Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3/2017 19.10.2017 Merja Kiljunen ja Jarkko Niemistö

Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa

Suomen on viime vuosina vallannut kuntoilu­buumi, ja terveelliseen elämän­tapaan liittyvät palvelut ovat saaneet mediassa runsaasti huomiota. Osansa ovat saaneet myös kunto­keskukset, joiden määrä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti.

Kuntokeskusten toiminta on lähes tuplaantunut vuodesta 2008 vuoteen 2015 mennessä niin yritysten luku­määrällä, henkilöstö­määrällä kuin liike­vaihdollakin mitattuna. Tilasto­keskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätös­tilaston mukaan kunto­keskusten toimi­alalla oli 426 yritystä vuonna 2015 ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Yritysten yhteen­laskettu liikevaihto oli lähes 200 miljoonaa euroa. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liike­vaihto 2008 – 2015

Taulukko 1. Yritysten lukumäärä, henkilöstö ja liike¬vaihto 2008 – 2015  Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös¬tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Vuonna 2015 yhdessä toimi­pisteessä toimivia yrityksiä oli 410, lopuilla 16 yrityksellä oli toimi­paikkoja yhteensä 84. Liikunta­palveluja on tarjolla eri puolilla Suomea, mutta toiminta keskittyi pää­asiassa väki­rikkaisiin kaupunkeihin. Näiden lisäksi tarjontaa löytyi toki myös pienemmissä kunnissa.

Osakeyhtiö on toimi­alan yleisin yritys­muoto (taulukko 2). Yksityisten liikkeen- ja ammatin­harjoittajien sekä henkilö­yhtiöiden kuten kommandiitti­yhtiöiden osuus alan yrityksistä oli noin 17 prosenttia ja liike­vaihdosta vain 3 prosenttia vuonna 2015. Osake­yhtiöiden osuus toimi­alalla on merkittävää, joten jatkossa tarkastelemme toimi­alan kehitystä osake­yhtiöiden tilinpäätös­lukujen perusteella.

Taulukko 2. Kuntokeskusten yrityskanta vuonna 2015

Taulukko 2. Kuntokeskusten yrityskanta vuonna 2015   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Markkinoilla on tarjolla hyvin eri­hintaisia kunto­keskuksia. Halvimpiin kunto­keskuksiin pääsee alle 30 eurolla kuukaudessa, joskin näille kunto­keskuksille on tyypillistä suppea palvelu­tarjonta, joka toisille riittää.

Laajemman palvelu­valikoiman kunto­keskuksissa asiakas pääsee itse räätälöimään haluamansa palvelu­kokonaisuuden. Valituista kunto­sali- ja ryhmäliikunta­palveluista riippuen, hinnat vaihtelevat tyypillisesti 60 ja 100 euron välillä kuukaudessa. Kun asiakas täydentää palveluitaan esi­merkiksi personal trainerin palveluilla, hintaa tulee lisää useista satasista jopa tuhansiin euroihin saakka.

Kulurakenne syö kannattavuutta

Yritystoiminta liikunnan parissa selvästi kiinnostaa, mutta on haastavaa. Toimi­alan yritys­joukko on elänyt vuosien aikana voimakkaasti. Samalla kun alalle on tullut paljon uusia yrityksiä, toisia on lähtenyt pois. Osin alalta poistumiseen liittyy liike­pääoman puute.

Liikepääomaa tarvitaan juoksevien kulujen kuten henkilöstö­kulujen, vuokra­kulujen, leasing­maksujen ja erilaisten tarvike­hankintojen rahoittamiseen. Etenkin yksin­yrittäjälle toimi­alan raskas kulu­rakenne on haastava. Yrittäjällä pitää olla myös markkinointi­osaamista asiakkaiden ja tulo­virtojen saamiseksi. Jos tulo­virta ei toimi, ei tulosta synny. Vuonna 2015 yhdestä kunto­keskukselle maksettavasta eurosta jäi keski­määrin yrittäjälle tulosta vain kaksi senttiä (taulukko 3).

Taulukko 3. Kuntokeskusten keski­määräinen kulurakenne vuonna 2015, senttiä

Taulukko 3. Kuntokeskusten keski­määräinen kulurakenne vuonna 2015, senttiä   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Kulut painoivat yritysten tulosta vuonna 2015. Toimi­alan osake­yhtiöistä noin 39 prosentilla jo käyttökate oli negatiivinen. Eikä netto­tuloskaan pysynyt plussan puolella (kuvio 1). Ketkä alalla sitten pärjäsivät ja ketkä korjasivat potin?

Kuvio 1. Osakeyhtiöiden käyttö­katteen ja netto­tuloksen mediaanit

Kuvio 1. Osakeyhtiöiden käyttö­katteen ja netto­tuloksen mediaanit   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätös­tilasto

Top 10 hallitsee alaa...

Toimialan liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurimman yrityksen yhteen­laskettu liike­vaihto oli 82 miljoonaa euroa vuonna 2015. Niiden osuus koko toimi­alan liikevaihdosta sekä henkilöstö­määrästä oli noin 40 prosenttia. Toimi­paikkoja kärki­joukon yrityksillä oli yhteensä 58. Pääkaupunki­seudun lisäksi kärki­joukko palveli asiakkaita muun muassa Turussa, Tampereella ja Jyväs­kylässä.

Kymmenen suurimman yrityksen palvelu­tarjonta on erittäin moni­puolista, ja sitä on saatavilla lähes kellon ympäri. Treeniä tarjotaan ryhmissä, verkossa ja personal trainerin kanssa. Palvelut on tuotteistettu eri asiakas­ryhmille kuten aloittelijoille, ryhmä­liikkujille, kehon­rakentajille, laihduttajille, perheille ja yrityksille.

Liikunnan lisäksi kunto­keskukset tarjoavat runsaasti erilaisia oheis­palveluja kuten fysio­terapia- ja hieronta­palveluita, unohtamatta hengähdys­taukoa infrapuna­saunassa sekä lasten­hoitoa. Kunto­salit tarjoavat myös ilmaisia parkki­paikkoja asiakkailleen.

Yritykset panostavat toiminnassaan palveluun, laatuun ja asiakas­kunnan hemmotteluun, ja perinteinen kuntosali­palvelu on muuttunut liikunta- ja hyvinvointi­palveluiksi. Investointi on tuottanut tulosta, sillä liike­toiminta on erittäin kannattavaa ja kärki­joukon tulosmittarit ovat hyvällä tasolla (taulukko 4).

Taulukko 4. Top 10 -yritysten tunnuslukuja, mediaani

Taulukko 4. Top 10 -yritysten tunnuslukuja, mediaani   Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Lähde: Tilastokeskus, rakenne- ja tilinpäätöstilasto

...mutta onhan niitä muitakin

Kymmenen suurimman yrityksen lisäksi löytyi noin 50 kunto­keskusta, joiden tulos­kehitys on viime vuosina ollut hyvä. Suurin osa näistä yrityksistä toimii muualla kuin pääkaupunki­seudulla, minkä lisäksi joukko koostui vakiintuneemmista toimijoista. Liike­vaihdon mediaani kasvoi noin 300 000 eurosta liki 400 000 euroon vuodesta 2013 vuoteen 2015. Samaan aikaan käyttö­kate- ja nettotulos­prosentin mediaanit olivat lähes Top 10 -tasolla.

Vaikka toisiakin menestyjiä löytyy, toimi­alan tulos oli käytännössä kärki­kymmenikön varassa. Esi­merkiksi euro­määräisestä käyttökate­kertymästä vuonna 2015 kärki­joukon osuus oli peräti 75 prosenttia.

Jatkuuko Top 10 -yritysten menestys? Tilasto­keskuksen suhdanne­tietojen mukaan toimi­alan liike­vaihdon kasvu jatkui vuonna 2016, joten kysyntää alan palveluille riitti edelleen. Entä nouseeko pienten yritysten joukosta uusia haastajia kärki­joukolle?

Tilastokeskus julkistaa myöhemmin syksyllä ennakko­tietoja yritys­toiminnan kehityksestä vuodelta 2016. Päivitämme loka­kuussa kunto­keskusten ennakko­tiedot Tieto&trendit-blogissa.

 

Kirjoittajat toimivat yli­aktuaareina Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.

 

Oma toimialaluokka vuodesta 2008

Toimialaluokituksen uudistuksen yhteydessä vuonna 2008 kunto­keskuksille muodostettiin oma toimiala­luokka TOL 93130 Kunto­keskukset. Tätä ennen kunto­keskukset sisältyivät luokituksessa useaan eri urheilu­alan toimiala­luokkaan.

Alla olevassa taulukossa ovat toimialan suurimmat yritykset henkilöstö­­määrällä (henkilötyö­­vuosina) mitattuna vuonna 2015:

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)