Peruskoulun päättäneistä yhä useampi saa jatko-opiskelupaikan | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 2/2017 7.6.2017 Riikka Rautanen ja Anna Loukkola

Peruskoulun päättäneistä yhä useampi saa jatko-opiskelupaikan

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

Tärkeää koulutustietoa on mahdollista saada ilman erillistä tiedon­keruuta. Tilasto­aineistoja yhdistelemällä voidaan tuottaa tietoa, jota ei ole kysytty keneltäkään. Opiskelijavirta­tilastot ovat tällaisia tilastoja (ks. tietolaatikko lopussa).

Tässä artikkelissa esittelemme kaksi poimintaa koulutuksen nivelvaiheen tilasto­aineistoista. Peruskoulun päättö­luokkalaisten sijoittuminen jatko-opintoihin on nivelvaihe, jonka käy läpi koko ikäluokka. Toinen tärkeä vaihe on opintoihin ja työelämään siirtyminen ylioppilaaksi tulon jälkeen. Sen läpikäy myös merkittävä joukko, noin puolet ikäluokasta.

Koulutustakuun toteutumiseen vielä matkaa

Peruskoulun 9. luokan päättäneistä lähes kaikki hakivat toisen asteen koulutukseen, vain 220 oppilasta jätti hakematta vuonna 2015. Lukioihin haki 53 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen 46 prosenttia.

Nuoret naiset hakevat selvästi useammin lukioon ja miehet ammatilliseen koulutukseen. Peruskoulun päättäneistä naisista lukio-opintoihin pyrki 62 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen naisista haki 37 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia.

Samana vuonna opintojaan lukiossa jatkoi 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 42 prosenttia. Peruskoulun päättäneistä 2 prosenttia jatkoi välittömästi valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa. Peruskoulun lisä­opetuksessa (kymppiluokalla) jatkaneita oli prosentti.

Kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle jäi 1 600 opiskelijaa, vajaa 3 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Kehitys on oikean suuntainen, sillä vuotta aiemmin koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 2 500.

Koulutustakuun toteutumiseen on kuitenkin vielä matkaa, vaikkakaan tilasto­aineisto ei sisällä aivan kaikkia takuun sisältämiä vaihtoehtoja. Opiskelija on myös voinut jättää tarjotun koulutuksen aloittamatta. Vuonna 2013 voimaan astuneessa koulutus­takuussa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutus­paikka lukiossa, ammatillisissa oppi­laitoksessa, oppi­sopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Vieraskielisten (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) pääsy jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen oli vaikeampaa kuin kotimaisia kieliä äidin­kielenään puhuvilla. Vieras­kielisistä peruskoulun 9. luokan päättäneistä 9 prosenttia jäi koulutusten ulkopuolelle. Runsas 40 prosenttia sijoittui lukioon ja 44 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Valmentavissa koulutuksissa aloitti 4 prosenttia ja kymppiluokalla 3 prosenttia.

Kuvio 1. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin äidinkielen mukaan 2015

Kuvio 1. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin äidinkielen mukaan 2015 Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Valmentavat koulutukset ja kymppiluokka helpottavat koulutukseen pääsyä myöhemmin

Vuotta myöhemmin lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, valmentavan koulutuksen ja peruskoulun lisäopetuksen ulkopuolelle jääneistä peruskoulun 9. luokan vuonna 2014 päättäneistä 61 prosenttia oli aloittanut tutkintoon johtavan koulutuksen. Kuitenkin 39 prosenttia heistä oli edelleen tutkinto­tavoitteista koulutus­paikkaa vailla.

Tilanne oli huomattavasti parempi kymppiluokalla olleilla, joista tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloitti vuoden päästä 88 prosenttia. Myös valmentavassa koulutuksessa olo helpotti jatko-opintoihin pääsyä, sillä heistä 82 prosentille oli järjestynyt vuoden päästä tutkintoon johtavan koulutuksen paikka.

Kymppiluokalta jatkettiin sekä ammatilliseen koulutukseen että lukio­koulutukseen, valmentavassa koulutuksessa olleet sijoittuivat lähinnä ammatilliseen koulutukseen.

Monella ylioppilaalla välivuosi tai -vuosia ennen jatko-opintoja

Suurin osa uusista ylioppilaista hakee jatko-opiskelu­paikkaa heti ylioppilaaksi tulon jälkeen. Korkeakoulu­koulutukseen hakee 75 prosenttia vasta­valmistuneista, naisista 77 prosenttia ja miehistä 73 prosenttia. Mutta vaikka koulutukseen hakee valtaosa ylioppilaista, harva pääsee jatkamaan opintojaan ylioppilas­vuonna.

Vain joka kolmas aloittaa välittömästi jatko-opinnoissa ylioppilas­tutkinnon jälkeen, vuonna 2015 valmistuneista miehistä 34 prosenttia ja naisista 31 prosenttia. Korkeakouluissa opintonsa välittömästi aloittaa 27 prosenttia uusista ylioppilaista, ammattikorkea­kouluissa 11 prosenttia ja yliopistoissa 16 prosenttia. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sijoittuu vajaa 5 prosenttia. Lähes 70 prosenttia ylioppilaista jää pitämään välivuotta heti valmistumisen jälkeen.

Yhden välivuoden kuluttua yli 60 prosenttia ylioppilaista oli löytänyt jatko-opiskelu­paikan, kun tarkastellaan vuonna 2014 valmistuneiden sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 2015. Ero miesten ja naisten välillä oli kuitenkin kääntynyt toisinpäin. Edellisen vuoden nais­ylioppilaista suurempi osa (67 %) oli löytänyt jatko-opiskelupaikan kuin miehistä (54 %). Korkea­kouluissa opintonsa oli aloittanut puolet edellisen vuoden ylioppilaista.

Ammattikorkeakoulututkinnon oli aloittanut seuraavan vuoden syksyyn mennessä 21 prosenttia ja yliopisto­tutkinnon 28 prosenttia edellisen vuoden ylioppilaista. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli joka kymmenes.

Päätoimisesti seuraavana vuonna ylioppilastutkinnon jälkeen työskenteli joka viides ja opintojen ohessa jopa 28 prosenttia naisista ja 13 prosenttia miehistä. Miehistä työttömänä seuraavana vuonna oli 11 prosenttia ja naisista 5 prosenttia.

Moni miehistä myös suorittaa varusmies- tai siviili­palveluksen ylioppilas­tutkinnon jälkeen, joka näkyy miesten suurempana osuutena ryhmässä ’muussa toiminnassa’ naisten vastaavaan nähden. Miehistä ’muussa toiminnassa’ oli 18 prosenttia, kun vastaava luku naisilla oli 5.

Kahden välivuoden kuluttua suurin osa ylioppilaista on sijoittunut jatko-opintoihin. Vuoden 2013 ylioppilaista uutta tutkintoa opiskeli yli 80 prosenttia vuonna 2015. Ammattikorkeakoulu­tutkintoa oli opiskelemassa 34 prosenttia ja yliopisto­tutkintoa 35 prosenttia valmistuneista. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oli 12 prosenttia.

Suurin osa uusista opiskelu­paikoista ylioppilas­tutkinnon vuosia aiemmin suorittaneille

Koulutukseen hakeutuminen -tilastosta löytyy tietoa myös koulutukseen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden pohja­koulutuksesta. Uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsyyn vaikuttaa aiemmin vaille koulutus­paikkaa jääneiden ylioppilaiden hakeutuminen eli ylioppilas­suma (Ahola 2010).

Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen uusista opiskelijoista vain 26 prosenttia oli jatkanut heti opintojaan toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 2014. Yhden välivuoden pitäjiä oli 25 prosenttia aloittaneista. Lähes puolet ammattikorkea­koulujen nuorten koulutuksessa aloittaneista, joiden pohja­koulutuksena oli ylioppilas­tutkinto tai ammatillinen tutkinto, olivat suorittaneet sen yli kahta vuotta aiemmin.

Yliopistoissa uusia ylioppilaita aloittaa hieman enemmän kuin ammattikorkea­kouluissa. Alemman korkeakoulu­tutkinnon yliopistoissa aloittaneista tuoreita ylioppilaita oli 35 prosenttia. Yhden välivuoden pitäjiä oli 24 prosenttia ja 39 prosenttia oli suorittanut toisen asteen koulutuksen vielä aiemmin, eikä ollut suorittanut mitään korkea-asteen tutkintoa.

Korkeakouluissa aloittaa myös vuosittain joukko korkeakoulu­tutkinnon jo aiemmin suorittaneita. Vuonna 2014 ammattikorkea­kouluissa nuorten koulutuksen aloittaneista 8 prosenttia oli suorittanut jonkun korkeakoulu­tutkinnon aiemmin. Alemman korkeakoulu­tutkinnon samana vuonna yliopistoissa aloittaneista korkeakoulu­tutkinnon oli suorittanut 14 prosenttia.

Korkeakoulujen on lain mukaan vuodesta 2016 alkaen varattava osa yhteishaun opiskelu­paikoista ensimmäistä korkeakoulu­paikkaa hakeville (Opetushallitus). Edelleen niiden hakijoiden osuus on suuri, joilla ei ole aiempaa korkea-asteen tutkintoa, mutta jotka ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen aiemmin kuin edellisenä vuonna. Tulevaisuudessa nähdään parantavatko kiintiöt uusien ylioppilaiden tilannetta.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nivelvaiheen tilastot keskittyvät muutoksiin ja siirtymiin koulutuksen jälkeen

Opiskelijavirtatilastot kehitettiin Tilastokeskuksessa 1990-luvun lopulla, kun henkilö­pohjaisia opiskelija- ja tutkinto­aineistoja alettiin kerätä kaikesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Lisäksi käyttöön saatiin Opetus­hallituksesta koulutuksen haku­aineistojen tiedot. Koska aineistot mahdollistivat henkilö­pohjaisen toisiinsa yhdistelyn, niihin voitiin liittää myös useista hallinnollisista rekistereistä kootut Työssäkäynti­tilaston tiedot.

Virtatilastot voidaan jakaa koulutuksen nivelvaiheen tilastoihin ja opiskelu­prosessia kuvaaviin tilastoihin. Nivelvaiheen tilastot keskittyvät muutoksiin ja siirtymiin koulutuksen jälkeen.

Koulukseen hakeutuminen -tilastossa seurataan, miten peruskoulun juuri päättäneet nuoret ja vasta­valmistuneet ylioppilaat hakevat ja pääsevät koulutus­asteelta toiselle.

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa tarkastellaan juuri valmistuneiden sijoittumista työ­markkinoille ja jatko-opintoihin.

Opiskeluprosessia kuvaavat tilastot seuraavat opintojen etenemistä ja toimintaa opiskelun aikana. Opintojen kulku -tilastossa lasketaan opiskelijan koulutuksen läpäisyä eri aika­väleillä ja voidaan raportoida, kuinka moni saavuttaa tutkinnon sille määritellyssä tavoite­ajassa.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa samaa opiskelija­joukkoa tarkastellaan kahtena poikkileikkaus­ajankohtana vuoden välein ja seurataan jatkaako opiskelija opintojaan, löytyykö hän tutkinnon suorittaneiden joukosta vai onko hän keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen.

Opiskelijoiden työssäkäynti -tilastossa tarkastellaan opiskelijan opintojen aikaista työssäkäyntiä.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Riikka Rautanen on tilastopäällikkö ja Anna Loukkola suunnittelija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot yksikössä.

 

Lähteet:

Ahola, S. 2010. Ylioppilassuman mysteeri. Tiedepolitiikka 35(2), 47 – 51.

Opetushallitus. Opintopolku.

Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen.

Tilastokeskus. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)