Suomi mukaan johtamisen mittaukseen – hyvin tuloksin | Tieto & Trendit
Teema Tieto&trendit 4/2017 5.12.2017 Mika Maliranta

Suomi mukaan johtamisen mittaukseen – hyvin tuloksin

Suomen johtamisen laatua on usein moitittu huonoksi. Perusteluita on löydetty kahdesta ääripäästä. Yhtä ääripäätä edustavat laadulliset tapauskohtaiset arviot, jotka perustuvat usein omiin tai lähipiirin kokemuksiin. Aiheesta on esitetty myös tutkimuksellista laadullista analyysiä, jonka kohteena on ollut erityisesti Nokia.

Tällaisissa analyyseissä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin selityksien määrä on valtaisa, ja ne ovat usein keskenään ristiriitaisia. Tämä käy hyvin ilmi Laamasen, Lambergin ja Vaaran (2016) mainiossa Nokia-tutkimuksia koskevassa meta-analyysistä. Toiseksi, pienessä kansantaloudessa yksi yritys voi vaikuttaa koko kansantalouden tuotantolukuihin hyvin merkittävästi. Kun yleistetään yhden yrityksen havaintoja koko kansantalouden tasolle, tulkinnoissa mennään yleensä metsään.

Toisena ääripäänä ovat Suomen johtamista koskevat päätelmät, jotka perustuvat koko kansantalouden tuottavuuslukujen tarjoamiin aihetodisteisiin. On totta, että tuottavuuden kehitys on ollut surkeaa jo vuodesta 2008 lähtien. Samoin on totta, että johtamisen laatu on yksi keskeinen tuottavuuteen vaikuttava tekijä.

Huonoista tuottavuusluvuista ei voi kuitenkaan varmuudella tehdä sitä päätelmää, että syynä on johtamisen heikko laatu suomalaisissa yrityksissä. Johtamistaitojen lisäksi tuottavuuteen vaikuttavat myös lukemattomat muut tekijät. Pientä kansantaloutta ravistelevat helposti sellaiset tekijät kuin teknologia- ja vientishokit sekä huono tai hyvä onni.

Suomen johtamisen tilaa koskevan tarinoinnin ja spekulointien täydennykseksi tarvitaan parempia ja monipuolisempia indikaattoreita. Mittauskohde on kuitenkin poikkeuksellisen vaikea, ja mittauksessa tarvitaan joku vertailukohde. Kun kyse on kilpailukyvystä, luonteva vertailukohta on tietysti muut maat. Tästä koituu mittaukselle lisähaasteita. Mittarien pitäisi kyetä mittaamaan samaa asiaa eri maissa vertailukelpoisesti.

Johtamisen laatua voidaan arvioida kolmesta erilaisesta mutta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Ne ovat johtamiskäytäntöjen laatu, johtajien osaaminen ja johtamisen tulokset (ks. Maliranta 2017).

Suomi teollisuuden johtamiskäytännöissä ohi Saksan

Johtamiskäytäntöjen laadun eroja maiden välillä on tutkittu World Management Survey (WMS) -hankkeen haastatteluaineistojen sekä lomakekyselyllä kerättyjen Management and Organizational Practises Survey (MOPS) -aineistojen avulla. Nämä mittarit pohjautuvat maailman johtavien alan akateemisten tutkijoiden tutkimuksiin, tilastovirastojen kehitystyöhön sekä maailman johtavien liikkeenjohdon konsulttiyritysten kokemuksiin.

Kiinnostuneet löytävät lisää tietoa menetelmistä ja mittauksista hankkeen kotisivulta (www.worldmanagementsurvey.org) sekä aikaisemmista kirjoituksista (Maliranta 2017; Maliranta ja Apunen 2017; Maliranta ja Ohlsbom 2017).

Suomalaisen johtamis- ja kilpailukykykeskustelun vahingoksi Suomi ei ole aikaisemmin ollut mukana näissä vertailuissa. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot työhön -hankkeen (ks. www.taidottyohon.fi) ansiosta tilanteeseen on saatu korjausta.

Hankkeen toimeksiannosta Tilastokeskus toteutti vuoden 2017 alkupuolella Suomen tehdasteollisuuden toimipaikoille suunnatun ”MOPS”-lomakekyselyn. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehtiin ”WMS”-haastattelututkimus, jossa selvitettiin johtamiskäytäntöjen laatua Suomen ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksissa.

Kuviossa 1 on esitetty ”MOPS”-kyselyn keskeiset tulokset. Indikaattorin perusteella Suomen teollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu on lähellä Yhdysvaltojen tasoa ja jopa Saksaa parempi. Tulosta voidaan pitää yllättävän hyvänä. Vähemmän yllättävä havainto oli, että Pakistan (tarkemmin sanottuna Punjabin osavaltio) oli Suomea selvästi heikompi.

Suuri yllätys ei myöskään ollut se, että mittarien perusteella Suomi menestyy paremmin tuotannon ja toiminnan seurantaan liittyvien käytäntöjen vertailuissa kuin tavoitteen asettamiseen ja kannustimiin liittyvissä.

Kuvio 1. Johtamiskäytäntöjen laatu teollisuuden toimipaikoilla

Kuvio 1. Johtamiskäytäntöjen laatu teollisuuden toimipaikoilla  Lähteet: Suomi; Maliranta ja Ohlsbom (2017), Yhdysvallat; Bloom, Brynjolfsson, Foster, Jarmin, Saporta-Eksten ja Van Reenen (2013), Saksa; Broszeit, Fritsch, Gorg ja Laible (2016) sekä Pakistan: Lemos, Choudhary, Var Reenen ja Bloom (2016).

Lähteet: Suomi; Maliranta ja Ohlsbom (2017), Yhdysvallat; Bloom, Brynjolfsson, Foster, Jarmin, Saporta-Eksten ja Van Reenen (2013), Saksa; Broszeit, Fritsch, Gorg ja Laible (2016) sekä Pakistan: Lemos, Choudhary, Var Reenen ja Bloom (2016).

 

Tämä Suomen teollisuuden toimipaikkoja koskeva aineisto on tutkijoiden käytössä Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa. Toivottavasti tulevat tutkimukset tarjoavat lisää tietoa laadukkaiden johtamiskäytäntöjen syistä ja seurauksista.

Suomen ammatillisen peruskoulutuksen johtamiskäytäntöjä koskeva tutkimus on vielä hieman kesken, mutta alustavat tulokset ovat kiinnostavia. Yleisesti ottaen johtamiskäytäntöjen laatu on näiden mittarien perusteella sangen hyvä. Seurantaa koskevat mittaritulokset ovat suorastaan erinomaisia. Sen sijaan tavoitteen asettamista ja kannustimia koskevat lukemat ovat suhteellisesti heikommat, mikä ei ollut yllätys.

Johtajiemme luku- ja kirjoitustaidot OECD-maiden parhaat

Johtamisen laatua voidaan arvioida myös johtajien osaamisen tai kykyjen näkökulmasta. McGowan ja Andrews (2015) mittasivat johtotehtävissä olevien osaamista käyttämällä OECD:n aikuisväestön osaamista kartoittavaa PIAAC-aineistoa. Mittarina he käyttivät luku- ja kirjoitustaitoa mittaavia testituloksia.

Kuviosta 2 nähdään, että tämän indikaattorin perusteella Suomi on vertailujoukon paras. Seuraavina ovat Japani ja Ruotsi. Yhdysvallat ovat selvästi jäljessä.


Kuvio 2. Johtotehtävissä olevien työntekijöiden kyvykkyys luku- ja kirjoitustaitoa mittaavien testien perusteella, vuodet 2013 – 2016

Kuvio 2. Johtotehtävissä olevien työntekijöiden kyvykkyys luku- ja kirjoitustaitoa mittaavien testien perusteella, vuodet 2013 – 2016  Lähde: McGowanin ja Andrewsin  (2015) OECD:n PIAAC-aineistosta laskemat tunnusluvut (tutkijoiden kirjoittajalle tänä vuonna toimittamat revisioidut ja täydennetyt tulokset).


Lähde: McGowanin ja Andrewsin  (2015) OECD:n PIAAC-aineistosta laskemat tunnusluvut (tutkijoiden kirjoittajalle tänä vuonna toimittamat revisioidut ja täydennetyt tulokset).

 

Myös työtyytyväisyys kertoo hyvästä johtamisesta

Kolmas tapa arvioida johtamisen laatua on tutkia johtamisen seurauksia. Johtamisen laadun ja tuottavuuden välillä on havaittu olevan voimakas positiivinen yhteys. Suomen heikko tuottavuuskehitys voi siis kertoa johtamisen ongelmista. Toisaalta Suomi menestyi tuottavuuden kasvuvertailuissa mainiosti vielä 1990-luvun alussa ja 2000-luvun alkuvuosina.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä myös siitä, että laadukkaat johtamiskäytännöt kohottavat samaan aikaan sekä tuottavuutta että työntekijöiden työhyvinvointia.

Kuviosta 3 nähdään, että absoluuttisesti katsoen Suomessa työntekijät ovat sangen tyytyväisiä työhönsä. Jopa 91 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on joko tyytyväinen tai jopa erittäin tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Luku on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen korkea – vain muutamissa maissa tilanne on jopa hieman Suomeakin parempi.

Kuvio 3. Johtamisen laatu työntekijöiden työtyytyväisyyden perusteella arvioituna 2014

Kuvio 3. Johtamisen laatu työntekijöiden työtyytyväisyyden perusteella arvioituna 2014  Lähde: Eurofound

Lähde: Eurofound

Strategian ja markkinoinnin tulosten mittaaminen vaikeaa

Johtamisen tilaa kolmesta eri näkökulmasta mittaavien indikaattoreiden perusteella johtaminen vaikuttaa siis olevan oikein hyvällä tolalla Suomessa. Kun toisaalta ajatellaan talouttamme viime vuosina koetelleita ongelmia, voi tulos vaikuttaa jossain määrin yllättävältä. Onkin muistettava, että tässä käytetyt mittarit eivät tarkastele johdon strategisia päätöksiä tai markkinointia. Niiden luotettava mittaaminen on kuitenkin vaikeaa.

Strategisen johtamisen laatua ja markkinointia voi tietysti yrittää arvioida seurausten, eli menestyksen, kautta. Yritysaineistoilla tehdyt lukuisat tutkimukset sekä kansantalouksia koskeva taloushistoria kuitenkin kertovat, että onni on kovin vaihtuvaista niin yritysten kuin kokonaisten kansantalouksien välillä. Siksi tulkinnoissa on syytä olla varovainen.

Tuottavuuden heikko kehitys niin Suomessa kuin muissa kehittyneissä maissa on sen verran suuri mysteeri, että se tuskin ratkeaa yhdellä yksinkertaisella selityksellä.

 

Mika Maliranta on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja ja Jyväskylän yliopiston professori.

 

Kirjallisuutta:

Bloom, N., Brynjolfsson, E., Foster, L., Jarmin, R., Saporta-Eksten, I. ja Van Reenen, J. (2013). Management in america. US Census Bureau Center for Economic Studies, Paper No. CES-WP-13-01.

Broszeit, S., Fritsch, U., Gorg, H. ja Laible, M.-C. (2016). Management practices and productivity in germany. Kiel Working Paper, No. 2050, Kiel Working Paper No. 2050.

Laamanen, T., Lamberg, J.-A. ja Vaara, E. (2016). Explanations of success and failure in management learning: What can we learn from nokia’s rise and fall? . Academy of Management Learning & Education, 15(1), 2-25.

Lemos, R., Choudhary, A., Var Reenen, J. ja Bloom, N. (2016). Management in pakistan. First evidence from punjab. International Growth Center, Working Paper.

Maliranta, M. (2017). Johtamisen laatu, talouden uudistuminen ja tuottavuus: Arvioita suomen tilasta. Työpoliittinen Aikakauskirja, 60(2), 33-49.

Maliranta, M. ja Apunen, M. (2017). Johtajan jäljillä. Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA analyysi No. 59.

Maliranta, M. ja Ohlsbom, R. (2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA raportit No. 73.

McGowan, M. A. ja Andrews, D. (2015). Labour market mismatch and labour productivity: Evidence from piaac data. OECD Economic Department Working Papers(1209), 0_1.

 

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)