 jälkeen. (Ks. myös Krzywacki & Saarenmaa 2013.)

Euroopan unionin alueelta (EU27) suuntautuva matkustaja­liikenne on kokonais­määrältään pysynyt verrattain samankaltaisena viimeisen vuosikymmenen aikana, kun taas venäläis­matkustajien määrä on kasvanut selvästi. Muualta maailmasta tulleiden matkailijoiden määrä on niin ikään pysytellyt samalla tasolla (Kuvio 3).

Kuvio 3. Suomessa vuosina 2000–2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinalueen mukaan

Suomessa vuosina 2000-2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinalueen mukaan

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Vuonna 2000 venäläis­matkailijoiden osuus Suomeen kohdistuvasta matkustaja­liikenteestä oli vajaa neljännes ja EU27-maista suuntautuvan matkustaja­liikenteen osuus 60 prosenttia. Vuonna 2012 Venäjältä tulleiden matkailijoiden osuus kaikesta ulkomaalaisten matkustaja­liikenteestä oli kasvanut 47 prosenttiin ja EU27-maista suuntautuneen matkustaja­liikenteen osuus pienentynyt 39 prosenttiin. Muualta maailmasta tulleiden osuus on pysytellyt noin 15 prosentissa koko tarkastelu­ajanjakson ajan. (Taulukko)

Taulukko. Suomessa vuosina 2000–2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan. Osuus kaikista matkustajista, % (Klikkaa kuvio suuremmaksi)

Suomessa vuosina 2000 - 2012 käyneet ulkomaiset matkustajat asuinmaan mukaan

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Varsinkin Ruotsista suuntautuvan matkustus­liikenteen merkitys on vähentynyt, vaikka määrissä ei olekaan tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko; Ks. myös kuvio 2).

Mikä Suomeen vetää?

Rajahaastattelu­tutkimuksen mukaan yhä useampi matkustaja on Suomessa lomamatkalla. Kun vuonna 2000 loma­matkalaisia oli 38 prosenttia kaikista matkustajista, oli heitä vuonna 2012 jopa 55 prosenttia matkustajista.

Työmatkojen osuus on vastaavasti vähentynyt ja sukulais- ja tuttava­vierailujen osuus pysynyt melko samana.

Isoin muutos tapahtui talouden taantuman yhteydessä vuonna 2009: vielä vuonna 2008 loma­matkalaisten osuus oli 43 prosenttia, mutta vuonna 2009 lomamatkalaisia oli jo puolet kaikista matkustajista.

Lomamatkailun kasvua selittää paljolti venäläisturismin huikea lisääntyminen (Kuvio 4). Esimerkiksi vuonna 2000 venäläisiä vapaa-ajan matkustajia vieraili Suomessa noin 370 000. Vuonna 2012 heitä kävi seitsenkertainen määrä eli noin 2,8 miljoonaa turistia.

Kuvio 4. Suomessa vuosina 2000–2012 käyneet Venäjällä asuvat vapaa-ajan matkailijat

Suomessa vuosina 2000-2012 käyneet Venäjällä asuvat vapaa-ajan matkailijat

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Matkailijat tuovat Suomeen yli 2 miljardia euroa vuodessa

Ulkomaisten matkustajien Suomeen vuosittain tuomat rahamäärät ovat kasvaneet noin miljardilla eurolla 2000-luvun aikana (Kuvio 5). Vuonna 2000 ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen 1,28 miljardia euroa ja vuonna 2012 jo 2,29 miljardia euroa.

Kuvio 5. Ulkomaisten matkustajien rahankäyttö Suomessa vuosina 2000–2012

Ulkomaisten matkustajien rahankäyttö Suomessa vuosina 2000-2012

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Euroalueelta tulevat matkustajat käyttivät vuonna 2012 päivää kohden vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Euroalueen ulkopuolelta tulevat sen sijaan kuluttivat yhtä paljon tai enemmänkin kuin edellisenä vuonna.

Eniten rahaa käyttävät venäläis­matkailijat, jotka ovat Suomessa tyypillisesti ostos­matkalla. Vuonna 2012 Euroopan unionin alueelta tuleva matkustaja käytti päivässä ostoksiin keski­määrin 10 euroa, Euroopan ulkopuolelta tuleva keskimäärin 20 euroa päivässä ja venäläis­matkustaja keskimäärin 92 euroa päivässä.

Kaikkiaan EU-maista tuleva matkustaja käytti Suomen matkallaan keskimäärin 39 euroa, kun taas venäläis­matkustajalta rahaa kului kolmin­kertaisesti eli keski­määrin 120 euroa. Venäläinen päiväkävijä käytti Suomen matkallaan keski­määrin jopa 190 euroa.

Perinteistä turismia vai mutkatonta rajankäyntiä?

Vuonna 2012 ulkomaisilta matkustajilta kysyttiin, missä päin Suomea he olivat matkailleet (Kuvio 6). Helsinki oli ylivoimaisesti suosituin matkakohde (33 % kaikista matkailijoista). Toiseksi suosituimmat matkakohteet olivat Itä-Suomessa (22 %) ja kolmanneksi suosituimmat Etelä-Suomessa (13 %).

Kuvio 6. Ulkomaisten matkailijoiden pääasiallinen matkakohde Suomessa vuonna 2012

Ulkomaisten matkailijoiden pääasiallinen matkakohde Suomessa vuonna 2012

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2000–2012. Tilastokeskus

Helsinki profiloitui erityisesti työmatka­kohteena: puolet kaikista työ­matkalaisista matkusti Helsinkiin. Helsinkiin tultiin myös tapaamaan ystäviä tai sukulaisia (33 % tuttava- tai sukulais­vierailulla olevista matkailijoista).

Venäläisturismin suuresta merkityksestä Itä-Suomen matkailulle kertoo se, että Itä-Suomi on Helsinkiä merkittävämpi kohde vapaa-ajan matkailijoille: 36 prosenttia kaikista loma­matkailijoista matkasi Itä-Suomeen ja vain 28 prosenttia Helsinkiin!

Muualla Suomessa ei päästä lähellekään näitä lukuja. Esimerkiksi Lappiin suuntautui vain viisi prosenttia kaikesta vapaa-ajan matkailusta. Tästä huolimatta matkailu on paikallisesti merkittävä elinkeino.

Toisaalta voi kysyä, puhutaanko ollenkaan samoista ilmiöistä. Pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen matkailu­luvuissa on osittain kyse rajat ylittävän työskentelyn ja kuluttamisen ilmiöistä – ei niinkään perinteistä turismista. Rajat ylittävä tilapäistyöskentely ja ostoskäyttäytyminen ovat 2000-luvun megatrendejä, joiden seuraaminen asettaa jatkossakin haasteita tilastoinnille.

Kasvun mahdollisuudet EU:n ulkopuolella

EU-alueelta Suomeen suuntautuva matkustaja­liikenne ei ole kasvanut samoissa määrin kuin venäläisturismi, muttei se ole vielä toistaiseksi hiipunutkaan. Vaikuttaa siltä, että taantumasta huolimatta eurooppalaiset haluavat matkustella – tai vaihtoehtoisesti joutuvat matkustamaan työn ja toimeen­tulon perässä.

Rajahaastattelu­tutkimuksenkin tulosten valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että kasvun mahdollisuudet ovat EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Pekka Sutela kirjoittaa ”Ruplan maa” kirjassaan (2012), että 70 prosenttia venäläisistä ei vielä ole vieraillut ulkomailla, ja vain seitsemän prosenttia käy ulkomailla vuosittain.

 

Jyrki Krzywacki työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen tiedonhankinta-yksikössä ja Kaisa Saarenmaa toimittajana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Asiantuntijalausunnon artikkeliin antoivat tilastopäällikkö Juha-Pekka Konttinen (matkailutilinpito) ja yliaktuaari Jukka Partanen (matkailutilastot) Tilastokeskuksen yritystilastoista. 

 

* Rajahaastattelu­tutkimus 1997–2012

Tieto Suomeen kohdistuvista kansainvälisistä matkustaja­virroista saatiin Tilastokeskuksen toteuttamasta rajahaastattelu­tutkimuksesta vuosina 1997–2012. Rajahaastattelututkimuksen päätavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ulkomaisia matkustajia Suomessa käy. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eräitä perustietoja matkailijoista (mm. asuinmaa, kansalaisuus, käynnin pääsyy, oleskelun kesto, mahdollinen majoitusmuoto, rahan­käyttö Suomessa ja matkaan liittyvät etukäteismaksut).

Rajahaastattelu­tutkimuksen tilaaja ja yksi rahoittaja oli Matkailun edistämiskeskus, tausta­vaikuttajanaan työvoima- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen toteutti Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.

Tilastokeskuksessa kehitetään paraikaa uutta menetelmää matkailu­tulojen laskemiseksi. Jatkossa matkailutulot arvioidaan yhdistelemällä eri aineistoja (mm. majoitus­tilasto­tietoja, passintarkastus­tilastoja, haastattelu­aineistoja). Muutamien aineistojen käyttö­mahdollisuuksien tarkastelu on kesken (mm. matkapuhelinpaikannukseen pohjaavat tiedot ja maksukortti­tapahtumiin liittyvät tiedot).

 

Lähteet:

Krzywacki, Jyrki & Saarenmaa, Kaisa: Suomessa työskentelee jo lähes 60 000 vierastyöläistä. Hyvinvointikatsaus 3/2013.

Matkailun edistämiskeskus. Matkailulla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. http://www.mek.fi/tutkimukset-ja-tilastot/matkailun-taloudelliset-vaikutukset/

Sutela Pekka 2012. Ruplan maa. Kuinka Venäjästä tuli normaali talous. Helsinki: Siltala.

Tilastokeskus. Rajahaastattelututkimuksen vuosiraportit 1997–2012.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)