Verottaja syö pöydässämme | Tieto & Trendit

Uusin numero

4/2016
Tieto&trendit
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 6/2013 12.9.2013 Ilkka Lehtinen

Verottaja syö pöydässämme

Ruoka oli vuonna 2012 Suomessa reilun kymmenyksen kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Kun hinnoista poistetaan laskennallisesti arvonlisävero, hintaero pienenee neljään prosenttiin. Hintaerosta 60 prosenttia selittyy Suomen korkeammalla arvonlisäverolla.

Vanhojen EU-maiden ruuan keskimääräinen arvonlisävero on 5,7 prosenttia. Englannissa ja Irlannissa veroprosentti on nolla ja Tanskassa 25. Suomen 14 prosenttia on toiseksi korkein. Saksassa vero on 7 ja Ruotsissa 12 prosenttia.

Kuvio 1. Ruuan arvonlisäveroprosentit 2013

Kuvio 1. Ruuan arvonlisäveroprosentit 2013. Lähde: Euroopan komissio

Lähde: Euroopan komissio

Kaikkien EU-maiden ruuan keskimääräinen arvonlisävero on 6,7 prosenttia.

EU-maiden ruuan arvonlisäverojen keskiarvot on laskettu tätä selvitystä varten käyttäen painoina kunkin maan yksityisen kulutuksen arvoja vuodelta 2012.

Suomessa ruokaa verotetaan lisäksi vielä makeisverolla ja virvoitusjuomaverolla. Jos näiden verojen tuotto kerättäisiin vaihtoehtoisesti kaikilta elintarvikkeilta arvonlisäveron muodossa, ruuan arvonlisävero olisi meillä noin 15,3 prosenttia.

Muissa vanhoissa EU-maissa elintarvikkeiden erillisveroista ollaan pikemminkin luopumassa kuin niitä lisäämässä. Esimerkiksi Tanskassa luovuttiin tämän vuoden alussa rasvaverosta ja suunnitellusta sokeriverosta.

Ruoka oli vuonna 2012 Suomessa 11,4 prosenttia kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Suomi oli neljänneksi kallein maa, vain Tanska, Ruotsi ja Itävalta ovat meitä kalliimpia.

Vanhojen EU-maiden keskiarvo on laskettu painottamalla maiden kalleusindeksit ravinnon kulutuksen arvoilla. Kun vertailuun otetaan kaikki 27 EU-maata, ruoka oli Suomessa 19 prosenttia kalliimpaa kuin EU-maissa keskimäärin. Norjassa ja Sveitsissä ruoka on selvästi kalliimpaa kuin meillä (Taulukko 1). Tulokset perustuvat Eurostatin kesäkuun 2013 julkaisuun.

Taulukko 1. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintatasot 2012

Taulukko 1. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintatasot 2012

Lähde: Kansainvälinen hintavertailu 2012.
Tilastokeskus & kirjoittajan omat laskelmat

Vaikka EU:n hintavertailututkimuksen tavoitteena on tuottaa ostovoimapariteetit, se ei kuitenkaan anna kuvaa todellisesta ostovoimasta. Siihen tarvitaan tietoja myös tuloista. EU:n hintavertailututkimuksen näkökulma on lähinnä turistin kohtaama hintataso. Tutkimus ei kerro sitä, kuinka paljon kunkin maan kansalaisen lompakossa on rahaa eli mikä on kunkin maan kansalaisten todellinen ostovoima.

Kuva muuttuu poistamalla verot

Kun hintavertailun tuloksista puhdistetaan pois arvonlisäveron osuus, Suomen hintataso on vain nelisen prosenttia yli vanhojen EU-maiden keskiarvon ja Suomi sijoittuu ruuan kalleudessa seitsemänneksi. Kolme seuraavaakin sijaa ovat vain parin prosentin päässä.

Yli 60 prosenttia hintaerosta muihin vanhoihin EU-maihin selittyy Suomen keskimääräistä korkeammalla arvonlisäverolla.

Jos Suomen luvuista poistetaan vielä makeis- ja virvoitusjuomavero, hintataso oli vuonna 2012 vain hieman yli kolme prosenttia yli vanhojen EU-maiden keskiarvon.

Ruoka on kallista eteläeurooppalaisille

Suomalaiset haikailevat halpaa ruokaa matkoillaan Etelä-Euroopan ja Baltian maissa. Harvoin tulee mieleen haikailla noiden maiden palkkoja. Pitää muistaa, että hinta- ja tulotaso kulkevat rinnakkain. Ruuan hinnan vertailu pitää tehdä maiden välillä, joiden tulotaso on samaa luokkaa. Tämän vuoksi vertailu on tässä tehty vanhojen EU-maiden välillä. Halvimmat ruokakorit löytyvät Kreikasta, Portugalista ja Espanjasta.

Vertailun kummajainen on Hollanti, jossa tulot ovat Suomen tasolla, mutta hinnat 24 prosenttia alemmat. Hollannissa on kahdeksan vahvaa kaupan keskusliikettä ja kaupan omilla halpamerkeillä on vankka asema. Hollannin käyttämä hintakeruumenetelmä myös poikkeaa muiden maiden käyttämästä menetelmästä. Tämä saattaa hieman parantaa Hollannin asemaa vertailussa. Hollannissa ruuan arvonlisäprosentti on kuusi.

Kun verolliset hinnat suhteutetaan käytettävissä oleviin tuloihin, kuva muuttuu peilimäisesti. Luxemburgilaisten ostovoima ruokamarkkinoilla on paras, Hollanti on kakkossijalla EU:ssa (Kuvio 2). Sen jälkeen tulevat lähes tasoissa Tanska, Suomi, Ranska, Belgia, Ruotsi, Saksa ja Itävalta.

Kuvio 2. Ruuan kalleusindeksi käytettävissä olevilla tuloilla korjattuna 2012

Kuvio 2. Ruuan kalleusindeksi käytettävissä olevilla tuloilla korjattuna 2012. Lähde: EU-Silc & Taulukon 1 tiedot

Lähde: EU-Silc & Taulukon 1 tiedot

Halpa Portugali muuttuu käytettävissä olevien tulojen tarkastelun jälkeen kalleimmaksi ennen Kreikkaa. Lisäksi EU15-keskiarvon kalleimmalla puolella ovat Espanja ja Italia.

Norjassa ruoka maksaa kaupassa yli 50 prosenttia enemmän kuin Suomessa, mutta käytettävissä oleviin tuloihin nähden ruoka on halvempaa kuin meillä. Ei se ruuan hinta, vaan lompakon paksuus.

Suomessa suunta huonompaan

Vuoden 2012 tutkimuksen tuloksia voidaan päivittää käyttämällä uusimpia hinta- ja verotietoja. Suomen ruuan arvonlisäveroprosentti oli vuosi sitten 13 ja nyt 14 prosenttia. Ravinnon hintapäivitys on tehty Eurostatin kesäkuun 2013 hintaindekseillä.

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa viimeisen vuoden aikana lähes tuplasti verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin. Vaikka noususta puhdistettaisiin arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön nousu, ruoka on kallistunut meillä huomattavasti nopeammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Muita nopeampi hintojen nousu on huonontanut Suomen asemaa vanhojen EU-maiden joukossa yhdellä sijalla.

Kesäkuussa 2013 ruuan hinta oli Suomessa 15 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin (11,4 % v. 2012, Taulukko 1). Kun hinnoista poistetaan arvonlisävero, ero oli vuoden 2013 kesäkuussa 6,7 prosenttia (4,3 % v. 2012).

Ruoka inflaatioveturina

Suomen kesäkuun 1,4 prosentin inflaatiosta reilut 60 prosenttia oli peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen noususta. Ruuan hinta on meillä noussut vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013 nopeimmin vanhoista EU-maista, 11,7 prosenttia (Kuvio 3). Ruotsissa ruoka on samana aikana kallistunut vain 4,6 prosenttia.

Kuvio 3. Ruuan hintakehitys vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013

Kuvio 3. Ruuan hintakehitys vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013. Lähde: Eurostat

Lähde: Eurostat

Suomen hintojen noususta vain yksi prosenttiyksikkö selittyy tämän ja viime vuoden alun arvonlisäveroprosentin sekä virvoitusjuoma- ja makeisveron korotuksilla.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastojen kehittämispäällikkö.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)