Väitös: IT-palveluissa paljon kasvupotentiaalia | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 6/2013 12.9.2013 Reijo Lilius

Väitös: IT-palveluissa paljon kasvupotentiaalia

Tietotekniikka­palvelut työllistävät Suomessa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmisto­tuotteiden tuotanto. Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa IT-palveluyritykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.

Tietotekniikka-alan dynaamisuus ja markkinoiden ja yrityskentän viime vuosien rajut muutokset vaikeuttavat tietotekniikka-alan (IT-alan) määrittelyä ja mittaamista. Muutokset näkyvät monella tavalla sekä tiedon tuotannossa että hyödyntämisessä. Monet kansantulo­laskentaa hyvin palvelevat tilastotiedot jättävät IT-alan ja päätöksen­tekijöiden tietotarpeet vähälle huomiolle.

Keskeinen ongelma on, että Suomen tietotekniikka-alasta on vaikea saada oikeaa kokonaiskuvaa, kun ohjelmisto­tuotteiden ja tietotekniikka­palvelujen (IT-palvelujen) tuotannon volyymeja ei saa erilleen virallisissa tilastoissa (TOL 2008, 62 – 63). Markkina­tutkimuksissa tuotteet ja palvelut erotellaan.

Osin tästä seuraa, että julkisessa keskustelussa IT-alan tuotanto ja markkinat usein sekoittuvat. Tiedon etsijä hämmentyy, kun Tilastokeskuksen tuotantoluvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin markkina­tutkimus­yritysten markkinaluvut. Luvut kuitenkin kuvaavat yhä enemmän eri asioita.

Tutkimus Suomen IT-alan murroksesta

Viime joulukuussa hyväksytty väitöstutkimus Suomen ohjelmistotuote- ja IT-palvelualojen murroksesta käsittelee IT-alan määrittelyyn ja mittaamiseen liittyviä kysymyksiä (Lilius, 2012). Tutkimus toi esiin useita tärkeitä tiedon tuotantoon liittyviä näkökohtia, ongelmia ja niiden syitä.

Tutkimus tarkastelee ohjelmisto­tuotteita ja IT-palveluja erikseen tuotannon ja tarjonnan sekä kysynnän ja markkinoiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimus käsittelee yksityiskohtaisesti IT-alan toimittajakenttää ja kilpailua. Tuloksena on alan kokonaiskuvaa tarkentavaa tietoa alan volyymeista ja rakenteista. Saatujen tietojen pohjalta tutkimus arvioi myös alan kehitysnäkymiä.

Ohjelmistotuote- ja IT-palvelu­liiketoiminnat eroavat monella tavalla toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat esimerkiksi liiketoiminta­dynamiikat, tuotteiden ja palveluiden elinkaaret, osaamis­vaatimukset ja teknologia­muutosten edellyttämä joustavuus. Tiedon tuottajilta edellä mainitun kaltaisten erojen ymmärtäminen ja huomioiminen edellyttävät syvällistä yritysten ja yritystoiminnan tuntemusta.

Tutkimuksessa on muodostettu joukko useita eri tietolähteitä yhdistäviä viitekehyksiä ja IT-yritystietokantoja. Viitekehykset auttavat täsmentämään kuvaa IT-alan rakenteesta, markkinoista ja niiden kehityksestä sekä arvioimaan alan volyymia aiempaa tarkemmin.

Tärkein täydentävä tietokanta on tutkimusta varten muodostettu tietokanta Suomen sadasta suurimmasta IT-yrityksestä. Tämän yritysjoukon toimintaa, volyymeja ja niiden jakautumista tutkimus tarkastelee monesta näkökulmasta.

Yhä heterogeenisemman yritysjoukon hahmottamisessa tutkimus hyödyntää mm. Raimo Lovion käyttämää avaruuskäsitettä (space), joka poikkeaa olennaisesti yleisesti käytetyistä toimiala­lähtöisistä tarkasteluista.

Esimerkiksi tutut klusterit, kuten ICT-klusteri, muodostuvat valittujen toimialojen yrityksistä. Tutkimuksen soveltaman avaruus­ajattelun mukaan taas IT-yritysavaruus muodostuu yksittäisistä yrityksistä, jotka täyttävät valitut kriteerit eli tässä tapauksessa tuottavat ohjelmistotuotteita tai IT-palveluja. Toimialalla ei tässä ole merkitystä.

Toimiala-ajattelusta vapaa avaruus­ajattelu helpottaa myös IT-alan markkinoiden ja kysynnän hahmottamista.

Globalisaatio myllertää rakenteet

Jatkuvat ja nopeat muutokset ovat ominaisia tietotekniikka­toimialoille. Tällä vuosituhannella suomalaisten IT-yritysten toiminta­ympäristöä ja kilpailu­edellytyksiä ovat muokanneet teknologia­kehityksen lisäksi erityisesti globalisaatio sekä – usein edellisistä johtuvat – asiakaskunnan rakenteen ja tarpeiden muutokset.

Vaikutukset ulottuvat tietotekniikka-alan työnjakoon ja arvoketjuihin, arvon­muodostukseen, työllisyyteen, ulkomaan­kauppaan sekä tietotekniikka-alan tuomiin verotuloihin.

Työllisyyden kehitys näyttää yhden puolen muutosten seurauksista. Pystyäkseen palvelemaan globaaleja asiakkaitaan ja vastaamaan uusien kansainvälisten kilpailijoiden hintahaasteeseen etenkin suuret IT-yritykset alkoivat 2000-luvun alkupuolella siirtää omia tuotekehitys- ja palvelu­toimintojaan matalamman kustannustason maihin.

Vuonna 2005 viidentoista suurimman suomalaisen ohjelmisto- ja palveluyrityksen henkilöstöstä joka kymmenes työskenteli matalamman kustannustason maissa ja vuonna 2010 jo lähes kolmannes. Suomessa IT-työllisyyden kasvu on jäänyt pienten yritysten varaan, kun suurten IT-yritysten työpaikat ovat lisääntyneet pääosin Suomen ulkopuolella.

Toinen olennainen muutos on Suomen tietotekniikka-alan kasvava riippuvuus kansainvälisistä teknologia-alustoista ja ekosysteemeistä sekä pilvipalveluista. Suomessa tuotettujen ohjelmistojen ja palvelujen osuus Suomen markkinoilla on jatkuvasti supistunut. Yhä suurempi osa markkinoiden arvosta muodostuu Suomeen tuoduista ohjelmistoista ja palveluista.

Myös IT-yritysten asiakaskenttä on murroksessa. Suomen tietotekniikka-alalle on perinteisesti ollut ominaista riippuvuus pienehköstä asiakasjoukosta, käytännössä muutamasta suuresta asiakkaasta. Nyt monet IT-yritykset ovat törmänneet perinteisen asiakaskuntansa hupenemiseen ja joutuneet etsimään uusia markkinoita.

Viime vuosiin saakka IT-alan tarjonta on painottunut ohjelmistoihin ja palveluihin, joita asiakkaat käyttävät oman toimintansa kehittämiseen ja pyörittämiseen (loppukäyttäjät, end users). Nyt IT-yritykset laajentavat markkinoille, joilla asiakkaat käyttävät tietotekniikkaa omissa tuotteissaan ja palveluissaan (soveltajat, appliers). Näistä esimerkkejä ovat sulautetut ohjelmistot. Niitä tarvitaan ohjaamaan koneiden ja laitteiden toimintaa matka­puhelimista paperikoneisiin.

Viime vuosina mobiilipalvelujen ympärille syntyneet uudet ekosysteemit ovat nostaneet kuluttaja­markkinat merkittäväksi kasvualueeksi vauhdittamalla mm. peliohjelmisto­markkinoita.

Tilastoinnille IT-alaa ravistelevat muutokset tuottavat merkittäviä uusia haasteita. Toistaiseksi muutosten vaikutuksia ei kyetä arvioimaan riittävän tarkasti. Tilastoijan on esimerkiksi ratkaistava, miten kansainväliset pilvipalvelut otetaan huomioon IT-alan tilastoinnissa.

Toinen ongelma on se, että tuotanto- ja tarjontalähtöisiin tietoihin perustuvat tarkastelut jättävät usein varjoonsa asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen muutokset sekä niiden vaikutukset. Näiden vaikutusten ymmärtäminen edellyttää erillistutkimuksia.

IT-palveluiden vahva rooli jäänyt pimentoon

Kun ohjelmistotuotteiden ja IT-palvelujen tuotantoa ja markkinoita tarkastellaan erikseen kuten väitöstutkimuksessa, alan rakennekuva painottuu toisin kuin ohjelmistotuotteisiin keskittyvässä julkisessa keskustelussa ja osin päätöksenteossa.

IT-palvelut työllistävät runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmisto­tuotteiden tuotanto. Aivan viime aikoihin asti palveluyritysten kilpailukyvystä on kuitenkin kannettu vähemmän huolta kuin ohjelmisto­tuoteyritysten. Tämä voi olla yksi seuraus siitä, ettei tuote- ja palveluliike­toimintoja pystytä erottamaan riittävän selkeästi toisistaan.

IT-palveluilla on keskeinen rooli hyödynnettäessä tietotekniikkaa eri toimialojen tuotteissa ja palveluissa. Selkeä kehityssuunta on, että IT-palveluiden merkitys kasvaa, paljolti laajentumalla perinteisen asiakaskunnan ulkopuolelle.

Merkittävä osa IT-palveluista on alihankintaa. On kuitenkin tärkeätä erottaa, että vain osa alihankinnasta liittyy olemassa olevien järjestelmien tai IT-ympäristöjen ylläpitämiseen. Väitöstutkimus korostaa, että alihankinta­palveluilla on keskeinen rooli ja paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia yrityksissä, jotka soveltavat tietotekniikkaa tuotteissaan ja palveluissaan uuden luomiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Asiakaskohtaisten ohjelmistojen tuotannossa voidaan hyödyntää sekä omia että kansainvälisiä teknologia-alustoja.

Työvoima­valtaisuutensa vuoksi IT-palvelut ovat myös tärkeä arvon tuottaja mm. Suomessa maksettavien palkkojen ja verojen ansiosta. Suomeen maksettavat tulot eivät ole yhtä riippuvaisia omistuksesta ja pääkonttorin sijainnista kuin esimerkiksi ohjelmisto­yrityksillä.

Ruusuinen kuva tietotekniikka­palveluiden ulkomaan­kaupasta

Tietotekniikka­palvelujen ulkomaan­kauppaluvut ovat konkreettinen esimerkki siitä, kuinka tietojen käyttökelpoisuus voi vaihdella. Tilastot palvelevat ennen muuta kansantulon laskentaa. Suomen IT-alan viennistä ne antavat liian ruusuisen kuvan ja vastaavat heikosti tietotekniikka­yritysten tarpeisiin.

Globalisaatiokehityksen myötä sekä ohjelmistojen että palveluiden vienti ja tuonti ovat kasvaneet 2000-luvulla. Ulkomaankauppa­tilastojen mukaan tietotekniikka­palveluiden osuus koko palveluviennistä hyppäsi vuonna 2008 ja on sen jälkeen ollut noin 30 prosenttia. Myös ohjelmistomaksuja sisältävien rojaltien ja lisenssimaksujen vienti on kasvanut nopeasti.

Todellisuudessa IT-yritysten vienti ei ole kuitenkaan kasvanut niin dramaattisesti kuin vientiluvut näyttävät. Vain osa viennin arvosta on aitoa suomalaisten IT-yritysten vientiä. Merkittävä osa on tietotekniikka­palveluiden vienniksi kirjattavaa IT-yritysten asiakkaiden ja niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden välistä sisäistä laskutusta.

Vientilukuihin sisältyy myös palveluita ja ohjelmistoja, jotka suomalainen yritys hankkii Suomen ulkopuolella ja laskuttaa tytäryrityksiltään.

Vientinä näkyvät suomalaisen emoyhtiön ulkomaisille tytäryhtiöilleen myymien ohjelmistojen ja tietotekniikka­palveluiden maksut voivat johtaa myös verotuskiistoihin. Tästä tuore esimerkki on Intian veroviranomaisten Nokiaan kohdistama syyte veronkierrosta.

Muutama suuri hallitsee toimittajakentällä

Uusien yritysten määrän kasvusta ja niin kutsuttujen start-up -yritysten saamasta huomiosta huolimatta suurilla, kauan markkinoilla olleilla yrityksillä on edelleen hallitseva rooli Suomen IT-alalla. Julkisessa keskustelussa myös ulkomaalais­omisteisten ohjelmisto- ja IT-palveluyritysten rooli alan tärkeänä työllistäjänä jää usein sivuun.

Suomen IT-yrityskenttä on hyvin keskittynyt. Kymmenen suurinta työllistää noin 30, sata suurinta noin 60 prosenttia alan työntekijöistä. Toinen keskeinen piirre on myös suurten vakaa asema. Monet ovat tulleet markkinoille jo 1960- ja 1970-luvuilla.

Merkille pantavaa on, että viime aikoihin saakka uudet yritykset ovat nousseet hyvin hitaasti suurten joukkoon. Nyt peliohjelmistoyhtiöt Rovio ja Supercell ovat tässä onnistuneet.

Kasvava uusi tiedon tuotannon ongelma on se, että yhä enemmän IT-tuotantoa jää virallisten, varsin staattisiin toimialajaotteluihin perustuvien luokitusten ulkopuolelle. Yritystilaston tarkastelemien IT-yritysten lisäksi myös monet muiden toimialojen yritykset tuottavat ohjelmistoja ja IT-palveluja. Yhä suurempi osa näiden ei-perinteisten IT-yritysten liikevaihdosta (mm. televiestintä, liike-elämää palveleva toiminta) tulee tietotekniikka­palveluista.

Myös sulautettujen ohjelmistojen markkinoilla toimii paljon yrityksiä, jotka eivät kuulu IT-toimialoihin. Lisäksi perinteisen IT-alan ulkopuolelta ja usein odottamattomasta suunnasta tuleva kilpailu kasvaa.

Nokian toiminnan muutokset ja supistuminen ovat herättäneet vilkkaan keskustelun Suomen tietotekniikka-alan tulevaisuudesta. Osa keskustelijoista katsoo alaa varsin rajoittuneesta näkökulmasta. Alan muutoksiin reagoiva ja selkeisiin määritelmiin perustuva tietotuotanto sekä hyvä toiminta­ympäristön tuntemus luovat nykyistä paremman perustan myös IT-alan tulevaisuuden arviointiin.

Lähde:

Reijo Lilius (2012) The Finnish IT Industries in Transition. Defining and Measuring the Finnish Software Product and IT Services Industries by Applying Theoretical Frameworks. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 486. Lappeenranta University of Technology.

FT Reijo Lilius on tehnyt pitkän työuran suurissa tietotekniikkayrityksissä sekä markkinatutkimus- ja konsulttiyritysten johtotehtävissä, mm. IDC Finlandin toimitusjohtajana ja Market-Vision tutkimusjohtajana.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)