Koulutustason nousu on pysähtymässä | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 2.11.2017 Aleksi Kalenius ja Hannu Karhunen

Koulutustason nousu on pysähtymässä

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Perusasteen koulutuksen varaan jäävien osuus ei ole Suomessa pienentynyt nuorissa ikäryhmissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Tämän seurauksena vuoteen 2015 tultaessa vain 60–64-vuotiaissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on merkittävästi pienempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Vuoteen 2020 mennessä perusasteen varassa olevien osuus on varsin tasainen kaikissa 20–64-vuotiaissa ikäryhmissä, ja vuosikymmeniä jatkunut matalasti koulutettujen määrän nopea lasku työikäisessä väestössä päättyy.

Seuraavassa tarkastelussa keskitymme korkea-asteen koulutuksen suorittaneisiin.

Kansallisesti pitkä nousu kääntyi laskuksi

Kuviossa 1 tarkastelemme korkea-asteen tutkinnon suorittaneita syntymävuoden mukaan 1900-luvun alusta alkaen (viisivuotisikäluokittain). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu hidastuu voimakkaasti tultaessa 1970–1974 syntyneisiin ikäryhmiin, ja 1975–1979 syntyneet ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon oikeastaan yhtä usein kuin vuosikymmenen alussa syntyneet.

Tultaessa 1980-luvulla syntyneisiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kääntyy laskuun, joka on erityisen voimakasta 20–24-vuotiaissa. Tämä johtuu pitkälti ammattikorkeakoulu-uudistuksesta, jonka seurauksena 1980-luvun alussa syntyneet suorittivat korkea-asteen tutkintoja hieman vanhempina kuin 1970-luvun lopulla syntyneet. Mutta, kuten havaitaan tarkasteltaessa 25–34-vuotiaita, nuorissa näkyvä pudotus ei tule kurotuksi kiinni vanhemmassakaan iässä.

Kuvio 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet syntymäkohorteittain 1970–2015

Kuvio 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet syntymäkohorteittain 1970–2015 Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

1980-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut väestön koulutustason nousu, joka näkyy vuoden 1965 jälkeen syntyneiden vanhempia kohortteja korkeampana koulutustasona, johtuu korkea-asteen koulutuksen laajenemisesta. Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen nousi vielä 1990-luvun alkuun saakka, kun korkea-asteen koulutuksen aloituspaikkatarjonta nousi vuoden 1985 alle 39 000 paikasta lähes 55 000 paikkaan vuonna 1994.

Tätä koulutustarjonnan laajennusta voidaan pitää viimeisenä suomalaisten nuorten ikäluokkien koulutustasoa nostaneena koulutuslaajennuksena. 1990-luvun lopulla koulutustarjonta nousi 1997–1998 hetkellisesti tätä perustasoa korkeammalle tasolle.

1990-luvun lopun korkea koulutustarjonnan taso ja tarjonnan jääminen myöhemmin tätä alemmalle tasolle, selittävät, että 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneet ikäryhmät näyttävät jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Tämä näkyy hyvin, kun tarkastellaan korkeasti koulutettujen osuutta 5-vuotisikäryhmien tarkkuudella.

Koulutushuippu yhä vanhemmissa ikäryhmissä

Nopea lasku voidaan havaita jo vuosituhannen vaihteessa, vuoden 1998 jälkeen alkavana laskuna 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä (Kuvio 2). Jo tuolloin havaittu lasku näyttää jääneen pysyväksi, koska se toistuu vielä vuoden 2013 jälkeen tapahtuneena laskuna 35–39-vuotiaassa ikäluokassa. Koulutushuippu näkyykin Suomessa yhä vanhemmissa ikäryhmissä.

Laskun näkyminen ensi kertaa 2000-luvun vaihteessa ja toistuminen samansuuruisena ikäryhmä toisensa jälkeen osoittaa, ettei se voi johtua 2000-luvulla tapahtuneesta maahanmuuttajien määrän kasvusta, kuten on välillä epäilty.

Kussakin ikäryhmässä huippukohta saavutetaan, kun 1970-luvun jälkipuoliskolla syntyneet ovat tuossa iässä. Huippukohdan jälkeen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus laskee 3–6 prosenttiyksikköä, riippuen siitä, missä iässä laskua tarkastellaan. Tältä osin tarkastelun tulos on sama kuin aiemmassa kohorttikohtaisessa tarkastelussa. 1980-luvulla syntyneet jäävät jälkeen 1970-luvun lopulla syntyneistä. Mutta mistä tämä nopea muutos syntyy?

Kuvio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 20–39-vuotiaista 1970–2015

Kuvio 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 1970–2015

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne

Syntymävuosittainen tarkastelu näyttää (Kuvio 3), että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu kääntyi laskuksi vuonna 1977 syntyneiden jälkeen. 1977–1984 syntyneissä kohorteissa korkeasti koulutettujen osuus laskee nopeasti. Kun vuonna 1977 syntyneistä korkea-asteen tutkinnon suoritti 30 vuoden ikään mennessä 42,9 prosenttia, oli vastaava osuus 1984 syntyneillä laskenut noin 39,0 prosenttiin. Koulutustasossa näkyy siis merkittävä 3,9 prosenttiyksikön lasku.

Maahan- ja maastamuuttohypoteesien kannalta olennaista on, että voimakas lasku näkyy, vaikka maahan muuttaneet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle eikä koulutettujen poismuutto voi myöskään vaikuttaa esitettyihin lukuihin. Nopea lasku korkea-asteen tutkinnon suorittamisessa johtaa 1980-lukulaisten jäämiseen 1970-lukulaisia vähemmän koulutetuiksi ilman maahan- tai maastamuuttoakin.

Tarkempi analyysimme asiasta löytyy blogista ja sitä täydentävästä muistiosta. Yksi keskeinen puute Pekka Myrskylän tuoreessa aivovuotoa käsitelleessä analyysissä oli sen unohtaminen, että suuri osa ulkomaille virallisesti muuttaneista korkeasti koulutetuista palaa. Brutto- ja nettomaastamuuton olennaiseen eroon on taannoin kiinnittänyt huomiota Haapamäki.

Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus syntymävuoden ja iän mukaan (Suomessa syntyneet)

Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus syntymävuoden ja iän mukaan

Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri

Korkeasti koulutettujen osuuden vuosikymmeniä jatkuneen kasvun pysähtymisen seurauksena korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisessä väestössä on käytännössä vakiintumassa ensi vuosikymmenellä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 50-vuotiaissa ikäryhmissä on vielä alempi kuin tätä nuoremmissa ikäryhmissä.

Koska vanhemmat ikäryhmät ovat nuoria ikäryhmiä suurempia, hidastuu korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvu koko työikäisessä väestössä hitaammin kuin korkeasti koulutettujen suhteellisten osuuksien perusteella voisi päätellä. Ikäluokkien kokoeron seurauksena korkeasti koulutettuja on nuorempia ikäluokkia vähemmän lähinnä 60–64-vuotiaassa ikäryhmässä.

Vain koulutettujen osuudella tehty tarkastelu helposti piilottaa koko työikäisessä väestössä tapahtuvan muutoksen nopeuden. Koulutettujen osuus näet nousee vielä jonkin aikaa sen jälkeen kun koulutettujen määrä ei enää varsinaisesti kasva.

Kansainvälisesti lasku jatkuu

Vertailtaessa kehittyneitä maita korkeasti koulutettujen osuudella nuorissa ikäluokissa on Suomen suhteellisessa asemassa tapahtunut 2000-luvulla tapahtunut hyvin nopea muutos. Muutos johtuu siitä, että Suomessa korkeasti koulutettujen osuus ensin vakiintui ja sitten kääntyi laskuun, mutta sitä vastoin jatkoi nousuaan muissa kehittyneissä maissa.

Muutos on jäänyt piiloon joissakin tulkinnoissa, joiden kohdalla tuloksia on hämännyt virheellinen koulutusluokituksen käyttö. Suomessa 1990-luvulla toteutetun ammattikorkeakoulu-uudistuksen seurauksena korkeakoulutus ei luokituksena sovellu ajalliseen, kansainväliseen tai ikäryhmien väliseen vertailuun toisin kuin kansainvälisestikin käytetty korkea-aste (Lisätietoja sivut 45-54).

Suomen suhteellisessa asemassa tapahtuvan muutoksen voidaan odottaa jatkuvan nuorissa ikäryhmissä. Seuraavan kymmenen vuoden osalta ratkaisevaa tulee olemaan se, kuinka nopeasti Suomen jälkeen sijoittuvien maiden koulutustaso kehittyy. Vain vähän Suomen alapuolelle vertailussa sijoittuvissa maissa, Virossa, Kreikassa, Espanjassa ja Itävallassa, koulutustaso on nousussa ja monet niistä ohittanevat Suomen lähivuosina.

Suomea hieman enemmän jäljessä olevissa OECD-maissa kuten Portugalissa ja Saksassa koulutustason nousu on ollut varsin nopeaa, ja niistä olennainenkin osa voi nykykehityksellä ohittaa Suomen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Aikuisväestössä Suomen suhteellisen aseman muutos on vasta alussa. Valtaosassa kehittyneitä ja kehittyviä maita nuorten aikuisten koulutustaso on huomattavasti vanhempia ikäluokkia korkeampi. Näissä maissa työikäisen väestön koulutustaso tulee nousemaan suhteellisen nopeasti.

Visiossa korkea-asteen tutkinto joka toisella suomalaisnuorella

Tuoreessa korkeakouluvisiossa tavoitteena on, että vähintään puolet suomalaisista nuorista on vuonna 2030 suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Tuolla 50 prosentin korkeasti koulutettujen osuudella 25–34-vuotiaista Suomi olisi vuonna 2016 sijoittunut 35 OECD-maan vertailussa varsin kohtuulliselle seitsemännelle sijalle. Toteutuneella 41,1 prosentillaan Suomi sijoittui vertailun sijalle 22 (Kuvio 4).

Kuvio 4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista OECD maissa 2016

Suomen sijoitus kansainvälisessä vertailussa, OECD maat vuonna 2016

Lähde: OECD, Education at a Glance 2017

Vuoden 2030 tilanteen ennakoiminen on vaikeaa, mutta vuonna 2016 OECD-maiden keskiarvo asettui 43 prosenttiin. Edellisen 13 vuoden aikana keskiarvo oli noussut 13,5 prosenttia, vaikka keskiarvoa on painanut alas matalammin koulutettujen maiden liittyminen OECD:n jäseniksi. Nousun jatkuminen samalla vauhdilla tarkoittaisi, että Suomen välimatka OECD-keskiarvoon pikemminkin kasvaisi kuin kaventuisi vuotta 2030 lähestyttäessä.

On kuitenkin huomioitava, että OECD-maiden joukossa on nykyisin maita, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu hidastuu väistämättä lähivuosina. Etelä-Koreassa osuus 25–34-vuotiaista on noussut vuosituhannen vaihteen noin 40 prosentista jo 70 prosenttiin.

On siis mahdollista, että koulutustason nousu muissa maissa hidastuu niin paljon, että Suomen suhteellinen koulutustaso voisi nuorissa ikäryhmissä olla lähellä nykyistä asemaa vuoteen 2030 tultaessa.

Aikuisväestön kansainvälisessä vertailussa Suomen suhteellinen koulutustaso tulee väistämättä laskemaan, vaikka nuorten koulutustaso kääntyisikin uudestaan nousuun. Vaikka korkeakouluvision tavoitteet toteutuisivat täysimääräisinä, aikuisten suhteellinen koulutustaso tulee silti laskemaan. Tämä johtuu siitä, että Suomessa työmarkkinoille tulevien ja niiltä poistuvien ikäluokkien koulutustasoero on kehittyneiden maiden vertailussa poikkeuksellisen pieni.

Aleksi Kalenius toimii erityisasiantuntijana Suomen edustustossa OECD:ssa ja Unescossa.

Hannu Karhunen toimii vanhempana tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)