Nuorten miesten rikollisuus on laskussa | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 8.5.2018 Kimmo Haapakangas

Nuorten miesten rikollisuus on laskussa

Nuorten miesten osuus rikokseen syylliseksi epäillyistä on laskussa. Sen sijaan 50 vuotta täyttäneiden miesten osuus rikos­epäilyistä on lisääntynyt.  

Sekä 21–29-vuotiaiden että 50 vuotta täyttäneiden osuus syylliseksi epäillyistä oli vuonna 2006 noin 23 prosenttia. Vuonna 2017 nuoremman ikä­luokan osuus oli laskenut noin 16 prosenttiin, kun 50 vuotta täyttäneiden osuus oli noussut noin 37 prosenttiin.

Myös 15–20­-vuotiaiden osuus on laskenut 13,5 prosentista noin 9 prosenttiin. Muiden ikä­luokkien osuudet ovat pysyneet melko samoina.

Tarkastelussa käytetyt osuudet on laskettu siten, että henkilö on epäiltynä vuoden aikana vain yhdestä rikoksesta. Näin saadaan parempi kuva ikä­ryhmien rikos­kehityksestä, sillä rikokset keskittyvät tyypillisesti samoille henkilöille.

Varttuneilla enemmän liikenne­rikkeitä

Viisikymmentä täyttäneiden osuuden kasvu selittyy väestö­rakenteen muutoksen lisäksi pitkälti tilastoitujen liikenne­rikosten, etenkin yli­nopeuksien määrän kasvulla, mikä puolestaan on seurausta automaattisen nopeus­valvonnan lisääntymisestä.

Toinen osuuksien muutosta selittävä tekijä voi olla nuorten vähentynyt ajo­kortin ja mopo­kortin suorittaminen, minkä myötä ikä­luokan kokonais­ajokilometrit vähenevät. (Ruonakoski, Seila, 2013)

Ilman liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja muita liikenne­rikkomuksia 50 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu rikoksista epäillyistä on vain vajaa 2 prosentti­yksikköä. Liikenne­rikokset huomioiden osuus on kasvanut peräti 14 prosentti­yksikköä. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Syylliseksi epäillyt miehet ikä­luokittain, %

Kuvio 1: Syylliseksi epäillyt miehet ikä¬luokittain, %   Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino¬tilasto

yhtenäiset viivat: kaikki rikokset, katko­viiva: ilman liikenne­rikoksia Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino­tilasto

Nuorten, 15–29-vuotiaiden miesten osuus rikoksista epäillyistä on laskenut ilman liikenne­rikoksia tarkastellenkin. Sitä vastoin alle 15-vuotiaiden osuus on kasvanut vajaat 2 prosentti­yksikköä.

Nuorimpien pahoinpitely­rikokset lisääntyneet

Nuorten tekemät omaisuus­rikokset ovat vähentyneet, mutta alle 15-vuotiaiden tekemiksi ilmoitettujen pahoin­pitelyiden määrä on miltei kaksin­kertaistunut noin 300:sta noin 600:aan. Myös laittomien uhkauksien määrä on kasvanut.

Naisilla ikäluokkien osuuksien kehitys on ollut pitkälti saman­laista kuin miehillä, vuosittainen vaihtelu on vain suurempaa etenkin ilman liikenne­rikoksia.

Alle 30-vuotiaiden osuus rikoksesta epäillyistä naisista ilman liikenne­rikoksia oli vuonna 2006 noin 52 prosenttia ja vuonna 2017 vajaat 47 prosenttia. Kun huomioidaan myös liikenne­rikokset, on nuorten naisten osuus laskenut vielä enemmän: 37 prosentista runsaaseen 23 prosenttiin. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Syylliseksi epäillyt naiset ikä­luokittain, %

Kuvio 2: Syylliseksi epäillyt naiset ikä¬luokittain, %   Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino¬tilasto

yhtenäiset viivat: kaikki rikokset, katko­viiva: ilman liikenne­rikoksia  Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino­tilasto

Miehillä alle kolmikymppisten yhteen­laskettu osuus ilman liikenne­rikoksia ei ole laskenut yhtä selkeästi kuin naisilla. Laskua on vain 3 prosentti­yksikköä noin 49 prosentista noin 46 prosenttiin.

Samalla tarkastelujaksolla syylliseksi epäiltyjen miesten määrä (ilman liikenne­rikoksia) on laskenut 13 prosenttia ja vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskien (henkilö epäiltynä vain kerran vuoden aikana) laskua on ollut peräti vajaa 20 prosenttia.

Koska alle 30-vuotiaat ovat vastuussa noin puolesta miesten rikoksista, voidaan todeta että yhä harvempi nuori mies syyllistyy rikoksiin. Vastaavia tuloksia on havaittu myös nuorten rikos­käyttäytymistä kartoittavissa kyselyissä (esim. Näsi 2016). Tutkimuksen mukaan etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyt teot ovat vähentyneet.

Naisilla vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettu syylliseksi epäiltyjen määrä ilman liikenne­rikoksia on laskenut 13 prosenttia. Myös nuorilla naisilla rikokset näyttävät keskittyvän yhä harvemmille henkilöille.

Väestön ikärakenteen muutoskin selityksenä

Runsaan kymmenen vuoden aikana on myös väestön ikä­rakenteessa tapahtunut muutoksia. Kun syylliseksi epäillyt suhteutetaan ikä­luokan kokoon, saadaan ns. ikä­vakioidut luvut joilla voidaan tarkastella rikollisuuden kehitystä väestö­muutokset huomioiden.

Varttuneiden miesten suuri osuus kaikista syylliseksi epäillyistä ja etenkin osuuden kasvu selittyy pitkälti ikä­luokan koon kasvulla. Ikä­luokan sisällä rikoksesta epäillyksi joutuneiden osuus ei ole suuremmin muuttunut, ilman liikenne­rikoksia osuus on päinvastoin jopa laskussa. (Kuvio 3)

Kuvio 3: Syylliseksi epäiltyjä tuhatta ikä­ryhmän miestä kohti

Kuvio 3: Syylliseksi epäiltyjä tuhatta ikä¬ryhmän miestä kohti   Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino¬tilasto

yhtenäiset viivat: kaikki rikokset, katko­viiva: ilman liikenne­rikoksia  Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeino­tilasto

Alle 15-vuotiaiden epäiltyjen miesten osuus ikä­luokan väestöstä vaihtelee 12 ja 8 promillen välillä.

Muissa kuin 50 vuotta täyttäneiden ikä­luokassa epäiltyjen osuudet ovat laskeneet sekä liikenne­rikokset huomioiden että ilman niitä. 

Ilman liikennerikoksia epäiltyjen osuuksien lasku on ollut suurinta 15–20- ja 21–29-vuotiaiden miesten ikä­luokissa. Tämä tukee aiemmin esitettyä päätelmää siitä, että rikollisuus keskittyy entistä harvemmille.

Alle 30-vuotiaissa epäiltyjen yhteen­laskettu määrä tuhatta asukasta kohden on laskenut 45:stä 32:een. Alle kolme­kymppisten rikoksesta epäiltyjen miesten määrä onkin pudonnut vuosina 2016–2017 peräti 29 prosenttia, samaan aikaan kun ikä­ryhmä on pienentynyt prosentilla.

Naisilla ikäryhmän tuhatta asukasta kohden lasketut luvut ovat huomattavasti pienempiä, sillä naiset tekevät vain noin 20 prosenttia rikoksista.

Myös naisikäryhmien sisällä tapahtuneet muutokset ovat pieniä. Kaikissa ryhmissä on vuoteen 2006 verrattuna pientä laskua.

Alle 30-vuotiaiden nais­epäiltyjen määrä on laskenut 23 prosenttia. Heitä oli vuonna 2017 yhteensä 8 400. Vastaava väestö on pienentynyt miesten tavoin prosentilla.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä ja vastaa rikos- ja pakkokeino­tilastosta.

Lisää tietoja rikos­trendeistä ja ikä­ryhmien rikollisuudesta löytyy 8.5.2018 julkistetusta tilastosta http://www.tilastokeskus.fi/til/rpk/tie.html

 

Lähteet: Näsi, Tuomas (2016): Nuorten rikos­käyttäytyminen ja uhri­kokemukset 2016 http://hdl.handle.net/10138/169509 

Ruonakoski, Annamari; Seila, Mikko (2013): Mopokortti­uudistuksen vaikutukset https://www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/2013_julkaisut/mopokorttiuudistuksen_vaikutukset


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)