Balttien taloudet vahvassa kasvussa | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 6/2013 12.9.2013 Vesa Puoskari

Balttien taloudet vahvassa kasvussa

Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina toipuen lähes vuoden 2008 alkaneen talouskriisin tasolle. Maat ovat osoittaneet, että taloudet voivat kasvaa tiukasta budjettipolitiikasta ja eurokytköksistä huolimatta.

”Kotimainen kysyntä on pitänyt yllä hyvää talouskasvua kaikissa Baltian maissa globaalista taantumasta ja euroalueen kriisistä huolimatta. Palkat ovat kasvaneet 5–6 prosenttia vuodessa, joten kansalaisten reaalitulot ja ostovoima on parantunut. Tämä on tärkein tekijä kasvun taustalla”, arvioi Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.

Toisaalta julkisen sektorin heikko kysyntä ja takkuillut vienti ovat hidastaneet talouskasvua.

”Nyt näyttää siltä, ettei julkisen sektorin tarvitse enää kiristää tästä eteenpäin. Maat ovat täyttäneet Maastrichtin kriteerit, joten julkinen sektori ei enää leikkaa kysyntää, mikä auttaa kasvua merkittävästi tulevaisuudessa”, Kangasharju lisää.

Vuoden 2010 lopusta lähtien vuosittainen talouskasvu on Baltian maissa ollut noin 3–5 prosentin luokaa. Samalla työllisyys on parantunut merkittävästi. Esimerkiksi Virossa työttömyys lisääntyi kriisin synkimmässä vaiheessa noin 20 prosenttia, kun nyt se on jälleen alle 10 prosentissa.

Bkt:n kehitys Baltian maissa 2008–2013

Bruttokansantuotteen kehitys Baltian maissa

Lähde: Eurostat

Taloudet kuntoon

Työllisyyden kohentuminen kertoo, että maat ovat menossa selkeästi kohti parempia aikoja.

”Taloudet haluttiin laittaa kriisin jäljiltä kuntoon. Valtion budjettien alijäämät on saatu kuriin, mikä puolestaan vahvistaa luottamusta siihen, että poliittinen järjestelmä ja instituutiot toimivat hyvin ja maat pystyvät tekemään tarvittavia uudistuksia”, huomauttaa Kangasharju.

Baltian maat ovat onnistuneet luomaan talouskasvua samaan aikaan, kun euroalueen maat ovat kamppailleet vaikeuksien kanssa. Rahapolitiikka on yhteinen, sillä Viro ja Liettua kytkivät valuuttansa Euroopan valuuttakurssijärjestelmään vuonna 2004 ja Latvia vuonna 2005.

Maat välttivät valuutan devalvoinnin talouskriisin aikana. Islanti puolestaan ajautui kriisiin samoihin aikoihin, ja se antoi kruunun devalvoitua. ”Maassa käynnistyi kova pääomapako, ja siellä on vieläkin rajoituksia voimassa pääomien viennille”, huomauttaa Kangasharju.

Rahoitusta yrityksille

OECD:n ekonomistin Andreas Wörgötterin mukaan Baltian talouskasvua on pitänyt yllä myös aktiivinen rahoitussektori, joka on pääosin vakavaraisten pohjoismaisten pankkien hallussa.

”Virossa pienet ja keskisuuret sekä start up-yritykset ovat pystyneet laajentamaan toimintojaan rahoitussektorin ansiosta ja luomaan samalla uusia työpaikkoja. Pk-yrityksillä ei ole myöskään harteillaan merkittäviä luottotappioita.”

Esimerkiksi Slovakiassa ulkomaiset yritykset ovat investoineet tuottavuuden lisäämiseen, mutta tämä on pikemminkin vähentänyt työvoiman käyttöä. ”Vaikka maan talouskasvu on ollut positiivinen, niin samalla työttömyys on kasvanut. Virossa taloudellinen toipuminen on luonut uusia työpaikkoja, kun Slovakiassa tilanne on päinvastoin”, Wörgötter vertaa.

Aki Kangasharjun mukaan yritysten rahoitukseen Baltiassa vaikuttaa kaksi tekijää. ”Korot ovat alhaalla ja toisaalta myös näkymät markkinoilla paranevat, jolloin maiden luottoluokitukset kohentuvat ja luottokanta kasvaa, mikä on talouskasvun edellytys. Tilanne on heikompi monissa muissa euromaissa, joiden pankit ovat huonossa kunnossa ja korot korkealla.”

Liettua uusii eurohakemuksen

EU:n ministerineuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Liettua aikoo uudistaa euroalueen jäsenhakemuksensa keväällä 2014. Liettuan yritys on jo toinen, sillä maa pyrki liittymään jo vuonna 2007. Tuolloin maa ei kuitenkaan täyttänyt inflaatiovaatimuksia.

Vilnan yliopiston professori Ramūnas Vilpišauskas arvioi, että hallituksen tavoitteena on liittyä euroon vuoden 2015 alusta.

”Inflaatiokriteerit täyttyvät ensi vuonna, ja hetki olisi suotuisa myös budjettivajeen osalta. Vaje kasvoi merkittävästi taloustaantuman alussa nousten yli 9 prosenttiin bkt:stä. Nyt se on kolmen prosentin sisällä ja säilynee siinä myös jatkossa.”

”Liettua voisi siis täyttää eurojäsenyyden ehdot ensi keväänä, mutta tilanne euroalueella on hyvin toisenlainen”, huomauttaa Vilpišauskas.

Kansa ja eliitti erimielisiä

Suurimmat poliittiset puolueet kannattavat eurojäsenyyttä, mutta puolueiden sisällä on myös toisenlaisia näkemyksiä.

”Hallituspuolueet ja suurin oppositiopuolue konservatiivit ovat eurokysymyksessä pääosin yksimielisiä, sillä myös konservatiivit kannattavat euroon liittymistä. Kysymys ei niinkään jaa hallitusta ja oppositiota, vaan näkemykset vaihtelevat puolueiden sisällä”, sanoo Vilpišauskas.

Sen sijaan kansalaisista enemmistö ei tue päätöstä. Mielipidemittausten mukaan eurojäsenyyden kannalla on ainoastaan kolmannes väestöstä. Huolena ovat euroalueen vaikeudet, jotka tulisivat entistä vahvemmin myös osaksi Liettuan velvoitteita.

”Kansalaiset haluaisivat vielä seurata, kuinka euromaat onnistuvat ratkaisemaan kriisin. Huoli euroalueen tulevaisuudesta on perusteltu. Jäsenmaat tekevät kaikkensa pitääkseen euron kasassa. Kysymys kuuluukin, mihin hintaan”, Vilpišauskas pohtii.

Tilanne on vastaavanlainen Latviassa, josta tulee tammikuussa 18. euromaa, vaikka vain alle 40 prosenttia kansalaisista on eurojäsenyyden kannalla. Latvia joutuu euroon liittyessään maksamaan 320 miljoonaa euroa kriisimaiden auttamiseksi luotuun Euroopan vakausmekanismiin seuraavan viiden vuoden aikana.

Rahapolitiikka toiminut hyvin

Ramūnas Vilpišauskasin mukaan Liettuan eurojäsenyys olisi pikemminkin valuuttatekninen muutos ilman merkittäviä muutoksia rahapolitiikkaan, jota on johdettu Euroopan keskuspankista käsin valuuttakytköksestä lähtien.

”Rahapolitiikka osana euroaluetta on toiminut hyvin, sillä kiinteä vaihtokurssi on luonut vakaan ympäristön liiketoiminnalle. Poliitikot eivät voi sekaantua vaihtokurssiin, joten se on poliittisen manipulaation ulkopuolella toisin kuin budjetti- ja veropolitiikka.”

”Mielestäni päätös, ettemme devalvoineet kriisin alkaessa oli oikea. Olemme pieni avoin talous, joka tuo suhteellisen paljon energiaa, ja myös kansalaisten lainat ovat pitkälti euroissa.”

Liettuan taloustilanne on suhteellisen hyvä, mikä johtuu jakautuneista ulkomaankaupan rakenteista. Liettua vie paljon EU-alueelle mutta myös naapurimaihin Venäjälle ja Ukrainaan. Etenkin Venäjä on ollut nopeasti kasvava vientimarkkina, ja myös kotimainen kysyntä on kasvussa.

Poliitikoilla on taipumus kuluttaa julkisia varoja hyvinä aikoina. ”Vielä syksyn 2008 parlamenttivaalien aikaan hallitus kiisti taloustaantuman mahdollisuuden ja lisäsi sosiaalimenoja yhdessä opposition kanssa. Kriisi on ollut kivulias, sillä hallitus joutui leikkaamaan lupaamansa edut myöhemmin.”

”Olen kuitenkin huolissani siitä, etteivät poliitikot ole oppineet talouskriisiä edeltävästä ajasta. He ajattelevat, että talous jatkaa kasvuaan, joten budjettimenot kasvavat talouskasvua enemmän. Muihin EU-maihin verrattuna tulotasomme on matala, joten meillä on paljon tehtävää kuilun kuromiseksi umpeen.”

Myös muut indikaattorit, kuten hallinnon laatu ja instituutiot sekä korruptio, kaipaavat kohennusta. ”Liettua ei ole EU-maiden heikoimmasta päästä, muttei myöskään keskitasoa näitä indikaattoreita mitattaessa. Poliitikoillamme on edelleen paljon tehtävää”, päättää Ramūnas Vilpišauskas.

Kirjoittaja on Brysselissä työskentelevä vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja.

Etusivun kuva: Vesa Puoskari

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)