Menestyvätkö ulkomaalais­taustaiset yritykset Suomessa? | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 19.2.2018 Henri Luomaranta ja Jarkko Niemistö

Menestyvätkö ulkomaalais­taustaiset yritykset Suomessa?

Maahanmuutto puhuttaa moni­muotoistuvassa Suomessa. Ei ihme, sillä ulkomaalais­taustaisten määrä on kolmin­kertaistunut vuosi­tuhannen vaihteesta vuoteen 2016 noin 365 000 henkeen.

Sosiaalisten näkökulmien lisäksi voidaan tarkastella vaikutuksia elinkeino­elämään. Uudet suomalaiset ovat potentiaalisia palkan­saajia yrityksissä tai parhaimmillaan yrittäjinä luovat kokonaan uusia työ­paikkoja.

Päättäjät ymmärtävät tämän hyvin, ja esi­merkiksi tammi­kuussa julkaistu Sipilän hallituksen maahanmuutto­poliittinen ohjelma tähtää työ­voiman maahan­muuton vahvistamiseen toivoen sieltä löytyvän Suomen kasvua tukevaa osaamis­potentiaalia.

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yrityksistä ei ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilasto­tietoa, vaikka yhteis­kunnallista tarvetta tälle tiedolle on ollut jo pitkään. Tämä artikkeli esittelee uusia yritys­tilastoja, keskittyen työllisyyden kannalta kiintoisiin ulkomaalais­taustaisiin kasvu­yrityksiin.

Aineiston perusteella ulkomaalais­taustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalais­taustaista yrittäjä­vetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liike­vaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalais­taustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liike­vaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstö­määrä on kasvanut 9 000 hengellä.

Kasvuyrityksiä yhtä paljon

Kun etsitään keinoja uusien työ­paikkojen luomiseen, niin sanotut kasvu­yritykset nousevat esiin kiinnostavana joukkona. Tässä kasvu­yritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvu­kauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstö­määrä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Tällaiset yritykset ovat onnistuneet luomaan yritys­toimintaa, joka mahdollistaa työllisyyden kasvattamisen ja ovat siksi politiikan suunnittelun keskiössä. Tällaiset menestys­tarinat ovat harvinaisia: kaikista yrityksistä niitä oli vain 2,6 prosenttia kasvu­kaudella 2013–2016.

Ulkomaalais­taustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eri­arvoisessa asemassa, sillä yritys­toimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalais­taustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä toden­näköisesti kasvu­yrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalais­taustaisista yrityksistä kasvu­yrityksiä oli siis 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yritys­kentässä. Tätä voitaneen pitää positiivisena havaintona, sillä yritysten kasvu vaatii otollisen toiminta­ympäristön.

Olisikin tärkeää ymmärtää näiden onnistumisten taustoja ja lisäksi kysyä, tarvitaanko erityisiä toimen­piteitä ulkomaalais­taustaisten yritysten tukemiselle niiden määrän kasvaessa.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla (kuvio 1). Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia.

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset toimi­aloittain

Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaiset kasvu¬yritykset toimi¬aloittain  Lähde: Tilasto¬keskus, toimi¬aloittainen yritystieto¬palvelu.

Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu.

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

Kasvua on totuttu odottamaan innovatiivisilta palvelu­aloilta, kuten informaatio- ja viestintä. Vielä toistaiseksi ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä ei näillä aloilla juuri ollut, vaan ne keskittyivät perinteisemmille matalamman koulutus­tason aloille. Syynä tähän saattaa olla se, että yritys­toiminnan käynnistäminen sekä siinä menestyminen saattaa olla näillä aloilla helpompaa.

Katukuvastakin tutuista etnisistä ravintoloista osa on onnistunut kasvamaan vauhdilla. Muun muassa turkkilais­taustaisista kasvu­yrityksistä puolet ja kiinalais­taustaisista lähes kaikki harjoittivat ravintola­toimintaa. Nämä kattoivat kuitenkin vain alle puolet kaikista ulkomaalais­taustaisista ravintola-alan kasvu­yrityksistä, joten kasvajien joukossa oli paljon muitakin kansallisuuksia.

Yleisesti ottaen ulkomaalais­taustaisten kasvu­yritysten yrittäjien tausta­maat olivat Suomen lähi­alueilta. Eniten kasvu­yrityksissä oli virolais­taustaisia, toiseksi suurin ryhmä oli entisen Neuvosto­liiton alueelta (kuvio 2).

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset tausta­maittain

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset tausta­maittain   Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu

Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu. Ent Neuvosto­liitto: Armenia, Azerbaidžan, Gruusia, Kazakhstan, Kirgistan, Latvia, Liettua, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko­venäjä, Venäjä ja Viro. Vuoden 1991 jälkeen syntyneet kirjattu jo esim. Venäjältä tai Virosta tulleiksi.

Toimialoittain tarkasteltuna virolais­taustaisista kasvu­yrityksistä valtaosa toimi rakentamisessa. Entisestä Neuvosto­liitosta tulleet yrittäjät taas toimivat muiden palveluiden aloilla.

Ulkomaalaistaustaisia kasvu­yrityksiä löytyy Suomesta samassa suhteessa kuin koko yritys­kentässäkin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset ovat keskittyneet enemmän perinteisemmille toimi­aloille, kuten ravintola­toimintaan ja rakentamiseen. On mielen­kiintoista nähdä, muuttuuko tämä kuva tulevaisuudessa maahan­muuton lisääntymisen sekä koulutus­taustojen moni­puolistumisen myötä.

Henri Luomaranta työskentelee yli­aktuaarina yritys­tilastot-yksikössä ja Jarkko Niemistö yli­aktuaarina tiedon­hankinta-yksikössä.

 

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjä­vetoisten yritysten tilastot

Ulkomaalaistaustaiseksi yritykseksi luetaan sellaiset yritykset, joissa löytyy yrittäjä­työpanosta ulkomaalais­taustaiselta henkilöltä.

Yrittäjän ulkomaalais­taustaisuus päätellään Tilasto­keskuksen vuonna 2012 käyttöön ottaman syntyperä­luokituksen perusteella. Synty­perä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymä­valtioiden perusteella.

Ulkomaista synty­perää ovat myös ulko­mailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötieto­järjestelmässä.

Mikäli yrityksessä on useampi yrittäjäeläke­vakuutusta maksava yrittäjä, taustamaa määräytyy suurimman työ­panoksen antavan yrittäjän mukaan.

Ulkomaalaistaustaisista yrityksistä sekä kasvu­yrityksistä saa tietoa Tilasto­keskuksen toimi­­aloittaisesta yritys­tieto­palvelusta. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset on tunnistettu erikseen artikkelia varten.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)