Voittajia ja häviäjiä EU-Suomen lautasella | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 19.1.2018 Ilkka Lehtinen

Voittajia ja häviäjiä EU-Suomen lautasella

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen toisessa* suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

Lautasmalli kertoo, miten suositusten mukainen hyvä ateria koostetaan. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, vihanneksilla, salaatilla tai lämpimällä kasvis­lisäkkeellä.

Perunan, riisin tai pastan osuus lautasesta on neljännes. Loppu­neljännes jää kala- tai liharuualle.

Ruokajuomaksi voidaan valita maito, mehu tai vesi. Lisäksi ateriaan kuuluu leipää, jonka päällä on voita tai pehmeää rasva­levitettä sekä lisukkeena juustoa tai liha­leikkeleitä.

Jälkiruuaksi sopivat marjat, hedelmät, jäätelö ja tietysti kahvi. Lautasmallin mukaiset ateriat voi koota monen­laisista ruoka­vaihtoehdoista.

Miten tuon mallin ainesosille on käynyt suomalais­kotien ruoka­pöydissä EU-jäsenyyden aikana?

Hintojen muutoksilla erilaisia vaikutuksia kulutuksen rakenteeseen

Tavaroiden ja palvelujen hinta­kehitystä voidaan verrata sellaisenaan – nimellis­hintojen mukaan – tai sitten suhteuttaa kaikki yleiseen hinta­kehitykseen ja verrata näin laskettujen reaali­hintojen kehitystä.

Reaalihintojen muutos on ollut hyvin erilaista eri hyödykkeillä. Hintojen muutos on vaikuttanut myös eri lailla hyödykkeiden kulutukseen. Pelkkä hintojen lasku ei ole taannut kulutuksen kasvua.

Kuluttajahintaindeksin painot ovat arvopainoja (V) eli hinta (P) kertaa määrä (Q). Kulutuksen rakenteen muutoksiin vaikuttaa sekä hintojen että kulutuksen määrän muutokset. Alla esimerkki siitä, mitä on tapahtunut siipikarjan­lihan, marjojen ja hedelmien, sianlihan sekä pastan hinnoille, määrille ja arvoille EU-aikana.

Taulukko 1. Hyödykkeiden reaali­hintojen ja kulutus­määrien kehitys

Taulukko 1. Hyödykkeiden reaali¬hintojen ja kulutus¬määrien kehitys  Lähde: Tilastokeskuksen kuluttaja¬hintaindeksit, indeksi¬pisteluvut ja painot

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttaja­hintaindeksit, indeksi­pisteluvut ja painot

Hintojen ja arvojen muutokset on ilmaistu taulukossa reaalisina eli puhdistettuna yleisestä hinta­kehityksestä.

Kaupasta ostetun siipikarjan­lihan kulutus on lähes nelin­kertaistunut, hedelmien kulutus kasvanut lähes 30 prosenttia huolimatta reaali­hintojen noususta. Sian­lihan kulutus on pysynyt ennallaan, pastan kulutus on puolittunut halpenemisesta huolimatta.

Mahdolliset laadunmuutokset näkyvät kuluttaja­hintaindeksissä määrän muutoksena, laadun paraneminen lisää määrää.

Artikkelin lopussa löytyy laajempi Taulukko 2 lautas­mallin ruokien kulutuksen hintojen, määrien ja arvojen muutoksista.

Vihanneksista juureksiin

Lautasmallista puolet koostuu vihanneksista ja juureksista. Juuresten reaali­hinta on laskenut tarkasteluaikana 30 prosenttia ja vihannesten noussut saman verran (kuvio 1). Painotettuna tämän ryhmän reaali­hinnat ovat laskeneet viitisen prosenttia.

Kuvio 1. Juuresten ja vihannesten reaali­hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100

Kuvio 1. Juuresten ja vihannesten reaali¬hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100  Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksit

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksit

Juuresten kulutuksen arvo on laskenut neljänneksen, vaikka kulutus­määrä on noussut lähes kymmenen prosenttia. Hinta­kehitys on suosinut juuresten syöntiä, ja raasteiden osuus lautasella on kasvanut.

Vaikka vihannesten reaali­hinta on nyt selvästi EU-jäsenyyden alku­aikoja korkeampi, se ei juuri näy kulutuksen määrässä. Tänä päivänä on tarjolla koti­maista kurkkua ja tomaattia ympäri vuoden, joskin talvi­aikana niiden hinnat ovat tuonti­vihanneksia selvästi kalliimpia. Suomalaiset ostavat kotimaista, vaikka hinta olisi korkeampi.

Mielenkiintoista on, että vuoden 2002 alussa Etelä-Euroopassa oli harvinaisen kylmä ilma ja vihannesten hinta nousi huippuunsa. Vaikka ilmoissa palattiin normaali­lukemiin, jäi vihannesten reaali­hinta pysyvästi korkealle tasolle. Sattumaa tai ei, samaan aikaan siirryttiin euroon.

Vähemmän lisukkeita lautasella, hinta­kehitys suosinut pastaa

Ruokaperunan reaali­hinnan kehitys vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Hinta on nyt pari­kymmentä prosenttia korkeammalla kuin vuonna 1994. (Kuvio 2)

EU-jäsenyys ei vaikuttanut juurikaan perunan hintaan. Edelleen valta­osa Suomessa syötävästä ruoka­perunasta on koti­maista.

Ruokaperunan kulutuksen määrä on laskenut 40 prosenttia. Jalostettu ja helppo­­käyttöisempi peruna on vallannut sijaa ruoka­pöydässä.

Kuvio 2. Pastan, riisin ja ruoka­perunan reaali­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 2. Pastan, riisin ja ruoka­perunan reaali­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hintaindeksit

Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hintaindeksit

Riisin reaalihinta nousi reippaasti EU-jäsenyyden alku­vuosina. Tämä johtui nousseista tulli­maksuista. Riisin reaali­hinta on nyt palautunut vuoden 1994 tasolle, mutta riisin kulutuksen määrä on laskenut neljänneksen.

Lisukkeiden kulutuksen määrä on kaiken kaikkiaan vähentynyt. Pastan reaali­hinta on laskenut lähes 30 prosenttia, mutta sen suosio on silti puolittunut.

Pastaruokien kirjo on kyllä kasvanut EU-aikana selvästi. Sarvi­makaronin ja spagetin rinnalle on tullut paljon erilaisia erikois­pastoja.

Naudanlihasta broileriin ja tuore­kalasta pakaste­kalaan

Pääruokana suomalaisen pöydässä on entistä enemmän broileria ja pakaste­kalaa. Hinta­kehitys on suosinut siipi­karjan lihaa, jonka reaali­hinta on puolittunut ja kulutus lisääntynyt nelin­kertaiseksi (kuvio 3). Osa määrän muutoksesta selittyy laadun paranemisella, kulutus on siirtynyt koipi­reidestä rinta­fileeseen.

Kuvio 3. Lihan ja kalan reaali­hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100

Kuvio 3. Lihan ja kalan reaali­hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahinta­indeksit

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahinta­indeksit

Naudanlihan reaalihinta on laskenut viitisen­toista prosenttia, mutta kulutus on vähentynyt yli kolme­kymmentä prosenttia. Naudan­lihan tai yleensäkin punaisen lihan syönti ei ole trendikästä.

Sianlihan hinta on laskenut neljänneksen ja kulutuksen määrä pysynyt entisellään. Siipi­karjan lihan kulutus on jo ylittämässä porsaan­lihan suosion.

Lihan kulutus on kokonaisuudessaan lisääntynyt vajaat kymmenen prosenttia.

Terveysvalistus suosii kalaa, mutta tuoreen kalan reaali­hinta on noussut reilusti kaksin­kertaiseksi ja kulutus laskenut kolmanneksen.

Tuorekaloista lohen osuus kasvoi vuosi­tuhannen alkuun asti, jonka jälkeen sen hinta nousi jyrkästi ja kulutus väheni. Pakaste­kalan hinta on noussut samaan aikaan yli 70 prosenttia, mutta kulutus pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 1994.

Maidon kulutus puolittunut, hedelmien kulutus kasvanut

Ruuan kanssa juodaan entistä enemmän vettä, mehua ja mineraali­vettä. Maidon kulutus on puolittunut. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Maidon, leipien, levitteiden, juustojen, leikkeleiden, marjojen ja hedelmien, jäätelön ja kahvin reaali­hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100

Kuvio 4. Maidon, leipien, levitteiden, juustojen, leikkeleiden, marjojen ja hedelmien, jäätelön ja kahvin reaali­hintojen kehitys 1994–2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahinta­indeksit

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahinta­indeksit

Myös leivän käyttö kotoisessa ruoka­pöydässämme on vähentynyt. Voi ja jääkaappi­levite ovat kuitenkin säilyttäneet suosionsa, kuten juustot ja leikkeleetkin.

Marjoja ja hedelmiä syödään entistä enemmän, mutta kahvin ja jäätelön menekistä on hävinnyt kolmannes. Kahvi juodaan entistä enemmän työ­paikoilla ja kahviloissa.

Jäätelön reaalihinta laski voimakkaasti vuoden 2017 alussa makeis­veron poistuttua.

Samat trendit ravintoloissa

Tämä lautasmallin tarkastelu koskee vain kauppa­ruuan eli kotona valmistetun ruuan reaali­hintojen ja määrien kehitystä. Ravintoloissa ja työpaikka­ruokaloissa näkyvät kuitenkin samat kehitys­trendit; perunasta on siirrytty pastaan ja riisiin sekä naudan­lihasta siipikarjan­lihaan. Tarjolla oleva kala on yhä useammin pakaste­kalaa ja salaatti­pöydässä on yhä enemmän raasteita ja kaalia.

Ravintolaruokailun suosio on EU-aikana noussut. Ravintola­ruuan kulutus­rakenteen hyödyke­kohtaisista muutoksista kuluttajahinta­indeksin aineisto ei anna tietoa.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija.

*Artikkelisarjan myöhemmin talvella ilmestyvä kolmas osa tarkastelee muun kulutuksen kuin ravinnon suhteellisten hintojen kehitystä. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin kuluttajahinta­indeksin pääryhmien hinta­kehitystä, kaikissa tarkastellaan EU-jäsenyyden, kotimaisen verotuksen sekä kotimaisen ja globaalin kilpailun vaikutuksia. Artikkelit ovat itsenäisiä, punainen lanka on hinta­suhteen muutokset ja niiden vaikutukset kulutuksen rakenteeseen.

Taulukko 2: Hyödykkeiden reaali­hintojen ja kulutus­määrien kehitys 1994–2017

Taulukko 2: Hyödykkeiden reaali¬hintojen ja kulutus¬määrien kehitys 1994–2017   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit, indeksipisteluvut ja painot

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksit, indeksipisteluvut ja painot. Jos määräindeksi on yli 100, on kulutuksen määrä lisääntynyt. Jos hintaindeksi on yli 100, on hyödykkeen reaalihinta noussut. Arvo (hinta x määrä) merkitsee painoa kuluttajahintaindeksissä.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)