Ruuan halpeneminen jatkuu Suomessa, Ruotsissa ei | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3/2017 20.9.2017 Ilkka Lehtinen

Ruuan halpeneminen jatkuu Suomessa, Ruotsissa ei

Ruoka oli Suomessa reaalisesti lähes yhdeksän prosenttia halvempaa tämän vuoden heinä­kuussa kuin vuonna 1994.

Vuonna 2013 EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä, mutta nyt reaali­hinta – hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä – on palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Parhaimmillaan EU:n tuoma hinta­etu oli 14 prosenttia vuonna 2000.

Liha halventunut, kala kallistunut

Erityisen paljon viimeisen neljän vuoden aikana ovat halventuneet liha-, rasva- ja maitotuotteet (kuvio 1). Sokeri­tuotteiden hinnat ovat laskeneet makeis­veron poiston myötä. Tuottaja­hinnat ovat laskeneet yli­tarjonnan takia. Elintarvike­vienti Venäjälle on tyrehtynyt, ja tämä on lisännyt tarjontaa koti­maassa.

Kuvio 1. Ruuan nimellinen hintojen muutos 2013 – 2017 ja vuosi­muutos heinä­kuussa

Kuvio 1. Ruuan nimellinen hintojen muutos 2013 – 2017 ja vuosi¬muutos heinä¬kuussa Lähde: Tilasto¬keskus, kuluttaja¬hintaindeksi

Lähde: Tilasto­keskus, kuluttaja­hintaindeksi

Kalan hinta on noussut lohen hinnan nousun myötä.

Ravinnon hintojen laskun takana ovat tuottaja­hintojen laskun lisäksi teollisuuden ja kaupan kiristynyt hinta­kilpailu. Viimeisen vuoden aikana hintojen lasku on pysähtynyt sokeri­tuotteita lukuun ottamatta.

Suomessa ruuan reaali­hintojen lasku alkoi reilusti ennen EU-jäsenyyden alkua. Ruuan hinta laski vuosina 1986–1994 yli 16 prosenttia. Ruuan reaali­hinta on laskenut vuoden 1986 jälkeen 25 prosenttia.

Ruotsissa ruoka jo kalliimpaa kuin ennen EU-jäsenyyttä

Ruotsissa reaali­hinta laski alimmilleen EU:n liittymisen jälkeen vuonna 2007, jolloin ruuan hinta oli 10 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1994. Sen jälkeen ruuan hinta on noussut nopeammin kuin koko kuluttaja­hintaindeksi, ja vuonna 2015 reaali­hinta nousi Ruotsissa yli vuoden 1994 tason. Heinä­kuussa 2017 ruuan reaali­hinta oli Ruotsissa prosentin kalliimpaa kuin ennen EU-jäsenyyttä. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Ruuan reaali­hinnan kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1994–2017, heinä­kuu 1994=100

Kuvio 2. Ruuan reaali¬hinnan kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1994–2017, heinä¬kuu 1994=100 Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja¬hintaindeksi & SCB, Konsument¬prisindex

Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hintaindeksi & SCB, Konsument­prisindex

Neljän viimeisen vuoden aikana on ruuan reaalihinta­kehitys ollut Suomessa vanhoista EU-maista hitainta. Meillä hinta on laskenut 7,4 prosenttia, kun Ruotsissa, Alanko­maissa, Tanskassa, Itä­vallassa ja Saksassa ruuan reaali­hinta on noussut pari prosenttia.

Ilman alvia verrokki­maissa vain neljä halvempaa

Suomessa ruuan hinta­taso oli vuonna 2015 kuitenkin vielä 19 prosenttia yli EU-maiden keski­arvon.

Arvonlisäverosta puhdistettu ruuan hinta oli kuitenkin Suomessa vuonna 2015 vanhoista EU-maista alhaisin heti Saksan, Ranskan ja Hollannin jälkeen (taulukko 1).

Taulukko 1. Ruuan hinta­taso eräissä EU-maissa (Suomi=100) vuonna 2015 sekä teoreettinen laskelma hinta­tasosta, jos vertailumaiden hinnoista poistetaan arvonlisä­vero (Suomi=100)

Taulukko 1. Ruuan hinta¬taso eräissä EU-maissa (Suomi=100) vuonna 2015 sekä teoreettinen laskelma hinta¬tasosta, jos vertailumaiden hinnoista poistetaan arvonlisä¬vero (Suomi=100) Lähde: Tilasto¬keskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omat laskelmat

Lähde: Tilasto­keskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omat laskelmat

Vuoden 2015 jälkeen Suomessa ja Englannissa ruuan reaali­hinta on laskenut 3,5 prosenttia ja muissa vanhoissa EU-maissa noussut 0,5 – 2 prosenttia. Suomen suhteellinen asema on siis parantunut, ja Suomen elin­tarvikkeiden hinta­taso ilman arvonlisä­veroa on vanhoista EU-maista halvimmasta päästä.

 

Kirjoittaja työskenteli kehittämis­päällikkönä Tilasto­keskuksen talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä kesään 2017 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)