Suomalaisyritykset kasvaneet maailmalla | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3/2013 29.5.2013 Samuli Rikama

Suomalaisyritykset kasvaneet maailmalla

Liiketoimintojen siirtyminen ulkomaille on tuoreen kyselyn mukaan vähentänyt henkilöstöä Suomessa.

 Viime vuosien talouskehitys on ollut kriisien kyllästämää. Kysynnän hiipuminen monilla talouden sektoreilla sekä Suomessa että ulkomailla on vauhdittanut yritystoimintojen uudelleenjärjestelyjä ja -sijoittelua. Usein toiminnan painopisteitä rukataan globaalisti pitäen mielessä sekä kasvavat markkina-alueet että tuotantokustannukset.

Heikon kysynnän sekä pitkään jatkuneen epävarmuuden vallitessa yritykset ovat varmistelleet toimintaedellytyksiään tulevaisuudessa, mikä on usein johtanut irtisanomisiin Suomessa. Uhka työpaikkojen valumisesta ulkomaille on jo osittain toteutunut. Vaarana on, ettei kotimainen työllisyyskehitys kunnolla kohene edes talouskasvun orastaessa.

Globalisaation myötä suomalaiset yritykset harjoittavat yhä enemmän sekä tavaroiden että palvelujen tuotantoa ulkomailla. Suomen viennin heikkeneminen viime vuosina ja sen myötä kauppataseen ylijäämän taittuminen alijäämäksi heijastaa hyvin talouden globaalia rakennemuutosta.

Hiljattain toteutettu yrityskysely kartoitti laajalti yritysten liiketoimintojen organisoitumista kansainvälisesti sekä toimintojen ulkoistamista ulkomaille. Kyselyn mukaan toimintojaan ulkomaille ulkoistaneista yrityksistä yli puolet ilmoitti henkilöstönsä vähentyneen Suomessa (Kuvio 1). Vastaavasti vain alle kolmannes näistä yrityksistä ilmoitti henkilöstönsä lisääntyneen Suomessa.

Kuvio 1. Yritysten henkilöstömäärän muutos Suomessa 2009–11, osuus yli 50 hengen yrityksistä

Lähde: Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille 2012 -kysely. Tilastokeskus 

Tilanne oli päinvastainen niillä yrityksillä, jotka eivät olleet ulkoistaneet toimintojaan ulkomaille vuosina 2009 – 11. Näistä lähes 40 prosenttia ilmoitti lisänneensä henkilöstöään Suomessa, kun vastaavasti vajaa kolmannes oli sitä vähentänyt.

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille on yritysten vastausten mukaan siis selkeästi yhteydessä henkilöstön vähenemiseen Suomessa.

Kasvu tytäryhtiössä ulkomailla

Yritysten henkilöstön kasvu näyttää ulkomailla yleisimmin tapahtuvan tytäryhtiöissä. Niistä yrityksistä, joilla on ulkomailla tytäryhtiöitä, lähes puolet ilmoitti henkilöstön kasvaneen ulkomailla. Vain viidennes yrityksistä ilmoitti henkilöstön vähentyneen ulkomaisissa tytäryhtiöissä.

Suomessa toimivissa yrityksissä puntit olivat melko tasan: lähes yhtä moni yritys oli lisännyt (37 %) ja toisaalta vähentänyt (35 %) henkilöstöään.

On selvää, että suuri osa suomalaisten yritysten kasvusta ohjautuu ulkomaille. Etenkin näin on tapahtunut teollisuudessa, jossa yritykset vastasivat useammin vähentäneensä kuin lisänneensä henkilöstöään Suomessa.

Palvelualoilla tilanne on päinvastainen. Huolimatta siitä, että palveluyritykset ovat lisänneet henkilöstöään ulkomailla, yritykset raportoivat useammin myös henkilöstön kasvusta kotimaisissa yrityksissä.

Työllisyyden toivo pienissä yrityksissä

Henkilöstön kehityksen suhteen myös yrityksen suuruusluokalla on merkitystä. Suurista, yli 100 hengen yrityksistä hieman useampi ilmoitti henkilöstönsä vähentyneen kuin lisääntyneen Suomessa. Pienistä, 50 – 99 hengen yrityksistä selvästi useampi ilmoitti henkilöstönsä kasvusta kuin vähennyksistä.

Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritystilastoissa erityisalueenaan globalisaatio.

 

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille -kysely toteutettiin vuonna 2012 useissa EU-maissa. Kyselyn tavoitteena on tuottaa uutta vertailutietoa yritysten kansainvälistymisestä ja globaaleista arvoketujuista. Artikkelissa raportoidut tulokset ovat alustavia.

Kysely kattoi kaikki Suomessa yli 100 henkeä työllistävät yritykset sekä otoksen 50 – 99 henkeä työllistäneistä yrityksistä. Kyselyn vastausprosentti oli noin 82. Tulokset perustuvat yhteensä yli 1 700 vastanneen yrityksen tietoihin ajanjaksolta 2009 – 11.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)