Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää | Tieto & Trendit

Uusin numero

2/2017
Tieto&trendit
Arkisto
Tieto & Trendit
Teema Tieto&trendit 1/2017 14.3.2017 Marja-Liisa Helminen

Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Nuorissa ikäluokissa entistä useampi on nykyisin ulkomaalais­taustainen (ks. tietolaatikko). Kaikista 15 – 29-vuotiaista kahdeksan prosenttia on ulkomaalais­taustaisia, kun koko väestössä ulkomaalais­taustaisten osuus on kuusi prosenttia.

Tarkastelen artikkelissani ensimmäisen ja toisen polven nuorten määrän kehitystä tilasto­aineistojen perusteella. Toisena aiheenani on nuorten suhtautuminen kansain­välisyyteen, maahan­muuttoon ja maahanmuuttajiin. Tässä käytän Nuoriso­barometrin aineistoja (Myllyniemi 2017a, Myllyniemi 2017b).

Maahanmuuton vaikutus nuorten ikä­luokkiin ilmenee kuviosta 1, jossa vertaillaan Suomessa vuosina 1986 – 2000 syntyneiden määriä ja Suomessa vuonna 2015 vakinaisesti asuvia 15 – 29-vuotiaita. Syntymänsä jälkeen osa henkilöistä on saattanut muuttaa maasta ja pieni osa on kuollut, mutta maahan­muutto on kuitenkin tuonut lisää henkilöitä näihin ikä­luokkiin.

Kuvio 1. Elävänä syntyneet 1986 – 2000 ja 15 – 29-vuotiaat syntymävuoden mukaan 2015

Kuvio 1. Elävänä syntyneet 1986–2000 ja 15–29-vuotiaat syntymävuoden mukaan 2015. Lähde: Tilastokeskus, syntyneet, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, syntyneet, väestörakenne

Varsinkin tarkastelun vanhimmilla ikä­luokilla eli tällä hetkellä kolmea­kymppiä lähestyvillä ero on selvästi nähtävissä. Esimerkiksi vuosina 1986 ja 1987 syntyneiden (28 – 29-vuotiaat) ikä­luokat ovat kasvaneet syntymävuotensa jälkeen 11 prosentilla. Tätä nuoremmilla ikä­luokilla ero ei ole ymmärrettävästi vielä niin suuri, koska monet maahan tulevat muuttavat koti­maastaan vasta aikuistuttuaan, pari-kolmekymppisenä.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa nopeasti

Ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen ikä­rakenteeltaan nuorempia kuin suomalais­taustaiset, joten nuorissa ikäluokissa on enemmän ulkomaalais­taustaisia kuin muissa ikä­luokissa.

Kuviossa 2 esitetään väestöpyramidi ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalais­taustaisista vuonna 2015. Mustat katko­viivat rajaavat 15 – 29-vuotiaiden ikä­luokan. Vuonna 2015 ulkomaalais­taustaisia nuoria oli 78 800, joista 69 400 ensimmäisen polven ja 9 400 toisen polven ulkomaalais­taustaisia.

Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2015

Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne 2015. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisten joukossa suurin ikä­luokka on 30-vuotiaat ja sitä hieman nuoremmat ja vanhemmat ikä­luokat.

Toisen polven ulkomaalais­taustaisten nuorten määrä tulee kasvamaan Suomessa tulevaisuudessa: uudet syntyvät ikä­luokat ovat edeltäjiään suurempia. Kuviossa 2 vasta­syntyneet eli 0-vuotiaat ovat tässä joukossa suurin ikä­luokka, ja tilanne tuskin muuttuu lähi­aikoina.

Kuviossa 3 on vielä erikseen esitetty 0 – 29-vuotiaiden ulkomaalais­taustaisten ikä­jakauma. Siinä näkyvät nykyiset nuoret eli 15 – 29-vuotiaat ja heitä nuoremmat eli 0 – 14-vuotiaat.

Kuvio 3. 0 – 29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset iän mukaan 2015

Kuvio 3. 0–29-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset iän mukaan 2015. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Toisen polven ulkomaalais­taustaisia ei ole vielä kovin paljon pari­kymppisissä, mutta nuoremmissa ikä­luokissa heitä on jo paljon enemmän. 0 – 14-vuotiaiden määrä antaa viitteitä siitä, miten 15 – 29-vuotiaiden toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kehittyy tulevina vuosina. Heidän osuutensa ja määränsä siis lisääntyvät kaikissa näissä ikäluokissa lähi­tulevaisuudessa.

Toisen polven ulkomaalais­taustaisten määrä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin noin 9 prosenttia vuodessa (kuvio 4). Vuonna 2015 toisen polven ulkomaalais­taustaisia oli 53 000 – määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007. Jos määrän kasvu jatkuisi samalla tavalla, olisi toisen polven ulkomaalaistaustaisia kymmenen vuoden päästä, vuonna 2025, noin 125 000.

Kuvio 4. Suomessa syntyneet eli toisen polven ulkomaalaistaustaiset iän mukaan 1990 – 2015

Kuvio 4. Suomessa syntyneet eli toisen polven ulkomaalaistaustaiset iän mukaan 1990–2015. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Toisen polven ulkomaalais­taustaisista vain vajaa viides­osa on 15 – 29-vuotiaita, eli suurin osa on tätä nuorempia ja pieni osa tätä vanhempia. Kuviossa 4 näkyy 15 – 29-vuotiaiden määrän kehitys toisen polven ulkomaalaistaustaisten joukossa.

Määrä on alkanut selvästi kasvaa kymmenen viime vuoden aikana, ja johtunee mm. siitä, että 1990-luvun alussa tulleiden pakolaisten Suomessa syntyneet lapset alkavat olla tämän ikäisiä.

Tulevaisuudessa enemmän ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä

Suomen väestö kasvaa nykyisin pääasiassa maahan­muuton ansiosta. Väestö on kasvanut toki myös syntyneiden lasten myötä, mutta syntyvyys on laskenut jo kuutena vuonna peräkkäin.

Ennakko­tietojen mukaan vuonna 2016 syntyneiden määrä alitti kuolleiden määrän (Tilastokeskus 2017). Näin on käynyt 1900-luvun alun jälkeen vain kaksi kertaa, vuosina 1918 ja 1940. Vuonna 2016 tapahtunut käänne on siis historiallinen.

Jos tarkastellaan väestöä synty­perän mukaan, suomalais­taustaisten määrä väestössä on vähentynyt jo parina vuonna peräkkäin. Sama pätee myös, jos otetaan kieli tausta­muuttujaksi: koti­maisten kielten (suomi, ruotsi, saame) puhujat ovat vähentyneet jo kolmen vuoden ajan. Samalla ulkomaalais­taustaisten osuus väestöstä on kasvanut.

Suomalaistaustaisten osuus syntyvyydestä on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt 16 prosenttia. (Tilastokeskus 2016.) Vuonna 2015 syntyneistä lapsista 11 prosenttia syntyi äideille, jotka olivat ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisia. Ulkomaalais­taustaisille äideille syntyneiden lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut viime vuosina.

Toisen polven ulkomaalais­taustaisille syntyneiden lasten määrä on toistaiseksi ollut melko pieni, koska he ovat itse vielä niin nuoria. Toisen polven ulkomaalais­taustaisille äideille syntyi 83 lasta vuonna 2015. Määrä on noussut joka vuosi 2010-luvulla. Jää nähtäväksi, mille tasolle toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys­luvut asettuvat, kun aiempaa suurempi osa tästä ryhmästä tulee hedelmällisyysikäiseksi.

Ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisten kokonais­hedelmällisyys­luku oli 2,0 vuonna 2015 ja koko väestön (kaikki naiset) taas jonkin verran alempi, eli 1,6. Kokonais­hedelmällisyys­luku on arvio lasten elinaikaisesta määrästä naista kohti.

Suomalais- ja ulkomaalais­taustaisten syntyvyys­erot saattavat heijastella asenne-eroja. Vieras­kielisille nuorille perhe ja lapset ovat jonkin verran tärkeämpiä tavoitteita kuin kotimaisia kieliä puhuville nuorille (Myllyniemi 2017).

Eri kulttuuritaustoista tulevien kohtaamis­mahdollisuudet vaihtelevat alueen mukaan

Maahanmuuttajien määrän vaikutus valta­väestön asenteisiin on aihe, josta on saatu toisistaan eroavia ja ristiriitaisiakin tutkimus­tuloksia (Mähönen & Celikkol 2017). Tämän takia ei voida aina vetää suoraan johtopäätöksiä, että maahan­muuttajien suuri määrä olisi yhteydessä myönteisiin asenteisiin ja vähäinen määrä kielteisiin, kuten usein esitetään.

Nuoriso­barometrin 2016 tuloksissa naapuruston kulttuurinen moninaisuus selittää kuitenkin myönteisiä asenteita maahan­muuttajiin ja kulttuuriseen erilaisuuteen (Myllyniemi 2017a).

Lähes puolet (47 %) Nuoriso­barometrin vastaajista kertoi, että omassa naapurustossa asuu eri kulttuuri­taustoja edustavia ihmisiä. Jos katsotaan pelkästään pääkaupunki­seudulla asuvia vastaajia, tämä osuus oli paljon suurempi, 72 prosenttia. Pääkaupunki­seudulla asuukin kaikista maan ulkomaalais­taustaisista 48 prosenttia ja Uudellamaalla 55 prosenttia.

Oman elin­ympäristön moni­kulttuurisuutta mitattiin myös kysymällä, kuinka paljon vastaaja on arkielämässään tekemisissä eri kulttuuri­taustoja edustavien ihmisten kanssa. Vastauksissa alueelliset erot ovat suuret (Myllyniemi 2017a), mikä onkin arvattavissa, kun tarkastellaan ulkomaalais­taustaisen väestön jakaantumista Suomessa maakunnittain.

Eniten ulkomaalaistaustaisia suhteessa väestöön asui vuonna 2015 Ahvenan­maalla (13,3 %), Uudella­maalla (11,5 %), Pohjanmaalla (6,4 %) ja Varsinais-Suomessa (6,3 %). Vähiten ulkomaalais­taustaisia oli Etelä-Pohjanmaalla (2,1 %), Pohjois-Pohjanmaalla (2,4 %) ja Kainuussa (2,6 %).

Kuvio 5 näyttää maakunnittain ulkomaalais­taustaisten 15 – 29-vuotiaiden nuorten osuudet kaikista 15 – 29-vuotiaista nuorista. Järjestys on saman­suuntainen kuin koko ulkomaalais­taustaisen väestön osalta; Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista nuorista on suurin. Toisen polven ulkomaalais­taustaisten, eli Suomessa syntyneiden, osuus on suuri erityisesti Uudellamaalla.

Kuvio 5. Ulkomaalaistaustaisten nuorten (15–29 v.) osuus kaikista nuorista maakunnittain, %

Kuvio 5. Ulkomaalaistaustaisten nuorten (15–29-v.) osuus kaikista nuorista maakunnittain, %. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Suhteutettuna maakunnan väestöön ulkomaalais­taustaisten määrä on kasvanut eniten vuosien 2005 – 2015 välillä kuitenkin Uudella­maalla, Ahvenan­maalla, Pohjan­maalla ja Kymen­laaksossa, eli lähes samoissa maakunnissa kuin missä vuonna 2015 oli eniten ulkomaalais­taustaisia.

Nuoret suhtautuvat myönteisesti ystävyyteen ja avioliittoihin maahanmuuttajien kanssa

Ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu Suomessa ilmenee nuorten asenteita mitanneen Nuoriso­barometrin tuloksissa.

Maahanmuuttoon ja moni­kulttuurisuuteen liittyvässä kysymys­patteristossa on väitteitä, joihin on vastattu viisiportaisella asteikolla (välillä ”täysin samaa mieltä” – ”täysin eri mieltä”; lisäksi oli mahdollista valita vaihtoehto ”en osaa sanoa”, ks. kuvio 6).

Kuvio 6. Nuorisobarometrin tuloksia 2005  – 2016

Kuvio 6. Nuorisobarometrin tuloksia 2005–2016. Lähde: Nuorisobarometrit

Lähde: Nuorisobarometrit

Maahan­muuton vilkastuminen ilmenee esimerkiksi väitteen ”Minulla on maahanmuuttajataustaisia ystäviä” -vastausten muutoksissa. Vuonna 2005 tämän väitteen kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli 45 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2016 osuus oli 55 prosenttia. Samalla väitteeseen kieltävästi vastanneiden määrä oli laskenut 50 prosentista 36 prosenttiin.

Nuoret suhtautuvat ylipäätään myönteisesti ystävyyteen maahan­muuttaja­taustaisten kanssa. Väitteen ”Minulle on tärkeää että ystäväni ovat syntyneet Suomessa” kanssa eri mieltä olevien määrä on kasvanut 59:stä 84 prosenttiin vuosien 2010 ja 2016 välillä (vuodelta 2005 ei löydy tietoa).

Tulosta tulkittaessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että myös otoksessa olevien ulkomaalais­taustaisten nuorten vastaukset sisältyvät jakaumiin.

Väitteen ”En voisi kuvitellakaan maahan­muuttajaa puolisokseni” kanssa eri mieltä olevien osuus on noussut 55 prosentista 69 prosenttiin vuosien 2005 ja 2015 välillä. Tosin tässä kysymyksessä näkyy notkahdus vuoden 2014 luvusta; silloin 82 prosenttia pystyi kuvittelemaan maahan­muuttajan puolisokseen.

Suunta on kuitenkin pitkällä aikavälillä ollut se, että entistä pienempi osa nuorista suhtautuu kielteisesti mahdolliseen ulkomaalaistaustaiseen puolisoon tulevaisuudessa.

Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten väliset avo- ja avioliitot ovatkin lisääntyneet tasaisesti viime vuosina. Suomalaistaustaisilla miehillä näitä liittoja on jonkin verran enemmän kuin suomalais­taustaisilla naisilla. 25 100 suomalaistaustaista naista oli avo- tai avioliitossa ulkomaalais­taustaisen kanssa vuonna 2015, kun suomalaistaustaisilla miehillä luku oli 31 000. Lisäksi Suomessa asui 44 400 paria, joissa molemmat puolisot olivat ulkomaalaistaustaisia.

Asenteet maahanmuuttoa kohtaan muuttuneet osittain epävarmoiksi

Nuoret suhtautuvat myönteisesti maahan­muuttajiin, mutta suhtautuminen maahan­muuttoa ja kansainvälistymistä kohtaan on jonkin verran muuttunut.

Tämä ilmenee esimerkiksi väitteen ”Olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia” vastauksissa. Väitteen kanssa samaa mieltä oli 34 prosenttia vuonna 2005, ja osuus nousi 41 prosenttiin vuonna 2014. Osuus on kuitenkin laskenut 24 prosenttiin vuoden 2016 Nuorisobarometrissä (kuvio 6).

Tosin väitteen kanssa eri mieltä olevien määrä ei ole noussut samassa suhteessa, vaan lähinnä ”ei samaa eikä eri mieltä” vastanneiden osuus on kasvanut huomattavasti.

Myös väitteisiin ”Suomalaisnuorten pitäisi liikkua enemmän ulkomailla” ja ”Ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria” myönteisesti vastanneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2005, mutta näissäkin ”ei samaa eikä eri mieltä” vastanneiden osuus on kasvanut, eikä eri mieltä olevien määrä ole lisääntynyt merkittävästi.

Onko siis esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikan­hakijoiden suuri määrä ja aiheen nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttanut tähän käänteeseen? Näin voisi päätellä, mutta suorien johtopäätösten kanssa täytyy olla varovainen.

Sami Mylly­niemi (2017a) huomauttaa, että Nuoriso­barometrin kysymyksistä ei saada tietoa siitä, kuinka tärkeäksi kysytyt asiat koetaan, eli näistä trendeistä ei voi suoraan vetää yhtäläisyys­merkkejä maahan­muutto­keskustelun viimeaikaisen kärjistymisen kanssa.

Tärkeää myös on, mitä kysymyksiä tarkastellaan. Jotkin kysymykset Nuoriso­barometrissä käsittelevät maahanmuuttajataustaisia ihmisinä ja jotkut taas enemmänkin maahan­muutto­poliittisia linjauksia. Vaikka asenteet näihin ovat usein yhteydessä toisiinsa, on myös mahdollista, että tiukkaa maahan­muutto­politiikkaa vaativa voi suhtautua maahan­muuttaja­taustaisiin arki­elämässään muuten myönteisesti. (Myllyniemi 2017a).

Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutus keskeytyy usein

Verrattuna suomalaistaustaisiin nuoriin ulkomaalais­taustaisista nuorista selvästi suurempi osuus keskeyttää koulunkäynnin varhain tai on kokonaan työn ja koulutuksen ulko­puolella (Larja ym. 2015). 25-vuotiaista suomalaistaustaisista 12 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2015. Esimerkiksi toisen polven ulkomaalais­taustaisilla tämä luku oli 22 prosenttia. Osuus tosin heittelee suuresti eri vuosina johtuen toisen polven ulkomaalais­taustaisten pienestä määrästä, mutta on ollut noin 20–30 prosentin tietämissä 2010-luvulla. (Tilastokeskus.)

Yleisin syy koulunkäynnin lopettamiseen on halu siirtyä työ­elämään. Naisilla varhainen perheellistyminen oli usein syynä työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Ulkomaalais­taustaisten nuorten koulutukseen ja työhön osallistuminen on kuitenkin polarisoitunut: korkea­koulutettuja oli ulkomaalais­taustaisista nuorista aikuisista saman verran kuin suomalais­taustaisista. (Larja ym. 2015.)

Tässä valossa ulkomaalais­taustaisten nuorten kouluttautumiseen täytyy kiinnittää erityisesti huomiota. Syrjäytymisvaarassa ovat suomalais­taustaisten lisäksi myös monet muualta tänne muuttaneet sekä toisen polven ulkomaalais­taustaiset. Sekä ensimmäisen että toisen polven ulkomaalais­taustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten on tärkeää kiinnittää huomiota heidän yhtäläisiin mahdollisuuksiinsa menestyä koulutuksessa ja työelämässä.

-----------------------------------------------------

Tietolaatikko

Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisella noudatetaan tässä artikkelissa Tilastokeskuksen syntyperä-muuttujan määritelmää, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat oman syntymämaansa mukaan vielä ulkomailla syntyneisiin (ns. ensimmäinen polvi) ja Suomessa syntyneisiin (ns. toinen polvi). Ns. kansainvälisistä liitoista (toinen vanhempi syntynyt ulkomailla, toinen Suomessa) syntyneet luokitellaan suomalaistaustaisiksi.

----------------------------------------------------

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Maahanmuutosta ja kotoutumisesta on runsaasti tietoja Tilastokeskuksen teemasivustolla.

 

Lähteet:

Larja, Liisa & Sutela, Hanna & Witting, Mika 2015. Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin.  Helsinki: Tilastokeskus.

Myllyniemi, Sami 2017a. Tilasto-osio. Teoksessa: Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoneuvosto.

Myllyniemi, Sami 2017b. Nuorison luottamus koetuksella. Tieto&trendit ‒ Talous- ja hyvinvointikatsaus 1/2017.

Mähönen, Tuuli Anna & Celikkol, Göksu 2017. Suomi kansainvälistyy – entä sitten? Nuorten reaktioita kasvavaan kulttuuriseen moninaisuuteen. Teoksessa: Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Valtion nuorisoneuvosto.

Tilastokeskus 2016. Syntyneet 2015. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2017. Väestön ennakkotilasto, joulukuu 2016. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus. Koulutustilastot, tutkintorekisteri [julkaisematon tieto].


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)