Kilpailukykysopimus muuttaa ansiotasoindeksin laskentaa | Tieto & Trendit

Uusin numero

1/2017
Tieto&trendit
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 6.4.2017 Harri Nummila

Kilpailukykysopimus muuttaa ansiotasoindeksin laskentaa

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.

Työmarkkinajärjestöt sopivat hallituksen aloitteesta kesällä 2016 kilpailukyky­sopimuksen (kiky), jolla pyrittiin parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja luomaan uusia työpaikkoja.

Kilpailukykysopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat työajan pidennyksestä ja julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta. Hallitus avitti sopimuksen syntymistä lupaamalla alennukset välillisiin työvoima­kustannuksiin sekä palkansaajien tuloverotukseen.

Sopimus kattaa yli 90 prosenttia palkansaaja­kentästä ja se astui voimaan useimmilla aloilla vuoden 2017 helmikuun alussa, joillain aloilla jo vuoden 2016 puolella. Sopimus pidentää vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ja lisäksi julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Työajan pidennys on toteutettu julkisella sektorilla lisäämällä viikko­työaikaan 30 minuuttia. Yksityisellä sektorilla pidennyksen toteutuksesta on sovittu työnantajittain. Kikyn vaikutukset tuntuvat erityisesti julkisella sektorilla, mutta myös yksityisellä sektorilla työtuntia kohden laskettujen ansioiden pienenemisenä.

Tilastokeskus on tehnyt suuntaa antavia laskelmia kilpailukyky­­sopimuksen vaikutuksista palkansaajien vuosi- ja tuntiansioihin yksityisellä ja julkisella sektorilla (ks. kuvio 1). 

Kuvio 1. Arvio kiky-sopimuksen vaikutuksista palkansaajien nimellisiin ansioihin

Kuvio 1. Arvio kiky-sopimuksen vaikutuksista palksansaajien nimellisiin ansioihin. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Kiky-sopimus on asettanut haasteen palkkojen ja työvoima­kustannusten kehityksen mittaamiseen Suomessa. Miten kikyn voimaantulo huomioidaan indekseissä, jotka mittaavat palkkojen ja työvoima­kustannusten kehitystä?

Tilastokeskuksessa palkkojen kehitystä mitataan ansiotaso­indeksillä ja säännöllisen ansion indeksillä. Työvoimakustannus­indeksi (tvki) puolestaan mittaa yleistä työvoima­kustannusten kehitystä Suomessa.

Viimeksi mainitun indeksin kohdalla tilanne on selkein; siinä huomioidaan kaikki muutokset, jotka vaikuttavat työnantajien työvoima­kustannuksiin eli työajan pidennys, lomarahojen leikkaus ja työnantajien välillisten kustannusten eli sosiaalivakuutus­maksujen muutokset.

Ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin osalta täytyy pohtia, mitä ne määritelmien mukaan kuvaavat. Ansiotaso­indeksi mittaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Ansiotaso­indeksissä ovat lisäksi mukana tulospalkkiot ja työehto­sopimuksiin perustuvat kertaerät.

Säännöllisen ansion indeksi poikkeaa ansiotaso­indeksistä siten, että tulospalkkiot ja työehto­sopimuksiin perustuvat kertaerät eivät ole siinä mukana. Näin ollen säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotaso­indeksiä paremmin pysyvää ansioiden muutosta.

Molemmissa indekseissä kuukausipalkkaisilla on mitattu kuukausi­ansioita ja tuntipalkkaisilla tuntiansioita. Siten tuntipalkkaisten palkansaajien ja kuukausi­palkkaisten palkansaajien indeksit eivät ole olleet vertailu­kelpoisia, jos säännöllisessä työajassa on tapahtunut muutoksia. Työaikoihin ei tosin ole juurikaan tehty muutoksia 1980-luvun jälkeen ennen kiky-sopimusta.

Edellisen kerran ansiotasoindeksin laskentaperusteita muutettiin noin kymmenen vuotta sitten kun sovittiin, että työehto­sopimuksiin perustuvat kertaerät ja tulospalkkiot jaetaan koko sille kalenterivuodelle, jolloin ne maksetaan.

Nyt ansiotasoindeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä ollaan jälleen uudistamassa, perusvuodelle 2015. Samalla indeksien laskentaperusteita yhtenäistetään kiky-sopimuksen vaikutukset huomioon ottaen.

Työajan muutos näkyy eri tavoin tunti- ja kuukausipalkkaisilla

Tilastokeskus selvitti vaihtoehtoja kiky-sopimuksen vaikutusten huomioimiseksi ansiotasoindeksissä. Työajan pidennyksen osalta vaihtoehtoja laskennassa on kolme.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että kaikkien palkansaajien osalta siirrytään mittaamaan kuukausiansiota, jolloin työajan pidennykset eivät vaikuta indekseihin.

Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyistä käytäntöä, jossa tuntipalkkaisilla mitataan tuntiansiota ja kuukausipalkkaisilla kuukausiansiota. Tällöin työajan pidennykset vaikuttavat vain tuntipalkkaisten osalta indekseihin.

Kolmas vaihtoehto on siirtyä mittaamaan kaikkien palkansaajien osalta tuntiansioita, jolloin pidennys vaikuttaisi indeksiin molempien palkansaajaryhmien osalta.

Näistä toinen vaihtoehto vastaa sitä, miten ansiotaso­indeksiä on tähän asti laskettu. Tämän vaihtoehdon huono puoli on kuitenkin se, että säännöllisen työajan muuttuessa tuntipalkkaisten ja kuukausi­palkkaisten indeksit kehittyvät eri tavalla, vaikka todelliset muutokset ovat yhteneviä. Työajan lyhentyessä kuukausi­palkkaisten indeksi nousee hitaammin kuin tuntipalkkaisten indeksi ja työajan pidentyessä käy päinvastoin.

Ansiotasoindeksin keskeisiä käyttökohteita on eri palkansaaja­ryhmien ansiokehityksen vertailu, mikä edellyttää sitä, että työajan muutokset näkyvät samalla tavalla tunti- ja kuukausi­palkkaisilla palkansaajilla.

Jos halutaan laskea tunti- ja kuukausipalkkaisten ansiokehitys vertailu­kelpoisesti, vaihtoehdoiksi jäävät siis laskea kaikille palkansaajille säännölliset kuukausiansiot tai kaikille säännölliset ansiot tuntia kohden. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tuntiansiot pitää muuttaa kuukausitasolle ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa kuukausiansiot pitää laskea tuntia kohden.

Ansiotasoindeksiä käytetään kuvaamaan nimellisten ansioiden kehitystä Suomessa ja kun kuluttajahintojen ja verotuksen vaikutukset eliminoidaan indeksistä, saadaan lopputuloksena palkansaajien ostovoiman muutos.

Palkansaajien ostovoiman mittaamisen kannalta kuukausi­ansioiden käyttäminen ansiotaso­indeksin laskennan perusteena on parempi vaihtoehto. Ostovoiman kannalta sillä ei ole merkitystä, kuinka monta työtuntia palkan eteen pitää tehdä.

Lomarahat leikkaavat julkisen sektorin ansioita

Kiky-sopimuksen toinen keskeinen osa palkansaajien kannalta on julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkaus vuosille 2017–2019. Valtion ja kunta-alan palkansaajien lisäksi leikkaus koskee Suomen ev.lut. kirkon, Suomen Pankin, Kelan ja Kevan palkansaajia.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittavat kertaerät on määritelty ansiotaso­indeksiin kuuluviksi toisin kuin säännöllisen ansion indeksiin, johon eivät myöskään tulospalkkiot kuulu. Näillä kahdella indeksillä ansiokehitystä voidaan mitata sekä ilman lomarahojen muutoksia että lomarahojen muutokset huomioiden.

Monilla sopimusaloilla lomarahoja voidaan vaihtaa vapaapäiviksi, jos työnantaja mahdollistaa käytännön. Tällöin maksetut lomarahat pienenevät sen mukaan, kuinka paljon niitä on vaihdettu vapaaksi.

Ansiotasoindeksin mittauskohteena on säännölliseltä työajalta maksettavat ansiot. Säännöllinen työaika ja siltä maksettavat ansiot eivät muutu, vaikka lomarahoja vaihdetaan vapaaksi.

Lomarahoja vapaaksi vaihtavan palkansaajan työaika ja ansiot ovat silloin pienemmät kuin hänen säännöllinen työaikansa ja siltä maksettavat ansiot. Tämä on luonteeltaan vastakkainen tapahtuma ylitöiden tekemiselle. Ylitöitä tekevän henkilön kokonaistyöaika ja kokonaisansiot kasvavat, mutta säännöllinen työaika ja ansiot pysyvät ennallaan.

Kikyn myötä indeksien laskentamenetelmä muuttuu

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan kokouksessa tammikuussa 2017 Tilastokeskus esitti indeksien laskenta­perusteiden muuttamista malliin, jossa mitataan kaikkien palkansaajien osalta kuukausiansioita. Uuden laskentamallin mukaan työajan pidennys ei näy ansiotaso­indeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät.

Tilastokeskus on päättänyt asianmukaisia tahoja kuultuaan, että ansiotaso­indeksien laskentatapaa muutetaan siten, että sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausi­ansioina. Määritelmän mukaisesti lomarahojen leikkaukset vaikuttavat ansiotaso­indeksiin, mutta eivät säännöllisen ansion indeksiin.

Täten kiky-sopimus vaikuttaa alustavien laskelmien mukaan eri indekseihin seuraavasti (kuvio 2):

Kuvio 2. Arvio kiky-sopimuksen vaikutuksista ansio- ja työvoimakustannusindekseihin vuonna 2017

Kuvio 2. Arvio kiky-sopimuksen vaikutuksista ansio- ja työvoimakustannusindekseihin vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö

Lähde: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö

Säännöllisen ansion indeksiin kikyllä ei ole mitään vaikusta, ansiotaso­indeksin kehitystä se hidastaa noin 0,3 prosenttia ja työvoimakustannus­indeksin kehitystä noin 3,1 prosenttia.

Ansiotasoindeksissä lomarahojen leikkaukset jaetaan tasaisesti sille kalenteri­vuodelle, jolloin ne maksetaan. TES- ja VES-sopimuksiin perustuvat kertaerät on jaettu koko kalenteri­vuodelle ansiotaso­indeksistä 2005=100 lähtien. Takautuvasti edelliselle vuodelle (2016) niitä ei viedä. Nämä kertaerät jaksotetaan siten samalla tavalla kuin tulospalkkiot, joita ei myöskään viedä takautuvasti edelliselle vuodelle, vaikka suurin osa niistä määräytyy edellisen vuoden tuloksen perusteella.

Kiky-sopimuksen mukaan lomarahat palautuvat entiselle tasolleen vuonna 2020. Tällöin ansiotaso­indeksin kehitykseen tulee vastaava 0,3 prosentin lisäys mitä vuonna 2017 tulee vähennystä. Työajan pidennys ja siten myös sen negatiivinen vaikutus työvoimakustannus­indeksiin jää kuitenkin pysyväksi.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen palkat ja työvoima­kustannukset -vastuualueella yritystilastot -yksikössä.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)