Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa kasvaa hitaasti | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 4/2017 14.12.2017 Miina Keski-Petäjä, Antti Katainen ja Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa kasvaa hitaasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

Vuoden 2016 lopussa neljännes pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä Suomessa oli naisia. Pörssiyhtiöiden hallitusten puheen­johtajina toimi kuusi naista eli naisten osuus oli noin 5 prosenttia. Toimitus­johtajina pörssiyhtiöissä naisia oli myös kuusi.

Suurimmissa[1] listaamattomissa yhtiöissä naisilla oli noin viidennes hallitus­paikoista vuoden 2016 lopussa. Noin kymmenesosa kaikista puheen­johtajista oli naisia ja toimitus­johtajista 14 prosenttia.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä tilanne on hieman tasa-arvoisempi: Hallitus­jäsenistä 38,5 prosenttia oli naisia. Hallitusten puheen­johtajista naisia oli 23 prosenttia ja toimitus­johtajista noin kymmenesosa vuonna 2016.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen johtajuus­tilastoista, jotka on julkaistu kokonaisuudessaan Sukupuolten tasa-arvon teemasivuilla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on kirjattu tavoite johtajuus­tilastoinnin vakiinnuttamisesta, ja tilastoja kehitetään viranomais­yhteistyössä.

Hallitusosuudet kasvavat hitaasti

Kaikissa tarkastelluissa yhtiötyypeissä naisten määrä hallituksissa on kasvanut vuodesta 2007. Kehitys on kuitenkin ollut melko hidasta seuranta­vuoden 2012 jälkeen.

Pörssiyhtiöissä naisten osuus on kasvanut vuoden 2007 yli kymmenes­osasta lähes neljäsosaan vuonna 2016.[2]

Kuvio 1. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, %

Kuvio 1. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, %. Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

Eniten naisia työskenteli suurten ja vähiten pienten pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Suuriksi pörssiyhtiöiksi luetaan yritykset, joiden markkina-arvo oli yli miljardi euroa, keskisuurilla markkina-arvo oli yli 150 miljoonaa euroa ja pienillä alle 150 miljoonaa euroa.

Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa on huomautettu naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta jo vuonna 2003. Vuonna 2008 koodissa annettiin suositus, että hallituksiin on valittava sekä miehiä että naisia. Jos suositusta ei noudateta, yhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu. Kiintiöitä naisten edustukselle ei ole asetettu.

Annetun suosituksen ja aiheen lisääntyneen julkisuuden aikaansaama ilmapiiri on kenties osaltaan kannustanut pörssiyhtiöitä aiempaa moni­muotoisempien hallitusten nimittämiseen.

Suurimmissa listaamattomissa yhtiöissä naisten hallitus­paikkojen osuus on kasvanut vuoden 2007 reilusta 13 prosentista yli viidesosaan. Listaamattomille yhtiöille ei ole erillisiä suosituksia tai tavoitteita sukupuolten tasapuolisiin nimityksiin, mutta naisten ja miesten osuudet ovat silti tasaantuneet.

Kuvio 2. Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, %

Kuvio 2. Naisten osuus suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, % * 100 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan. ** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan.  *** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä henkilöstön lukumäärän mukaan. Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

* 100 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan.
** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä liikevaihdon mukaan.
*** 150 suurinta listaamatonta yhtiötä henkilöstön lukumäärän mukaan.
Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

Listaamattomien yhtiöiden kehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että aikasarjoissa on aineiston rajauksista johtuvia katkoksia: vuoteen 2015 asti 100 tai 150 suurinta yhtiötä valittiin liikevaihdon suuruuden perusteella ja vuodesta 2016 alkaen yhtiöt on rajattu henkilöstön lukumäärän perusteella.

Kokonaisuudessaan aineistosta johtuvaa eroa ei kuitenkaan ole: Sekä henkilöstö­määrän mukaan rajatussa yhtiöjoukossa että liikevaihdon mukaan rajatussa yhtiöjoukossa naisten hallitusosuus on 21 prosenttia.

Valtio-omisteisissa yhtiöissä naisten hallitusosuudet ovat pysytelleet viime vuodet alle 40 prosentissa.

Yhtiöissä, joissa valtio on enemmistö-omistajana, naisten määrä hallituksissa oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaan valtio-omisteisten yritysten hallituksissa naisten osuus oli suurin, 44 prosenttia.

Kuvio 3. Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, %

Kuvio 3. Naisten osuus valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa viitenä seurantavuonna, %. Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

Lähde: Tilastokeskus, sukupuolten tasa-arvo; Suomen asiakastieto Oy

Valtion vähemmistöomisteisissa listaamattomissa- ja pörssiyhtiöissä naisten osuus oli puolestaan pienin, molemmissa noin 30 prosenttia.

Valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä ja valtion enemmistö­omisteisissa pörssiyhtiöissä on siis pitkälti saavutettu tasa-arvo-ohjelmien ja valtioneuvoston periaate­päätöksien tavoitteet, joiden mukaan naisia ja miehiä tulisi nimittää hallituksiin tasapuolisesti (kumpiakin vähintään 40 prosenttia).

Valtio nimittää hallituksiin jäseniä vain oman omistusosuutensa mukaisesti. Ehkä tästäkin syystä valtion vähemmistö­omisteisten yhtiöiden hallituksissa naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta on jääty eniten jälkeen.

Yhtiötyypistä riippumatta naisten osuus sekä toimitusjohtajista että hallitusten puheen­johtajista on edelleen hyvin pieni. Naisia on edelleen vähän myös liiketoiminta­johdossa, mikä vaikeuttaa naisten pääsyä hallituksiin (Keskuskauppa­kamari 2016).

Uusia tietoja kuntaomisteisten yhtiöiden johdosta

Tilastokeskus toteutti keväällä 2017 sosiaali- ja terveys­ministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n tilaaman selvityksen kuntaomisteisten yhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijaosta (Keski-Petäjä & Katainen 2017). Selvitys käsitteli vuoden 2015 tilannetta kuntao­misteisten yritysten ylimmässä johdossa, eli naisten ja miesten osuuksia hallitusten puheenjohtajina ja jäseninä sekä toimitus­johtajina.

Tarkasteltava yhtiöjoukko rajattiin lähdeaineistojen saatavuuden vuoksi vain kuntien omistamiin osakeyhtiöihin. Tarkemmat tausta­muuttuja­tarkastelut tehtiin sellaisista yhtiöistä, joissa oli henkilökuntaa vähintään yhden henkilötyö­vuoden verran (710 kpl).

Selvitys osoitti, että naisten osuus kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksissa oli 34 prosenttia ja hallitusten puheen­johtajista 16 prosenttia vuonna 2015. Kunta­omisteisten yhtiöiden toimitus­johtajista vajaat 24 prosenttia oli naisia.

Naisia oli kuntayhtiöiden hallituksissa siis hieman harvemmin kuin valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa.

Kuvio 4. Naisten osuus kuntaomisteisten osakeyhtiöiden johdossa 2015 (yhtiöt, jossa henkilökuntaa vähintään 1 htv), %

Kuvio 4. Naisten osuus kuntaomisteisten osakeyhtiöiden johdossa 2015 (yhtiöt, jossa henkilökuntaa vähintään 1 htv), %. Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017

Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017

Kuntaomisteisissa yhtiöissä naisten hallitusosuus jäi pienemmäksi kuin naisten hallitus­osuudet valtion kokonaan omistamissa enemmistö­omisteisissa listaamattomissa yhtiöissä ja enemmistö­omisteisissa pörssiyhtiöissä.

Kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli sitä suurempi, mitä nuorempi ikäluokka oli kyseessä. Hallitusten jäsenet painottuivat vanhempiin ikäluokkiin, mutta naiset olivat miehiä jonkin verran nuorempia.

Hallitusjäseninä toimivista naisista alle kolmasosa oli 60-vuotiaita tai sitä vanhempia, kun miehistä tämän ikäisiä oli lähes puolet hallitus­jäsenistä.

Kuvio 5. Kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten jäsenet ikäluokan ja sukupuolen mukaan 2015, %

Kuvio 5. Kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten jäsenet ikäluokan ja sukupuolen mukaan 2015, %. Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017

Lähde: Keski-Petäjä & Katainen 2017

Selvityksestä löytyy lisätietoa johtajien koulutus­tasosta ja -aloista sekä yhtiöiden toimialoista ja sijainnista.

Tulevaisuudessa, kun kuntien ja maakuntien toimintoja järjestetään uudelleen SOTE- ja maakunta­uudistuksen yhteydessä, on erityisen tärkeää ylläpitää seurantaa tasa-arvon toteutumisesta sekä kunta- että maakunta­omisteisissa yhtiöissä.

Kuntaomisteisten yhtiöiden lukumäärä on myös ollut kasvussa. Kuntien omistuksessa tulee uudelleen­järjestelyjen myötä olemaan myös muita yhtiötyyppejä kuin osakeyhtiöitä, joten johtaja­tehtävien jakautumista tulee jatkossa tarkastella myös muissa yhtiö­tyypeissä.

Johtajuustilastointia kehitetään

Yritysjohdon tasa-arvokehityksen seuraamiseksi tarvitaan tietoa johtajien sukupuoli­jakaumasta. Sukupuolen mukainen johtajuus­tilastointi on kuitenkin ollut Suomessa pitkään suhteellisen hajanaista ja usean eri toimijan käsissä.

Pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden hallitus­jakaumia on voitu seurata jo pidempään. Tilastokeskus on kerännyt säännöllisesti tietoja pörssi­yhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksista mm. Naiset ja miehet Suomessa -taskutilastoon.

Keskus­kauppakamari on puolestaan seurannut eri pörssi­yhtiöiden johtajien sukupuoli­jakaumaa ja tasa-arvotilannetta Naisjohtajat-selvityksissään.

Valtioneuvoston kanslia on puolestaan julkaissut tiedot omistaja­ohjauksessaan olevien yhtiöiden hallitusjäsenten sukupuoli­jakaumista.

Sen sijaan listaamattomien yhtiöiden tai kuntayhtiöiden johdosta ei ole kerätty säännön­mukaisesti tietoja ennen viimeisimpiä selvityksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön TASURI-hankkeen tilasto­työryhmä selvitti johtajuus­tietojen seurannan mahdollisuuksia ja tietotarpeet kirjattiin myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan 2016–2019. Kehittämis­työtä on jatkettu valtiovarain­ministeriön johdolla toimivassa Johtajuus­tilastointi­verkostossa.

Verkosto kokoaa yhteen asiantuntijoita valtiovarain­ministeriön ohella mm. sosiaali- ja terveys­ministeriöstä, työ- ja elinkeino­ministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, THL:n Tasa-arvotiedon keskuksesta, Kuntaliitosta, Elinkeino­elämän keskusliitosta EK:sta, Keskuskauppa­kamarista, Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Tilastokeskuksesta.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja Johtajuustilasto­verkoston työn myötä tilastointia on laajennettu myös Tilastokeskuksessa, ja johtajuustietoja julkaistaan laajennettuna sekä tulevassa Sukupuolten tasa-arvo Suomessa –taskutilastossa että nyt uudistetuilla Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen teemasivuilla.

Johtajuustietojen seurantaa olisi tulevaisuudessa hyvä laajentaa koskemaan kaikkia yhtiötyyppejä kunta- ja maakuntayhtiöt mukaan lukien. Säännöllisin väliajoin olisi hyvä seurata myös yritysten muita johtajia yhtiöiden hallitusten ja toimitus­johtajien lisäksi.

Palkkatyössä toimivien johtajien seuranta onnistuu työssäkäynti­tilaston aineistoilla, mutta esimerkiksi johtoryhmien seuranta edellyttää tällä hetkellä vielä erillisiä tiedonkeruita.

Tutkimusta tarvittaisiin lisäksi naisten ja miesten urapoluista ja erityisesti siirtymistä keskijohdosta ylimpään johtoon. Tietotarpeiden täyttämiseksi tarvitaan jatkossakin uusia tiedonkeruiden muotoja, aineistojen kehittämistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

 

Miina Keski-Petäjä on yliaktuaari ja Antti Katainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä. Laura Lipasti työskenteli yksikön korkeakoulu­harjoittelijana kesällä 2017.

 

Lähteet:

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019.

Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti 2017. Naiset ja miehet kunta­omisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa. Sosiaali- ja terveys­ministeriön raportteja ja muistioita 2017:24. Helsinki: Sosiaali- ja terveys­ministeriö.

Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitykset: www.naisjohtajat.fi Viitattu 15.9.2017.

Pietiläinen, Marjut, Keski-Petäjä, Miina & Katainen Antti 2015. Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa. Sosiaali- ja terveys­ministeriön julkaisuja 2015:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveys­ministeriö.



[1] Suurimmilla listaamattomilla yhtiöillä tarkoitetaan henkilöstön lukumäärän mukaan 150 suurinta listaamatonta yhtiötä.

[2] Keskuskauppakamari tilastoi pörssiyhtiöiden ylintä johtoa joka kevät. (www.naisjohtajat.fi) Ajankohtaeron vuoksi Tilastokeskuksen ja Keskuskauppakamarin tiedot eroavat toisistaan.

 

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)