Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa ylijäämäistä | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 28.3.2018 Anssi Kaarna, Christina Telasuo, Tapio Kuusisto ja Terhi Tulonen

Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa ylijäämäistä

Tavaroiden ja palveluiden kauppa on selvästi ylijäämäistä Yhdysvaltoihin Tilastokeskuksen maksutasetilaston mukaan. Suurella ylijäämällään Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme.
Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston mukaan Yhdysvaltojen merkitys Suomen ulkomaankaupassa on vahvistunut tavaroiden osalta siinä missä Ison-Britannian asema on heikentynyt. Yhdysvallat oli suurin ja Iso-Britannia toiseksi suurin ylijäämämaa eli tavaroiden viennin arvo kyseisiin maihin oli suurempi kuin tavaroiden tuonnin arvo. Tavaraviennin rakenne Yhdysvaltoihin on monipuolistunut viime vuosina, kun taas vientiä Isoon-Britanniaan dominoivat metsäteollisuuden tuotteet.

Tilastokeskuksen tilastoiman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston mukaan Suomi vie palveluita Yhdysvaltoihin aiempaa enemmän. Tullin ulkomaankauppatilastoja (tavaroiden osalta) pohjatietonaan käyttävä Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto kuvaa ulkomaankauppaa hieman eri näkökulmasta, jolloin kuva Suomen ulkomaankaupasta monipuolistuu. Tämä maksutaseen mukainen vienti sisältää globaalia tuotantoa, joka nostaa Yhdysvallat kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi. Ison-Britannian tavaroiden ja palveluiden tasetta laskee alijäämäinen palvelutase.Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet tähän yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat tuoda esteitä vapaalle kaupankäynnille, mikä koskettaa myös Suomea. Esimerkiksi nyt ovat ajankohtaisia Yhdysvaltojen asettamat teräs- ja alumiinitullit.

Suomen ulkomaankaupan rakenne on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden osuus kokonaiskauppavaihdosta on noussut merkittävästi. Tavarakaupassa koettiin pitkä pysähtyneisyyden aika, joka lopulta päättyi viime vuonna.

Ulkomaankauppa kokonaisuudessaan on sangen monitahoinen aihealue. Sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista: mitä tuotteita Suomi vie ja tuo ja minne, millaiset yritykset kauppaa käyvät, miten kauppaa käydään, kuinka paljon ulkomaakaupasta jää tuloja Suomeen jne.

Myös virallinen ulkomaankauppatilastointi eroaa. Tullin ulkomaankauppatilasto kuvaa rajan fyysisesti ylittävien tavaroiden bruttoarvoista kauppaa. Tilastokeskuksen laatimassa Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa ovat mukana sekä tavarat että palvelut. Se kuvaa maksutaseen mukaista, omistajuuden muutokseen perustuvaa ulkomaankauppaa, jossa Suomen vientiä ja tuontia on myös maan rajojen ulkopuolella tapahtuva kauppa silloin, kun laskutus tapahtuu Suomen kautta. Tilastoissa on myös muita, lähinnä eri käsitteistä johtuvia eroja. Tiedot palvelukaupasta kerää Tilastokeskus. Molemmat tilastot perustuvat kansainväliseen lainsäädäntöön ja ne laaditaan samansisältöisinä kaikissa EU-maissa.

Globaalien tuotantojärjestelyjen maailmassa arvot kertaantuvat herkästi, kun raaka-aineita ja puolivalmisteita siirrellään maasta toiseen. Tilastokuvauksen tulisi tulevaisuudessa tarjota myös kansalliseen arvonlisäykseen perustuvia tilastolukuja, jotka kuvaavat viennin Suomeen jättämää arvonlisää. Arvonlisäperusteisen ulkomaankaupan kuvaus laajenee, kun kansainväliset kehityshankkeet etenevät, mm. OECD:n ja WTO:n yhteishanke TiVA (Trade in Value Added), jossa Suomikin on mukana.

Tässä yhteisartikkelissa Tilastokeskus kuvaa aluksi tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilaston mukaista kokonaiskauppaa maiden kanssa. Sen jälkeen Tulli kuvaa tavarakauppaa oman tilastonsa valossa. Tilastokeskus kertoo lopuksi palveluiden kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme suurella ylijäämällään

Tavaroiden ja palveluiden kauppa on selvästi ylijäämäistä Yhdysvaltoihin Tilastokeskuksen maksutasetilaston mukaan. Ylijäämällään Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme. Vuonna 2017 tavaroiden ja palveluiden nettovienti Yhdysvaltoihin oli 3,6 miljardia euroa ylijäämäistä kun nettovienti Ruotsiin oli 0,5 miljardia euroa alijäämäistä ja nettovienti Saksaan 3,0 miljardia euroa alijäämäistä. Nettoviennin ylijäämä Yhdysvaltoihin vuonna 2017 on suurempi kuin Suomen vaihtotaseen ylijäämä, 1,6 miljardia euroa.

Tavarakauppa Yhdysvaltoihin on ollut pitkään ylijäämäistä. Viime vuosina palveluiden osuus Yhdysvaltojen viennistä on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja palvelutase Yhdysvaltojen kanssa on kääntynyt ylijäämäiseksi.
 

Kuvio 1. Tavaroiden  ja palveluiden kauppa Yhdysvaltoihin 2006-2017, miljoonaa euroa

 Kuvio 1. Tavaroiden  ja palveluiden kauppa Yhdysvaltoihin 2006-2017.  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Globaali tuotanto lisää maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon mukaista vientiä Yhdysvaltoihin. Jos halutaan arvioida Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian vaikutusta Suomen talouteen mahdollisimman kattavasti, on luontevaa tarkastella maksutasetilaston mukaista tavaroiden ja palveluiden tasetta maittain. Se pitää sisällään tavarat, palvelut ja globaalin tuotannon.

Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Yhdysvaltoihin yhteensä 7,4 miljardin euron arvosta vuonna 2017. Yhdeksän prosenttia tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketusta viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin vuonna 2017.

Yhdysvalloista on tullut Ruotsin ja Saksan lisäksi yksi kolmesta tärkeimmästä vientimaasta Suomelle. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Ruotsiin oli 10,3 miljardia euroa vuonna 2017 ja Saksaan 7,5 miljardia euroa. Pieni 0,1 miljardin euron ero Yhdysvaltojen ja Saksan välillä selittyy globaalilla tuotannolla ja palveluilla.

Globaalin tuotannon erät kasvattavat maksutaseen mukaista tavaravientiä Yhdysvaltoihin. Maksutaseen mukaista vientiä on myös maan rajojen ulkopuolella tapahtuva kauppa silloin, kun laskutus tapahtuu Suomen kautta. Globaalien erien vaikutus vertailumaahan Saksaan on suuri ja päinvastainen. Maksutaseen mukaisesta tavaraviennistä poistetaan valmistuttamista Suomessa. Tästä johtuen maksutaseen mukainen tavaravienti Saksaan ei ole Tullin ulkomaankauppatilaston tapaan noussut voimakkaasti. Saksalaisomistuksessa oleviin raaka-aineisiin ja tuotteisiin liittyvät tuotannolliset palvelut, kuten kokoonpano ja jalostuspalvelu näkyvät palveluiden viennissä.

Yhdysvaltojen nettoviennin nopea kasvu viime vuosina selittyy palveluviennin kasvulla Yhdysvaltoihin. (Artikkelin lopussa tarkastellaan Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian ulkomaankauppaa palveluerittäin.)

Myös Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa ylijäämäistä

Iso-Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävimmästä kauppakumppanista. Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Isoon-Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta vuonna 2017. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti Isoon-Britanniaan on nykyisin lähes samalla tasolla Venäjän ja Kiinan kanssa, kun vienti Venäjälle on vähentynyt ja Kiinaan kasvanut, ja on jokseenkin samaa suuruusluokkaa kuin vienti Alankomaihin.
 

Kuvio 2. Tavaroiden ja palveluiden kauppa Isoon-Britanniaan, miljoonaa euroa

Kuvio 2. Tavaroiden ja palveluiden kauppa Isoon-Britanniaan  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus



Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa on Yhdysvaltojen tapaan ylijäämäistä. Tavaroita viedään Isoon-Britanniaan enemmän kuin tuodaan Suomeen, mutta palvelutase Isoon-Britanniaan on alijäämäinen. Palveluita siis tuodaan Isosta-Britanniasta Suomeen enemmän kuin meiltä viedään sinne.

Tullin tilastoima vienti Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan kasvoi kokonaisvientiä vähemmän

Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston mukaan Yhdysvallat oli vuonna 2017 Suomen neljänneksi suurin vientimaa Alankomaiden jälkeen ja Venäjää ennen. Tuonnissa Yhdysvallat oli seitsemänneksi suurin Ranskan jälkeen. Iso-Britannia oli tuontimaista kahdeksas ja vientimaista seitsemäs. Yhdysvallat on jo vuosia ollut Suomen suurin ja Iso-Britannia toiseksi suurin ylijäämämaa, eli tavaroiden viennin arvo on suurempi kuin tuonnin arvo. 

Kuvio 3. Tavaraviennin ja -tuonnin muutos Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kaupassa 2003-2017

Kuvio 3. Tavaraviennin ja -tuonnin muutos Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kaupassa 2003-2017  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Tullin ulkomaankappatilaston mukainen tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja vastaava vienti Isoon-Britanniaan kahdeksan prosenttia. Vienti molempiin maihin kasvoi selvästi Suomen kokonaisviennin kasvua vähemmän.

Vastaava tavaroiden tuonti Isosta-Britanniasta kasvoi 11 prosenttia, mikä oli vain hieman Suomen kokonaistuonnin kasvua vähemmän. Tuonti Yhdysvalloista sen sijaan väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia.

Vienti Isoon-Britanniaan kasvoi edellisen kerran vuonna 2014. Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuonna 2016, mutta pieneni vuonna 2015.

Suomen ja Ison-Britannian välinen bruttoarvoinen tavarakauppa ylijäämäistä

Tullin tavaroiden ulkomaankauppa -tilaston mukainen vienti Isoon-Britanniaan on ollut koko euroajan ylijäämäistä. Ylijäämä suureni hieman viime vuonna vuoteen 2016 verrattuna, mutta on edelleen selvästi pienempi kuin 2000-luvun alkuvuosina. Vienti oli viime vuonna arvoltaan lähes 2,7 miljardia euroa ja tuonti 1,8 miljardia euroa. Suurimmillaan 2000-luvulla vienti on ollut arvoltaan jopa 4,6 miljardia euroa vuonna 2002 ja tuonti 2,9 miljardia euroa vuonna 2007.

Kuvio 4. Suomen tavarakauppa Ison-Britannian kanssa ja Ison-Britannian osuus Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista 2002–2017

 Kuvio 4. Suomen tavarakauppa Ison-Britannian kanssa ja Ison-Britannian osuus Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista 2002–2017  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Ison-Britannian osuus Suomen tavaraviennistä on viime vuosina pienentynyt. Osuus oli 4,5 prosenttia vuonna 2017, kun se edellisvuonna oli 4,8 prosenttia ja 5,2 prosenttia vuonna 2015. Parhaimmillaan Iso-Britannia on 2000-luvulla muodostanut lähes kymmenesosan Suomen viennistä.

Myös tuonnissa Ison-Britannian osuus on vähentynyt, vaikkakaan ei yhtä nopeasti kuin viennin kohdalla. Osuus on viime vuodet ollut noin kolmen prosentin tasolla, kun se suurimmillaan kävi lähes viidessä prosentissa finanssikriisiä edeltävinä vuosina.

Kuvio 5. Tavaravienti Isoon-Britanniaan, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3-tasolla 2007 ja 2017. Osuus viennistä, %

 Kuvio 5. Tavaravienti Isoon-Britanniaan, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3-tasolla 2007 ja 2017. Osuus viennistä, %  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä Isoon-Britanniaan yhä merkittävä

Suomen tavaravienti Isoon-Britanniaan on metsäteollisuusvaltaista, vaikkakin toimialan osuus viennistä on pienentynyt vuosikymmenessä. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennin arvosta oli noin kolmasosa, kun vuonna 2007 osuus oli noin prosenttiyksikön suurempi. Öljyjalosteiden osuus oli viime vuonna vajaa viidesosa, kun vuosikymmen sitten öljyvienti Isoon-Britanniaan oli selvästi pienempää.

Muita merkittäviä vientituoteryhmiä viime vuonna olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä muut kemianteollisuuden tuotteet. Yhteensä kemianteollisuuden osuus viennistä oli 30 prosenttia, koneiden ja laitteiden osuus noin 15 prosenttia sekä metallien osuus noin 11 prosenttia. Kauppa Ison-Britannian kanssa on erityisesti ylijäämäistä metsäteollisuuden tuotteissa ja öljyjalosteissa.

Kuvio 6. Tavaratuonti Isosta-Britanniasta, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3-tasolla 2007 ja 2017. Osuus tuonnista, %

 Kuvio 6. Tavaratuonti Isosta-Britanniasta, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3-tasolla 2007 ja 2017. Osuus tuonnista, %  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Suomi tuo Isosta-Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkeitä. Moottoriajoneuvojen osuus tuonnista on vähentynyt hieman vuosikymmenessä, muiden arvoltaan suurimpien ryhmien osuus on kasvanut. Tuonnin arvosta noin neljännes muodostui viime vuonna kuljetusvälineistä ja reilu viidennes sekä kemianteollisuuden tuotteista että koneista ja laitteista

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen bruttoarvoinen tavarakauppa ylijäämäinen

Suomen tavaroiden ulkomaankauppa Yhdysvaltojen kanssa on selvästi ylijäämäistä eli Suomesta on viety Yhdysvaltoihin enemmän tavaroita euromääräisesti kuin Yhdysvalloista Suomeen. Ylijäämä on suurentunut vuodesta 2013 alkaen vuosittain, ja oli viime vuonna jo 2,1 miljardia euroa. Suurimmillaan ylijäämä oli euroaikana vuonna 2008, noin 2,2 miljardia euroa.

Vienti Yhdysvaltoihin oli viime vuonna arvoltaan noin neljä miljardia euroa, mikä oli eniten sitten vuoden 2008. Tuonti Yhdysvalloista oli arvoltaan 1,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo hieman pieneni edellisvuodesta.

Kuvio 7. Suomen tavarakauppa Yhdysvaltain kanssa ja Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä ja tuonnista 2002–2017

  Kuvio 7. Suomen tavarakauppa Yhdysvaltain kanssa ja Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä ja tuonnista 2002–2017  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Viennin arvon kasvusta huolimatta Yhdysvaltain osuus Suomen tavaraviennistä väheni viime vuonna hieman alle seitsemään prosenttiin.  Osuus kasvoi yhtäjaksoisesti (vuosittain) vuodesta 2011 alkaen. Sekä Yhdysvaltain että Ison-Britannian viennin osuuden vähentyminen johtui pääasiassa Saksan osuuden jyrkästä kasvusta viime vuonna. Saksan osuuden kasvu johtuu suurelta osin henkilöautojen viennin merkittävästä noususta. 2000-luvun alussa Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä oli parhaimmillaan lähes yhdeksän prosenttia.

Kuvio 8. Tavaravienti Yhdysvaltoihin, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 2007 ja 2017. Osuus viennistä, %

Kuvio 8. Tavaravienti Yhdysvaltoihin, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 2007 ja 2017. Osuus viennistä, %  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Suomesta viedään Yhdysvaltoihin paperia ja pahvia, lääketieteellisiä kojeita ja laitteita, öljyjalosteita sekä erinäisiä koneita ja laitteita. Metsäteollisuuden osuus on Yhdysvaltain kaupassa selvästi pienempi kuin kaupassa Ison-Britannian kanssa, vain 17 prosenttia. Kemianteollisuuden osuus oli viime vuonna noin viidennes, koneiden ja laitteiden osuus 34 prosenttia.

Yksittäisistä tavararyhmistä erityisesti lääkintäkojeiden osuus on kasvanut erittäin jyrkästi vuodesta 2007, ja oli viime vuonna jo 13 prosenttia. Paperin ja pahvin osuus on säilynyt lähes ennallaan vuosikymmenen takaisesta, mutta öljyjalosteiden osuus on pienentynyt huomattavasti. Ylijäämä kertyy erityisesti paperin ja pahvin, lääkintäkojeiden ja öljyjalosteiden viennistä Suomesta Yhdysvaltoihin.

Nyt Yhdysvaltojen asettamien tullien vuoksi ajankohtaisen teräksen ja alumiinin vienti Yhdysvaltoihin on vähäistä Suomesta. Teräkselle ei ole omaa tavaranimikettä, mutta raudan ja teräksen vienti yhteensä oli vain 3,3 prosenttia koko tavaraviennistä Yhdysvaltoihin viime vuonna. Alumiinin ja alumiinitavaroiden vastaava osuus oli vain 0,05 prosenttia.

Kuvio 9. Tavaratuonti Yhdysvalloista, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 2007 ja 2017. Osuus tuonnista, %

 Kuvio 9. Tavaratuonti Yhdysvalloista, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 2007 ja 2017. Osuus tuonnista, %  Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Tavaratuonti Yhdysvalloista Suomeen jakautuu selvästi tasaisemmin eri tavararyhmien kesken, kun vienti on keskittynyt muutamaan arvoltaan suuren pääryhmään. Tuonnissa puhelinlaitteiden ja lentokoneiden ja niiden osuus on pienentynyt vuosikymmenessä. Viime vuonna Yhdysvalloista tuotiin erityisesti tieteellisiä kojeita ja laitteita, tietokoneita, lääkkeitä, puhelimia ja kivihiiltä. Koneiden ja laitteiden osuus tuonnista oli viime vuonna 35 prosenttia, kemianteollisuuden tuotteiden osuus 23 prosenttia.

Yhdysvallat ja Iso-Britannia merkittävimpiä kumppaneitamme palvelukaupassa

Tilastokeskuksen maksutasetilaston ennakollisten tietojen mukaan Yhdysvallat oli Ruotsin jälkeen toiseksi suurin palveluiden vientimaa vuonna 2017. Sinne vietiin palveluita 2,9 miljardin euron arvosta. Isoon-Britanniaan Suomi vei palveluja 1,4 miljardilla, ja se oli Saksan jälkeen neljänneksi merkittävin palveluiden vientimaa.
 

Kuvio 10. Suomen palveluvienti merkittävimpiin palveluiden vientimaihin 2017, miljoonaa euroa

Kuvio 10. Suomen palveluvienti merkittävimpiin palveluiden vientimaihin 2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Yhdysvalloista tuotiin kolmanneksi eniten palveluita. Eniten palveluita tuotiin Ruotsista ja toiseksi eniten Saksasta. Isosta-Britanniasta tuotiin palveluita lähes yhtä paljon kuin Yhdysvalloista vuonna 2017. Se oli siten neljänneksi merkittävin vientimaa Suomelle. Yhdysvalloista palveluita tuotiin noin kahdella miljardilla eurolla ja Isosta-Britanniasta 1,9 miljardilla.
 

Kuvio 11. Suomen palvelutuonti merkittävimmistä palveluiden tuontimaista 2017, miljoonaa euroa

  Kuvio 11. Suomen palvelutuonti merkittävimmistä palveluiden tuontimaista 2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

 

Yli kymmenesosa palveluviennistä Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltoihin on viety viimeisen neljän vuoden aikana jo noin kymmenesosa Suomesta myydyistä palveluista. Yhdysvaltojen osuus palveluviennistämme oli 11 prosenttia vuonna 2017. Osuus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä kymmenen vuoden takaisesta.

Ison-Britannian osuus Suomen palveluviennistä oli viime vuonna viisi prosenttia eli noin puolet Yhdysvaltojen osuudesta. Vuosina 2006 ja 2007 Ison-Britannian osuus oli hieman korkeampi, noin seitsemän prosenttia Suomesta myydyistä palveluista. Vuodesta 2008 vuoteen 2017 osuus on pysytellyt viiden kuuden prosentin tietämissä.

Yhdysvaltojen palvelutuonnin osuus aikavälillä 2006–2017 oli korkeimmillaan vuonna 2006. Yhdysvalloista tuotiin 12 prosenttia kaikista Suomeen tuoduista palveluista vuonna 2006. Osuus on kuitenkin laskenut, ja vuonna 2017 Yhdysvalloista tuotiin enää seitsemän prosenttia Suomeen myydyistä palveluista.

Ison-Britannian osuus Suomeen tuotavista palveluista on ollut seitsemän prosenttia viimeiset kuusi vuotta. Aiempina vuosina osuus oli korkeampi. Huipussaan se oli vuonna 2007, jolloin Isosta-Britanniasta tuotiin 11 prosenttia Suomen koko palvelutuonnista.

Vuonna 2017 palveluvienti Suomesta Yhdysvaltoihin kasvoi neljä prosenttia ja Isoon-Britanniaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden kokonaisvienti, eli vienti Suomesta kaikkiin maihin yhteensä, kasvoi kuitenkin selvästi enemmän: kahdeksan prosenttia.

Palveluiden tuonti kaikista maista yhteensä kasvoi kolme prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017, mutta palvelutuonti Isosta-Britanniasta säilyi ennallaan. Sen sijaan palvelutuonti Yhdysvalloista laski kaksi prosenttia.
 

Palveluvienti Yhdysvaltoihin jopa kaksinkertaistunut

Palveluiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jopa kaksinkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2017. Viennin kasvun myötä palvelukauppa Yhdysvaltojen kanssa kääntyi ylijäämäiseksi. Palveluita siis vietiin enemmän kuin niitä tuotiin vuosina 2015–2017.

Kuvio 12. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä 2006–2017, miljoonaa euroa

  Kuvio 12. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä 2006–2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Vuonna 2012 palveluita vietiin Yhdysvaltoihin 1,4 miljardilla eurolla, mutta vuonna 2017 jo 2,9 miljardilla. Eniten palveluvienti kasvoi tällä aikavälillä tarkasteltuna vuodesta 2014 vuoteen 2015: kasvua oli jopa 0,5 miljardia euroa.

Eniten palveluviennin kasvua Yhdysvaltoihin selittää kaksi palveluerää: televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Jälkimmäiseen erään kuuluu muun muassa tulot tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena syntyvistä omistusoikeuksista. Erään kuuluu myös franchise-sopimuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvät maksut ja palkkiot sekä tietokoneohjelmien jakeluun ja jäljentämiseen liittyvät lisenssit ja tavaramerkkien lisensiointimaksut.

Vuonna 2016 Suomesta vietiin henkisen omaisuuden käytöstä perittäviä maksuja 2,7 miljardilla eurolla, kun lasketaan tästä erästä saadut tulot Suomeen kaikista maista yhteensä. Henkisen omaisuuden käytöstä perittävistä maksuista 86 prosenttia koostui tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena syntyvien omistusoikeuksien myynnistä vuonna 2016.

Kuvio 13. Suomen vientiä Yhdysvaltoihin viimeisten vuosien aikana eniten kasvattaneiden palveluerien vienti 2006–2017, miljoonaa euroa

 Kuvio 13. Suomen vientiä Yhdysvaltoihin viimeisten vuosien aikana eniten kasvattaneiden palveluerien vienti 2006–2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden vienti lähes kuusinkertaistui vuodesta 2012 vuoteen 2015 kasvaen 0,9 miljardilla eurolla. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjä maksuja vietiin 0,6 miljardilla eurolla vuonna 2013, mutta enää 0,5 miljardilla seuraavana vuonna. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 kyseisen erän vienti kuitenkin kaksinkertaistui.


Vuonna 2016 televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden vienti Yhdysvaltoihin vähentyi edeltävästä vuodesta neljä prosenttia. Samalla tämän erän vienti Suomesta väheni viisi prosenttia, kun lasketaan vienti Suomesta kaikkiin maihin yhteensä. Vuonna 2017 näiden palveluiden vienti Yhdysvaltoihin väheni edelleen pudoten kuusi prosenttia vuodesta 2016, mutta kasvoi prosentin kaikki maat yhteenlaskettuna.

Suomesta Yhdysvaltoihin vietiin kuitenkin eniten televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita vielä vuonna 2016. Vuonna 2017 kyseinen palveluerä putosi toiseksi suurimmaksi vientieräksi henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen noustessa isoimmaksi palveluiden vientieräksi Suomesta Yhdysvaltoihin.

Kaikki maat yhteenlaskettuna televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi vientierä Suomelle kuin henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut. Jälkimmäisen erän osuus Suomen koko palveluviennistä oli 12 prosenttia vuonna 2017, mutta Yhdysvaltojen palveluviennistä kyseisen erän osuus oli 36 prosenttia.

Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden osuus Suomen palveluviennistä oli 27 prosenttia. Yhdysvaltoihin vietävistä palveluista tämän erän osuus oli sen sijaan 34 prosenttia vuonna 2017.
 

Kuvio 14. Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 2017 viedyt merkittävimmät palveluerät, miljoonaa euroa

 Kuvio 14. Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 2017 viedyt merkittävimmät palveluerät  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

 

Palvelutuonti Yhdysvalloista edelleen vuoden 2006 tasolla

Palvelutuonnin taso Yhdysvalloista Suomeen on pysynyt suhteellisen vakaana. Vuosina 2016 ja 2017 palvelutuonnin taso oli vastaava kuin vuonna 2006. Palveluerien sisällä on kuitenkin tapahtunut muutoksia.
 

Kuvio 15. Suomeen tuotujen palvelujen merkittävimmät erät 2006 ja 2017, miljoonaa euroa

Kuvio 15. Suomeen tuotujen palvelujen merkittävimmät erät 2006 ja 2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Tuonnin suurin palveluerä Yhdysvalloista Suomeen on koko tarkasteluvälillä vuosina 2006–2017 ollut muut liike-elämän palvelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi tutkimus- ja kehittämispalvelut ja asiantuntijoiden sekä liikehallinnon konsulttipalvelut. Tämän palveluerän osuus koko tuonnista oli 49 prosenttia vuonna 2017 ja 45 prosenttia vuonna 2006.

Seuraavaksi suurimpia tuonnin eriä vuonna 2017 olivat televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut sekä matkailu Suomesta ulkomaille. Kummankin erän osuus tuonnista oli 14 prosenttia.

Matkailu Suomesta ulkomaille kuvaa esimerkiksi yksityishenkilöiden matkailumenoja Suomesta Yhdysvaltoihin. Vuonna 2006 tämän palveluerän osuus oli yhdeksän prosenttia koko Yhdysvaltojen palvelutuonnista. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden osuus palvelutuonnista oli seitsemän prosenttia vuonna 2006.

Palvelutuonti Yhdysvalloista on romahtanut henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osalta. Vuonna 2006 niitä tuotiin 0,5 miljardilla eurolla, mutta enää 0,1 miljardilla vuonna 2017. Suurin notkahdus tapahtui vuodesta 2011 vuoteen 2012, jolloin kyseisen erän tuonti pieneni lähes 0,3 miljardia euroa.

 

Isosta-Britanniasta tuodaan enemmän palveluita kuin sinne viedään

Palvelutase Isoon-Britanniaan on pysynyt alijäämäisenä, vaikka maksutaseen mukaisten tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti ja toisaalta tavaravienti Isoon-Britanniaan on ollut ylijäämäistä. Palveluita on siis tuotu enemmän Isosta-Britanniasta kuin niitä on sinne viety vuodesta 2006 vuoteen 2017. Isosta-Britanniasta tuotiin palveluita Suomeen lähes 1,9 miljardin arvosta vuonna 2017, mutta niitä vietiin Isoon-Britanniaan vain 1,4 miljardilla eurolla.
 

Kuvio 16. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Ison-Britannian välillä 2006–2017, miljoonaa euroa

 Kuvio 16. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Ison-Britannian välillä 2006–2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Palveluiden euromääräinen vienti Isoon-Britanniaan on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodesta 2006 vuoteen 2017. Kasvua selittää erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden viennin kasvu.

Palveluiden tuonnin kasvu ei ole ollut aivan yhtä suoraviivaista, mutta se on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2017. Palvelutuonnin taso ei kuitenkaan saavuttanut vielä vuoden 2008 tasoa, vaikka olikin lähellä sitä vuonna 2017. Aikavälillä 2006–2017 tarkasteltuna palvelutuonnin kasvu Iso-Britanniasta koki kaksi notkahdusta: vuosina 2009 ja 2013. Vuodesta 2013 alkaen palvelutuonti on kuitenkin kasvanut: vuonna 2017 kasvua oli 19 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.


Isoon-Britanniaan viedään televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita

Selkeästi eniten Isoon-Britanniaan viedään televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita. Niiden osuus koko Ison-Britannian palveluviennistä oli 37 prosenttia vuonna 2017. Tämä palveluerä oli muiden liike-elämän palveluiden ja kuljetuspalveluiden ohella yksi isoimmista viennin eristä myös vuonna 2006. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden osuus kokonaispalveluviennistä kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen 2017. Kuljetuspalveluiden osuus sen sijaan väheni tällä aikavälillä 15 prosenttiyksikköä laskien 27 prosentista 12 prosenttiin.

Kuvio 17. Suomesta Isoon-Britanniaan vuonna 2017 viedyt merkittävimmät palveluerät, miljoonaa euroa

Kuvio 17. Suomesta Isoon-Britanniaan vuonna 2017 viedyt merkittävimmät palveluerät, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Muiden liike-elämän palveluiden viennin osuus pysyi sen sijaan vakaana. Noin viidesosa Isoon-Britanniaan vietävistä palveluista muodostuu muista liike-elämän palveluista, joita ovat muun muassa tutkimus- ja kehittämispalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut ja tekniset sekä kaupankäyntiin liittyvät liike-elämän palvelut.


Muut liike-elämän palvelut heiluttavat Iso-Britannian palvelutuontia

Isosta-Britanniasta tuotiin eniten muita liike-elämän palveluita, joiden osuus palvelutuonnista oli 37 prosenttia vuonna 2017. Erityisesti tuotiin teknisiä sekä kaupankäyntiin liittyviä muita liike-elämän palveluita: niiden osuus muista liike-elämän palveluista oli 63 prosenttia, kun se oli 30 prosenttia kymmenisen vuotta aiemmin.

Vuonna 2006 puolet Isosta-Britanniasta tuotavista palveluista koostui muista liike-elämän palveluista. Tuolloin 37 prosenttia muista liike-elämän palveluista koostui kuitenkin tutkimus- ja kehittämispalveluista. Vuonna 2017 näiden palveluiden osuus muista liike-elämän palveluista oli enää seitsemän prosenttia.
 

Kuvio 18. Isosta-Britanniasta tuodut muut liike-elämän palvelut ja sen alaerät 2006–2017, miljoonaa euroa

 Kuvio 18. Isosta-Britanniasta tuodut muut liike-elämän palvelut ja sen alaerät 2006–2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus


Niitä tuotiin 0,8 miljardilla eurolla vuonna 2006 ja 0,7 miljardilla vuonna 2017. Eniten näitä palveluita tuotiin vuosina 2008–2012, miljardilla eurolla vuosittain.

Muiden liike-elämän palveluiden tuonti romahti 0,6 miljardiin vuonna 2013, jonka jälkeen niiden tuonti kasvoi muutaman vuoden ajan. Kasvu johtui teknisten ja kaupankäyntiin liittyvien muiden liike-elämän palveluiden tuonnin kasvusta. Vuonna 2017 muita liike-elämän palveluita tuotiin kuitenkin 0,1 miljardilla eurolla vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Kuvio 19. Isosta-Britanniasta tuotuja palveluita vuosilta 2006 ja 2017, miljoonaa euroa

    Kuvio 19. Isosta-Britanniasta tuotuja palveluita vuosilta 2006 ja 2017, miljoonaa euroa  Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Seuraavaksi eniten Isosta-Britanniasta tuotiin televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita ja kuljetuspalveluita. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden osuus palveluiden tuonnista oli 13 prosenttia vuonna 2017. Kuljetuspalveluiden osuus oli prosenttiyksikön pienempi. Vuonna 2017 televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluita tuotiin 0,1 miljardilla eurolla enemmän kuin edellisvuonna.

Matkailu Suomesta ulkomaille – joka tilastoidaan matkailutuontina – kaksinkertaistui vuodesta 2006 vuoteen 2011 kasvaen sadasta miljoonasta eurosta kahteensataan miljoonaan euroon. Vuonna 2017 matkailupalvelut olivat edelleen vuoden 2011 tasolla.

Muualle luokittelemattomien henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen tuonti sen sijaan puolittui 0,2 miljardista 0,1 miljardiin verrattaessa vuosia 2006 ja 2017. Kyseinen palveluerä pieneni merkittävästi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, peräti 74 prosentilla. Näiden palveluiden tuonti Isosta-Britanniasta on kuitenkin kasvanut viime vuosina.
 

Anssi Kaarna ja Christina Telasuo työskentelevät tulliylitarkastajina Tullin tilastointiyksikössä. Tapio Kuusisto ja Terhi Tulonen työskentelevät yliaktuaareina maksutasetilastossa Tilastokeskuksessa.
 

Tavaroiden ulkomaankauppatilaston ja maksutasetilaston välisiä eroja

Maksutaseessa luvut perustuvat taloudellisen omistajuuden muutokseen.  Maksutaseen mukainen tavaratuonti ei sisällä kuljetuskustannuksia. Näiden kuljetuskustannusten ulkomaiden osuus lisätään maksutaseen mukaiseen palvelutuontiin.

Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston lähtökohtana on, että tavara ylittää fyysisesti Suomen rajan. Vienti tilastoidaan FOB-arvoltaan ja tuonti CIF-arvolla, jossa kuljetuskustannukset Suomen rajalle sisällytetään tilastoarvoon. Tiedot EU-kaupasta saadaan tilastoilmoituksista, jotka yritykset antavat Tullille ja EU:n ulkopuolisesta kaupasta tulli-ilmoituksista.

Eroja Tullin tavarakaupan ja maksutaseen mukaisen tavarakaupan välillä on avattu myös Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden verkkosivulla.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)