Pohjoisessa selvittiin parhaiten lamasta | Tieto & Trendit
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 2/2013 4.4.2013 Aku Alanen

Pohjoisessa selvittiin parhaiten lamasta

Talous on kehittynyt parhaiten viime vuosina maakunnissa, jotka eivät perinteisesti ole Suomessa menestyneet. Huolestuttavan kehityksen alueissa puolestaan on aiempia menestyjiä.

Aluetaloudet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin epätasaisesti. Parhaiten vuonna 2010 pärjäsivät pohjoisen Suomen alueet riippumatta siitä, mitataanko tuotannon muutosta käyvin tai kiintein hinnoin.

Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa tuotannon volyymi kasvoi eniten vuonna 2010.

Korkein käypähintainen tuotannon kasvu sen sijaan oli 2010 Kainuussa, seuraavina tulivat Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Erityisen vaikeaksi viimeinen lama on osoittautunut Varsinais-Suomessa. Siellä arvonlisäys sekä käyvin että kiintein hinnoin laski sekä 2009 että 2010, mutta volyymi väheni jo 2008. Varsinais-Suomen kehitys on myös rakenteellisesti huolestuttavaa.

Myös Keski-Suomen talouskehitys on ollut ongelmallista. Maakunnan arvonlisäys käyvin ja myös kiintein hinnoin kasvoi kuitenkin hyvin vielä vuoteen 2008 saakka, joten Keski-Suomen tilanne ei ole yhtä heikko kuin Varsinais-Suomen.

Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla arvonlisäyksen volyymi laski myös vuonna 2010 hivenen. Maakuntien kehitys on ollut kuitenkin aiempina vuosina suhteellisen hyvää, joten ne eivät herätä suurtakaan huolta.

Kaivosbuumi näkyy luvuissa, vaikeudet eivät vielä

Maakuntien sijoitus kiinteähintaisen arvonlisäyksen eli volyymin muutoksissa riippuu jonkin verran siitä, mistä vuodesta tarkastelu aloitetaan. Koko maassahan tuotannon romahdus oli vuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 kiintein hinnoin lasketun tuotannon määrän.

Jos katsotaan koko 2000-lukua, parhaiten ovat menestyneet viisi maakuntaa: Itä-Uusimaa, Pirkanmaa sekä Pohjois-Pohjanmaa yli 30 prosentin kasvulla ja Pohjanmaa sekä Uusimaa, joissa molemmissa talous on kasvanut yli 20 prosenttia.

Jos tarkastelu lähtee vuodesta 2006, jolloin koko maan volyymi oli vielä hivenen korkeampi kuin vuonna 2010, paras kasvu on ollut Pohjanmaalla ja Uudellamaalla sekä Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjoisten maakuntien menestys on liittynyt osin kaivosteollisuuden buumiin, emmekä vielä tiedä, missä määrin se kestää, kun Talvivaarankin tulevaisuus on hämärä.

Työllisyyskehitys on ollut myös hyvin epätasaista

Tuotannon määrään vaikuttaa paljon alueiden työllisten määrän kehitys. Pohjoisen Suomen alueet olivat myös työllisyyskehityksessä selvästi alueiden kärjessä vuosina 2009 – 10. Eniten työllisten määrä lisääntyi Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla Kainuussa ja Lapissa. Suhteellisesti eniten työllisten määrä väheni noina vuosina Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.

Koko 2000-luvulla työllisten määrä on kasvanut kaikissa maakunnissa (Taulukko 1). Selvästi parhaiten työllisyys on kehittynyt Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Heikoiten työllisyys on kehittynyt Kainuussa ja Etelä-Karjalassa.

Taulukko 1. Työllisten määrän kasvu 2000 – 2010, %

Työllisten määrän kasvu 2000–2010, %. Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus

Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus

Työllisten määrän absoluuttista kasvua kiinnostavampi muuttuja lienee pitemmän päälle kuitenkin alueen työllisyysaste eli työllisten osuus alueen työikäisistä (18 – 64-vuotiaat). Pohjanmaalla on ollut viime vuosina manner-Suomen paras työllisyysaste ja pienin työttömyysaste (Taulukko 2).

Taulukko 2. Alueiden työllisyysasteet 2011

Taulukko 2. Alueiden työllisyysasteet 2011. Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus

Työllisten määrän kasvun kärkimaakunnat Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat sijoittuneet maan keskitasolle työllisyysasteen osalta.

Pohjanmaa onnistunut pitämään teollisuutensa

Koska Pohjanmaa näyttää aluetalouden kokonaisuus huomioiden selvinneen parhaiten lamasta ja Varsinais-Suomi heikoiten, niitä tarkastellaan jatkossa lähemmin.

Kone- ja sähkötekninen teollisuus on Pohjanmaan talouden perusta erityisesti Vaasan seudulla. ABB:n, Wärtsilän ja Vaconin tehtaat ovat ehkä tunnetuimmat seudun teolliset lippulaivat. Maakunnassa on toki myös paljon pienempääkin tuotantoa. Tärkeää on, että alue ei ole jäänyt pelkän yhden tehtaan tai yrityksen varaan.

Pietarsaaren seudulla taas UPM:n (entinen Schauman) sellutehdas on merkittävin teollinen toimija. Toimialan suhdanneherkkyys vaikuttaa toisaalta voimakkaasti koko seudun arvonlisäyksen vaihteluihin. Seudulla on muitakin tärkeitä teollisuusyrityksiä kuten teräksen valmistaja Jaro, Snellmannin lihanjalostustehdas sekä veneveistämöitä, tunnetuimpana Svan-veneiden valmistaja Nautor.

Toki Pohjanmaakin on kokenut rakennemuutoksia viime aikoina, mm. Kaskisten sellutehtaan lopetuksen muodossa.

Pohjanmaa on kuitenkin aivan poikkeuksellisesti Suomessa kyennyt säilyttämään perinteisesti vahvan teollisuuspainotuksensa. Se on ainoa manner-Suomen maakunta, jossa teollisuuden tuotanto-osuus on jopa noussut tällä vuosituhannella (Taulukko 3).

Taulukko 3. Teollisuuden arvonlisäysosuus alueittain

Taulukko 3. Teollisuuden arvonlisäysosuus alueittain. Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus.

Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus

Vuosituhannen vaihteessa neljännes koko Suomen arvonlisäyksestä syntyi teollisuudesta, mutta Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa osuus oli kolmannes. Vuonna 2010 teollisuuden osuus oli koko maassa pudonnut jo alle viidennekseen. Pohjanmaalla osuus sen sijaan jopa kohosi hieman yli kolmannekseen. Varsinais-Suomessa osuus taas romahti vajaaseen 19 prosenttiin.

Vaasan seutu vastaa yli 60 prosentista Pohjanmaan alueella tuotetusta arvonlisäyksestä, Pietarsaaren seudulla syntyy neljännes. Yksistään Vaasan kaupungissa syntyy puolet Pohjanmaan arvonlisäyksestä, joten Vaasa on tärkeä ja kiinnostava tekijä Suomessa.

Pohjanmaa on menestynyt hyvin myös ns. kibs-alojen eli liike-elämän palvelujen kehittymisessä. Kibs-palvelujen arvonlisäys on kasvanut 2000-luvulla maakunnassa paremmin kuin millään muulla alueella ja moninkertaisesti maan keskikasvuun nähden.

Erityisen ripeää kasvu on ollut teknisissä sekä lakiasiain ja kirjanpitopalveluissa. Näiden palvelujen työllisyys on kuitenkin kasvanut suurin piirtein maan keskitason mukaisesti. Palvelujen tuottavuus on siten ollut hyvä. Samoin henkilökohtaisten palvelujen arvonlisäys on kasvanut moninkertaisesti maan keskikasvuun nähden.

Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämissuuntauksessa Pohjanmaalla on aivan oma profiilinsa. Siinä missä muualla on sote-palveluja pyritty siirtämään pois julkisyhteisöjen hoidosta, Pohjanmaalla on pidetty kiinni julkisesta palvelutuotannosta. Pohjanmaallakin julkisyhteisöjen osuus on kyllä laskenut, mutta osuus on kuitenkin yli 80 prosenttia, ainoana manner-Suomen alueena.

Salon ahdinko painaa Varsinais-Suomea

Varsinais-Suomen tilanteen heikkeneminen johtuu ennen kaikkea Nokian ongelmista Salossa. Mutta myös muut toiminnot ovat kehittyneet Salossa koko maata selvästi heikommin. Salon osuus Varsinais-Suomen arvonlisäyksestä on laskenut viidenneksestä noin kymmenesosaan.

Varsinais-Suomessa ainoastaan Turun seutu on kasvanut hivenen koko maan tasoa paremmin. Niinpä pelkästään Turun kaupungin alueen osuus on noussut yli puoleen koko maakunnan arvonlisäyksestä ja vajaaseen puoleen työllisistä. Mutta myös Turussa on aika vähän toimialoja, joilla on mennyt maan keskitasoa paremmin. Tällaisia aloja ovat lähinnä painaminen, kauppa ja kuljetusalat.

Maakunnan kolme muuta seutukuntaa ovat aika pieniä, mutta yhdessä niiden tuotannon arvo on tätä nykyä Salon seutua hieman isompi. Kaikkien arvonlisäys on kuitenkin kehittynyt koko maan trendiä heikommin. Näyttää siis siltä, että Varsinais-Suomen tulevaisuus on entistä enemmän Turun harteilla. Laivatilauksilla on siis merkitystä alueen tulevaisuudelle.

 

Väki ja talous kasvavat Pohjanmaalla

Väkiluku on 2000-luvulla kasvanut selvästi eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tästä johtuen nämä maakunnat eivät ole aivan alueiden bkt/asukas-kehityksen kärjessä, kärjen tuntumassa kyllä.

Bkt/asukas muutos 2009 – 2010, %

Bkt/asukas muutos 2009 – 2010, %. Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus

Lähde: Aluetilinpito. Tilastokeskus.

Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa väestön määrä on vähentynyt eniten, mikä osaltaan nostaa näitä maakuntia, kun tarkastellaan tuotantoa suhteessa väkilukuun.

Pohjanmaa puolestaan on onnistunut yhdistämään väkimäärän ja talouden kasvun. Väestön lisääntymisestä huolimatta Pohjanmaa on kärjessä kiinteähintaisen bruttokansantuotteen kasvussa asukasta kohti vuosina 2009–10.

Oheisissa kartoissa on esitetty bkt/asukas-luvut eri aluetasoilla vuonna 2010. Koko maan tason, 33 337 euroa/asukas, ylittää neljä maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa ja 31 kuntaa.

Bruttokansantuote asukasta kohti 2010

Bruttokansantuote asukasta kohti 2010. Maakunnittain. Vuoden 2010 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus

 

Bruttokansantuote asukasta kohti 2010. Seutukunnittain. Vuoden 2010 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus

 

Bruttokansantuote asukasta kohti 2010. Kunnittain. Vuoden 2010 aluerajat. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus
Vuoden 2010 aluerajat

Pohjanmaalla oli kaksi reilusti maan keskitason ylittänyttä seutukuntaa, Vaasa ja Pietarsaari.

Kuntatason karttoja tarkastellessa pitää ottaa huomioon, että pendelöinti isojen kaupunkien ympärillä näyttää tuotannon arvon ympäryskunnissa suhteellisen matalana verrattuna kotitalouksien tulotasoihin. Siksi suurin osa kunnista sijoittuu matalimpiin bkt/asukas-luokkiin kuntakartassa.

Kuntatason kartta tuo kuitenkin esiin merkittäviä seikkoja vaikkapa kuntauudistuksen kannalta. Taloudellisesti menestyvimmissäkin seutukunnissa ja maakunnissa on myös useita matalan bkt/asukas-tason kuntia. Yhdistettäviksi esitettävät kunnat ovat luultavasti pääosin juuri näitä, vaikkei tuotannon asukaskohtainen taso yhdistymiskriteeri olekaan.

Kirjoittaja on aluetalouden asiantuntija Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)