Digiaktiivit uudistumisen edelläkävijöitä | Tieto & Trendit

Uusin numero

5/2016
Tieto&trendit
Teema Yrittäjyys
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 5/2016 5.1.2017 Heidi Lauttamäki

Digiaktiivit uudistumisen edelläkävijöitä

Elämme siirtymä­vaihetta digitaaliseen talouteen, jossa uudet teknologiat muuttavat maailmaa, aivan kuten teollinen vallan­kumous ja sähkön valta­virtaistuminen muuttivat. Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi johtaa suurempiin muutoksiin, kuin mitä on osattu odottaa. Suurten tieto­massojen käyttöön­otto ja laaja-alaisempi hyödyntäminen muokkaavat analytiikkaa ja sen mahdollisuuksia.

Digitalisaatio, robotiikka ja keino­äly mahdollistavat monien työ­tehtävien uudelleen­järjestelyn ihmisiltä koneille. Monet vanhat työn­kuvat katoavat, ja monet rutiinin­omaiset, myös kognitiiviset työt siirtyvät koneiden tehtäväksi.

Etlan mukaan pelkästään Suomessa jopa kolmannes työ­paikoista saattaa kadota parin seuraavan vuosi­kymmenen aikana. Murros tulee muokkaamaan ja luomaan uusia työ­muotoja ja muuttamaan opittuja työ­käytäntöjä. Tietyt työn­kuvat, kuten luovuuteen ja innovointiin liittyvät tehtävät, tulevat säilymään suurella toden­näköisyydellä.

Syksystä 2016 perus­koulujen opinto­suunnitelmaan lisätty, ensimmäisestä luokasta lähtien opetettava ohjelmointi tekee tämän päivän lapsista täysin digi­natiiveja verrattuna aiempiin ikä­luokkiin. Heidän suku­polvensa tulee viimeistään ajamaan läpi täydellisen transformaation digitaaliseen talouteen.

Pilvipalvelut ja digitalisaatio markkinoinnissa jo laajasti käytössä

Tilastokeskus toteuttaa joka toinen vuosi yritysten innovaatio­toiminta-tutkimuksen, joka pohjautuu EU-maissa toteutettavaan Community Innovation Survey (CIS) -yhteis­hankkeeseen. Tutkimuksessa kartoitetaan yritysten innovaatio­toimintaa ja sen yleisyyttä. Uusin julkaisu on kesäkuulta 2016, jossa tarkastellaan yritysten innovaatio­toimintoja vuosina 2012 – 14.

Innovaatio­toimintaa vuosina 2012 – 14 harjoittaneita yrityksiä oli noin 55 prosenttia tutkituista yrityksistä, teollisuudessa 58 ja palvelualoilla 53 prosenttia. Selkeänä trendinä näkyi suurten yritysten suurempi osuus innovaatio­toiminnoissa. Mitä pienempiä yritykset, sitä vähäisempi oli innovaatio­toimintaa harjoittaneiden osuus.

Uusimmassa kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa yritysten digitalisaation, big datan ja julkisen sektorin avoimen datan merkittävyydestä yrityksen liike­toiminnassa. Yleisesti merkittävintä yritysten liike­toiminnalle oli digitalisaatio tuotteiden markkinoinnissa ja pilvi­palveluiden käyttö, jotka olivat merkittäviä lähes 65 prosentille yrityksistä.

Big dataa ja avointa dataa käytettiin erityisesti markkinoinnissa, noin 37 prosenttia yrityksistä arvioi sen merkittäväksi.

Kyselyn kattamat digitalisaation eri muodot pitävät sisällään:

  • digitalisaation tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa, muotoilussa, markkinoinnissa sekä jakelussa
  • pilvipalvelut
  • sosiaalisen median
  • esineiden internetin
  • robotiikan hyödyntämisen tuotanto­prosesseissa

Palvelualat edellä teollisuutta

Digitalisaation merkittävyyden perusteella yritykset jaettiin kolmeen ryhmään niin, että korkean digitalisaation hyödyntäjiin kuuluivat yritykset, jotka arvioivat merkityksen suureksi tai kohtalaiseksi vähintään viidessä digitalisaation yhdeksässä osa­tekijässä.

Yritykset, joita ei koskenut yksikään digitalisaation muoto, kuuluvat ryhmään, joka ei hyödynnä digitalisaatiota lainkaan. Muut kuuluivat ryhmään kohtalainen digitalisaation hyödyntämisen taso.

Digitalisaation suur­hyödyntäjiä on 27,6 prosenttia yrityksistä, kohtalaisesti hyödyntäviä noin 53 prosenttia (kuvio 1).

Kuvio 1. Digitalisaation hyödyntäminen eri toimialoilla, % kaikista yrityksistä

Kuvio 1. Digitalisaation hyödyntäminen eri toimialoilla, % kaikista yrityksistä  Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähes viidennekselle Suomen yrityksistä digitalisaatio ei ole ollut lainkaan relevantti yrityksen liiketoiminnan kannalta vuosina 2012 – 14.

Palvelualoilla paljon digitalisaatiota hyödyntäviä yrityksiä on noin 36 prosenttia yrityksistä. Teollisuudessa vastaava luku on 17,5 prosenttia.

Kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntäviä yrityksiä on teollisuudessa enemmän kuin palvelu­aloilla, teollisuuden osuus on noin 61 prosenttia ja palvelu­alojen 46,5 prosenttia.

Toimialoista tietopalvelu­toiminta on luonnollisesti suurin digitalisaation hyödyntäjä. Alahan pitää sisällään kaikki internet­haku-, tiedon­käsittely- ja pilvipalvelut, verkkoportaalit ja alustat, streaming-palvelut ja uutistoimistot. Paljon digitalisaatiota hyödyntäviä on toimi­alalla noin 88 prosenttia yrityksistä ja kohtalaisesti hyödyntäviä lähes 12 prosenttia.

Seuraavaksi suurimmat digitalisaation hyödyntäjät ovat ohjelma­tuotanto ja kustantaminen, radio- ja televisio­toiminta ja ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Myös rahoitus- ja vakuutus­toiminta ja mainos­toiminta ja markkina­tutkimus hyödyntävät digitalisaatiota ahkerasti.

Vähiten digitalisaatiota liike­toiminnassaan hyödyntäneet yritykset olivat toimiala­luokissa kaivos­toiminta ja louhinta sekä kuljetus ja varastointi.

Mitä suuremmista yrityksistä on kyse, sitä suurempi on paljon digitalisaatiota hyödyntävien osuus. Mitä suurempi on yritys, sitä laajempi skaala yrityksellä on tarjottavana tuotteita ja palveluja, jolloin digitaalisuus on suuremmalla toden­näköisyydellä osa yrityksen toimintaa.

Yli 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä 46,5 prosenttia hyödyntää paljon digitalisaatiota liike­toiminnassaan. 50 – 249 henkilöä työllistävistä yrityksistä osuus on noin 31 prosenttia ja 10 – 49 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin neljännes.

Palvelualojen yli 250 henkilöä työllistävistä yrityksistä 54,5 prosenttia on digitalisaation suur­käyttäjiä, teollisuuden osuus on noin 40 prosenttia. 50 – 249 henkilöä työllistävistä palvelu­alojen yrityksistä noin 43 prosenttia käytti runsaasti digitalisaatiota. Teollisuudessa saman kokoluokan yrityksistä osuus on lähes 22 prosenttia.

Alle 50 henkilöä työllistävistä palvelu­alan yrityksistä noin kolmannes on digitalisaation suur­käyttäjiä, kun taas teollisuudessa vastaava osuus on hieman alle 15 prosenttia.

Digitalisoituneet kasvavat ja kansainvälistyvät

Etlatieto Oy:n vuosittain toteuttama Digi­barometri mittaa Suomen digitaalista tilaa ja menestymistä kansain­välisesti. Suomen sijoitus on parantunut vuodesta 2014 yhden sijan kerrallaan, ja uusimmassa Digi­barometri 2016-julkaisussa Suomi on ykkös­sijalla digi­barometrin kokonais­indeksillä mitattuna.

Myös digibarometrin yritys­vertailussa Suomi pitää ykkös­paikkaa, ja Suomella on myös ollut vertailun parhaat edellytykset digitalisuuden hyödyntämiseen jo kolmatta vuotta peräkkäin.

Digibarometrissa tutkittiin digitaalista kyvykkyyttä ja pisteytettiin yritykset sen mukaan. Mitä suurempi digitaalisuuden aste yrityksellä oli, sitä suurempi sen liike­vaihdon kasvuvauhti oli. Vähiten digitalisoituneilla liike­vaihdon kasvu­vauhti oli 0,4 prosenttia ja eniten digitalisoituneilla 2,5 prosenttia.

Digibarometrin mukaan nuorissa yrityksissä keski­määräinen digitalisaation aste oli korkeampi kuin vanhoissa yrityksissä.

Erot yritysten globaaleilla markkinoilla toimimisessa ovat huomattavat verrattaessa yrityksiä niiden digitalisaation asteen mukaan (kuvio 2). Digi­aktiiveissa yrityksissä Euroopan ulko­puolella tuotteitaan tai palveluitaan myyviä yrityksiä oli kaksin­kertainen osuus, 35 prosenttia, verrattuna yrityksiin, jotka eivät hyödynnä digitalisaatiota. Kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntävien yritysten osuus oli 30 prosenttia.

Kuvio 2. Maantieteellisillä markkinoilla toimiminen, % kaikista yrityksistä

Kuvio 2. Maantieteellisillä markkinoilla toimiminen, % kaikista yrityksistä   Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

EU-maissa tai vastaavissa tuotteitaan myyviä yrityksiä on paljon digitalisaatiota harjoittavista reilu 50 prosenttia, yrityksistä jotka eivät harjoita digitalisaatiota vastaava osuus on hieman alle 29 prosenttia.

Digitalisaatiota hyödyntämättömien yritysten määrä korostui vain alueellisesti toimivien yritysten keskuudessa, jossa digitalisaatiota hyödyntämättömien osuus oli suurin, noin 73 prosenttia.

Digitalisoituneet innovoivat

Tilastokeskuksen innovaatio­tutkimuksen kaikista yrityksistä noin 55 prosenttia ilmoitti harjoittaneensa innovaatio­toimintaa vuosina 2012 – 14.

Korkean digitalisaatio­asteen yrityksistä jopa kolme neljästä ilmoitti harjoittaneensa innovaatio­toimintaa ja kohtalaisen digitalisaatio­asteen yrityksistä reilu 57,5 prosenttia harjoitti innovaatio­toimintaa (kuvio 3).

Yrityksistä, jotka eivät hyödyntäneet digitalisaatiota lainkaan, vastaava osuus oli 20 prosenttia.

Kuvio 3. Eri innovaatiotoimintoja harjoittaneet yritykset, % kaikista yrityksistä

Kuvio 3. Eri innovaatiotoimintoja harjoittaneet yritykset, % kaikista yrityksistä   Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Innovaatiomuodoista tuote­innovaatiot olivat kaikista yleisimpiä. Digitalisaation käyttö­asteittain tarkasteltuna yrityksillä on valtavat erot innovaatio­toimintojen harjoittamisessa.

Digiaktiivit käyttivät innovaatio­toiminnan menoihin 3,3 prosenttia liike­vaihdostaan. Kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntävillä vastaava osuus oli 1,8 prosenttia ja digitalisaatiota hyödyntämättömillä yrityksillä 0,2 prosenttia.

Suomi innovaatiojohtajien joukossa

Maailman talousfoorumin mukaan Suomella olisi parantamista yritys- ja innovaatio­ympäristöissä, vaikka Suomi sijoittui toiseksi Networked Readiness Index -vertailussa, jossa mitataan maan menestymistä digitaalisessa maailmassa ja sitä, kuinka hyvin talous hyödyntää ICT:tä hyvin­voinnin ja kilpailu­kyvyn edistämiseen. Suomi oli ykkös­sijalla vuosina 2013 – 14, mutta on nyt toista kertaa toisella sijalla vertailussa, jossa Singapore pitää ykkös­sijaa.

EU:n tasolla Suomi menestyi erittäin hyvin Euroopan komission julkaisemassa innovaatioiden tulos­taulussa, jossa sijoituimme kolmanneksi edellä vain Ruotsi ja Tanska. Suomi kuuluu innovaatio­johtajiin, joiden joukkoon mahtuu viisi EU:n jäsen­valtiota, edellä mainittujen lisäksi Saksa ja Alanko­maat.

OECD:n mukaan digitalisaation omaksuminen yrityksissä ajaa innovaatio­toimintoihin, minkä myötä tuottavuus ja kilpailu­kyky voivat parantua. Digitalisaation eri muotojen omaksuminen yrityksissä voi nopeuttaa luovuuden ja ideoiden vaihtoa sekä yritysten sisällä että eri yritysten ja organisaatioiden välillä.

Tilastokeskuksen tulosten mukaan OECD:n teoria näyttää toteutuneen myös käytännössä. Yritysten innovaatio­toimintojen määrässä on huomattavat erot verrattaessa yrityksiä, jotka hyödyntävät ja jotka eivät hyödynnä digitalisaatiota.

Digiaktiivit yritykset ovat edellä­kävijöitä kaikilla uudistumisen mittareilla mitattuna ja on selvää, että digitalisaation valjastaminen yrityksen ydin­toimintoihin vauhdittaa yrityksen innovaatio­toimintoja.

Digiaktiivit hyödyntävät yhteistyötä

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen puhuu digitalisaation onnistuneesta omaksumisesta ja kilpailun siirtymisestä ekosysteemi­tasolle, jossa yritykset on saatava luomaan yhdessä uusia toiminta­malleja ja ratkaisuja julkisen sektorin ja tutkimus­laitosten kanssa.

Saattamalla eri alojen ihmisiä yhteen syntyy uusia ajatuksia ja konsepteja, joilla päästään eroon vanhoista ajatus­malleista ja parhaimmillaan rakennetaan parempaa yhteis­kuntaa ja saadaan talous kasvuun.

Yritysten innovaatio­toimintaan liittyneen yhteis­työn määrässä on suuret erot digi­aktiivisuuden mukaan. Digi­aktiiveista noin 30 prosenttia harjoitti innovaatio­toimintaan liittyvää yhteis­työtä, kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntävien osuus oli 18 prosenttia (kuvio 4). Yrityksillä, jotka eivät hyödynnä digitalisaatiota, osuus oli hieman alle kolme prosenttia.

Kuvio 4. Yhteistyökumppanit innovaatiotoiminnassa, % kaikista yrityksistä

Kuvio 4. Yhteistyökumppanit innovaatiotoiminnassa,  % kaikista yrityksistä   Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Yleisimmät yhteistyö­kumppanit olivat yksityisen sektorin asiakkaat ja laitteiden, materiaalien komponenttien tai atk-ohjelmistojen toimittajat. Yliopistot ja ammatti­korkea­koulut ovat aineiston mukaan kolmanneksi yleisin yhteistyö­kumppani, mutta on mielen­kiintoista nähdä, tuleeko jatkossa tähän muutoksia edessä olevien koulutus­leikkauksien vuoksi.

Big ja avoin data käyttöön

Big data määritellään monesti kolmen v:n määritelmänä, volume (volyymi), velocity (vauhti), variety (moni­muotoisuus). Eli dataa on valtava määrä, sitä tulee lisää vauhdilla, ja se on muodoltaan vaihtelevaa.

Nykyään uutta dataa tallennetaan jokaisena kahden päivän jaksona yhtä suuri määrä, kuin sitä tallennettiin yhteensä ajan­laskun alusta vuoteen 2013 vuoden loppuun.

Datasta saatava arvo syntyy vasta sen yhdistelyn, rajaamisen ja analysoinnin kautta. Välineet ja osaaminen datan jalostamiseen ja hyödyntämiseen ovat suurimmassa roolissa big datan hyödyntämisessä, ilman niitä datalla ei juurikaan ole arvoa.

Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan hyödyntämisen merkitys ei ole vielä kovin suuri yritysten liike­toiminnan kannalta. Tosin osuuksissa on suuria eroja vertailtaessa yrityksiä, jotka on jaoteltu digitalisaation hyödyntämisen asteen mukaan suureksi, kohtalaiseksi ja ei-relevantiksi.

Paljon digitalisaatiota hyödyntävistä yrityksistä lähes 38 prosentilla big datan ja julkisen sektorin avoimen datan käyttö markkinoinnissa on merkitykseltään suuri tai kohtalainen (kuvio 5). Kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntävistä yrityksistä vastaava osuus on noin 11 prosenttia.

Kuvio 5. Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan käytön merkitys suuri tai kohtalainen yrityksen liiketoiminnalle, % kaikista yrityksistä

Kuvio 5. Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan käytön merkitys suuri tai kohtalainen yrityksen liiketoiminnalle, % kaikista yrityksistä  Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Lähde: Tilastokeskus, innovaatiotoiminta

Yrityksistä, joissa digitalisaatiota ei hyödynnetä lainkaan, alle prosentti arvioi big datan ja julkisen sektorin avoimen datan käyttöä markkinoinnissa merkitykseltään suureksi tai kohtalaiseksi.

Kaikista kysytyistä datan käyttö­muodoista big datan myynti muille yrityksille oli vähiten hyödynnettyä. Digiaktiiveista yrityksistä hieman alle kahdeksan prosenttia arvioi big datan myynnin muille yrityksille merkitykseltään suureksi tai kohtalaiseksi. Kohtalaisesti digitalisaatiota hyödyntävillä yrityksillä vastaava osuus oli hieman alle kolme prosenttia.

Ne yritykset, jotka eivät hyödynnä digitalisaatiota mutta arvioivat big datan ja avoimen datan käytön merkitykseltään kohtalaiseksi tai suureksi, ovat kaikki teollisuus­yrityksiä toimi­aloilta kaivos­toiminta ja louhinta, kemian­teollisuus, metalli- ja muu konepaja­teollisuus ja energia- ja jäte­huolto.

Big datan hyödyntämisestä kilpailuetua

Big datan hyödyntämisestä analytiikan välineenä on kohistu paljon. Maailman talous­forumin tutkimus uusien teknologioiden valta­virtaistumisesta povaa big datan käytön päätöksen­teossa saavuttavan valta­virtaistumisen vuonna 2023.

Tilastokeskuksen yritys­aineiston mukaan big datan käyttö ja hyödyntäminen oli vuosina 2012 – 14 Suomessa vielä alullaan. Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan hyödyntäminen liike­toiminnassa oli merkitykseltään suuri tai kohtalainen vain 3,6 – 16,6 prosentille yrityksistä riippuen kysytystä datan muodosta. Tosin digi­aktiiveilla vastaavat luvut ovat 7,9 – 37,7 prosenttia, joten digitalisaatiota runsaasti hyödyntävät yritykset ovat selkeästi edellä­kävijöitä myös big datan ja avoimen datan hyödyntämisessä.

Etla on tutkinut big datan käyttöä yrityksissä, joiden liike­toimintaan liittyy digitalisaatiota. Etlan päätelmien mukaan ymmärrys big datan tarjoamista mahdollisuuksista ja osaaminen sen hyödyntämiseen ei ole vielä suurta.

Datan analysointi ja käsittely vaatii osaamista, jota yrityksissä ei vielä laajasti ole. Big data tulee kuitenkin vielä lyömään läpi ja ulottumaan kaikkialle sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön. OECD:n mukaan big datan ja data-analytiikan käyttö yrityksissä nostaa tuottavuutta noin 5 – 10 prosenttia nopeammin kuin yrityksissä, jotka eivät sitä käytä.

Yhtenä esimerkkinä Etlan tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan Googlen big datan avulla työttömyyden ennuste­mallin ETLAnow, jossa mennyttä, tämän­hetkistä ja tulevaa työttömyyttä estimoidaan lukuisten eri reaali­aikaisten google-haku­sanojen määrän perusteella. Mallin ennusteet näyttävät menneen lähelle todellisia työttömyys­lukuja.

ETLAnow:n kaltaiset reaali­aikaista big dataa käyttävät mallit voivat olla mullistavia tulevaisuudessa pystyessään ennustamaan tulevia talous­kriisejä tai seuraavaa globaalia epidemiaa.

Datan käytön mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, ja se, miten dataa osataan hyödyntää tulevina vuosi­kymmeninä, tulee muuttamaan elin­ympäristöämme suuresti.

Kirjoittaja on kansantalous­tieteen maisterin­tutkintoa suorittava KTK, joka työskenteli Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä innovaatio­tutkimuksen parissa kesän 2016.

Lähteitä:

Big datan hyödyntäminen, 2014, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja

Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen, 2014, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja

Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri & Ekeland, Anders (2015). Computerization Threatens One-Third of Finnish and Norwegian Employment, ETLA Muistio.

Tilastokeskus. Innovaatiotoiminta.

Digibarometri 2016, 2016, Etlatieto Oy

European Innovation Scoreboard 2016, 2016, European Commission

Baller, Silja & Dutta, Soumitra & Lanvin, Bruno (2016), The Global Information Technology Report 2016 Innovating in the Digital Economy, World Economic Forum

Deep Shift Technology Tipping Points and Societal Impact, 2015, World Economic Forum

Antikainen, Janne & Eskelinen, Jarmo & Koski, Heli & Niemi, Tommi & Pajarinen, Mika & Pyykkönen, Sinikukka & de Vries, Marc (2016), Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julkisia palveluja, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2016

Mikko Kosonen, Sitra: Onnistunut digitalisaatio vaatii suuria päätöksiä, Net-lehti 2/2015

Stimulating Digital Innovation for Growth and Inclusiveness the Role of Policies for the Succesful Diffusion on ICT, 2016, OECD Digital Economy Papers

Tuhkuri, Joonas (2016), ETLAnow: A Model for Forecasting with Big Data Forecasting Unemployment with Google Searches in Europe, ETLA Raportit

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)