Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 2/2016 17.5.2016 Marja-Liisa Helminen

Maahanmuuttajat muistuttavat sukupuolijakaumaltaan suomalaistaustaisia

Shutterstock

Shutterstock

Turvapaikanhakijoita koskevassa uutisoinnissa korostetaan monesti, että viime aikoina Suomeen tulleet ovat olleet enimmäkseen nuoria miehiä. Suomessa on kuitenkin noin 300 000 ulkomaalais­taustaista, joiden sukupuolijakauma ei eroa merkittävästi suomalais­taustaisista. Sukupuoli­jakauma toki vaihtelee maahan­muuttaja­väestön sisällä taustamaan mukaan.

Viime vuonna Suomeen tulleista turvapaikan­hakijoista 81 prosenttia oli miehiä. Viime vuonna tehtyjen myönteisten turvapaikka­päätösten saajista oli miehiä 73 prosenttia. (Euroopan muuttoliike­verkosto/Maahanmuutto­virasto 2016.)

Koska vuonna 2015 päätöksen saaneet eivät välttämättä ole hakeneet turvapaikkaa vuonna 2015 vaan aiemmin, näitä lukuja ei toki voi suoraan vertailla toisiinsa, koska ne koskevat eri kohde­joukkoja. Ne antavat kuitenkin viitteitä siitä, minkälainen turvapaikan­hakijoiden ja turvapaikan saaneiden sukupuoli­jakauma on ollut. Kiinnostavaa on, millainen on koko maahanmuuttaja­taustaisen väestön jakauma?

Artikkelini perustuu vuoden 2014 väestö­tilasto­tietoihin eivätkä niissä näy vielä maahan viime aikoina tulleet turvapaikan­hakijat. Väestö­tilastoissa ovat mukana vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Väestö­tilastoon päätyvät vain turvapaikan saaneet (ei hakijat), ja hekin yleensä vasta sitten, kun ovat saaneet Suomesta turvapaikan ja oleskeluluvan ja sen myötä kotikunnan. (Ks. aiheesta tarkemmin Helminen & Keski-Petäjä 2016.)

Koko ulkomaalaistaustaisessa väestössä (Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan, ks. tietolaatikko tuonnempana) miesten osuus oli 50,7 prosenttia vuonna 2014. Tämä erosi vain noin puolisentoista prosentti­yksikköä suomalais­taustaisten miesten osuudesta (49,1 %) tai miesten osuudesta koko väestössä (49,2 %). Ulkomaalais­taustaisia oli Suomessa 322 700 vuonna 2014, eli 5,9 prosenttia koko väestöstä.

Ensimmäisen polven muuttajissa nuoria miehiä enemmän kuin nuoria naisia

Niin sanottujen ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisten (syntyneet ulkomailla, vanhemmat syntyneet myös ulkomailla) joukossa miesten osuus on 50,6 prosenttia. Toisen polven ulkomaalais­taustaisten (syntyneet Suomessa, vanhemmat syntyneet ulkomailla) joukossa miesten osuus on puolestaan hieman korkeampi, eli 51,3 prosenttia.

Väestössä yleensä miesten osuus on suurimmillaan nuorimmissa ikäluokissa, koska poikia syntyy hieman enemmän kuin tyttöjä. Toisen polven ulkomaalais­taustaiset ovat vielä melko nuoria – heistä 94 prosenttia oli alle 30-vuotiaita vuonna 2014.

Koko väestössäkin miesten osuus pysyttelee 51 prosentissa aina nelikymppisten ikäryhmiin asti. Tämän jälkeen osuus alkaa laskea muun muassa siksi, että naiset elävät miehiä pidempään, jolloin heitä on enemmän vanhemmissa ikäryhmissä.

Kun tarkastellaan ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisia – varsinkin 25 – 39-vuotiaita miehiä – havaitaan, että heitä oli selvästi enemmän kuin naisia vuonna 2014 (kuvio 1).

Kuvio 1. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset iän ja sukupuolen mukaan 2014. Klikkaa kuva suuremmaksi

Kuvio 1. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset iän ja sukupuolen mukaan 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Naisia alkaa olla enemmän 50-vuoden iästä eteenpäin. Toisen polven ulkomaalais­taustaisilla eroja ei samalla tavalla ole, ovathan he Suomessa syntyneitä eli ryhmä ei ole valikoitunut samalla tavoin kuin ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaiset, jotka ovat syystä tai toisesta päättäneet muuttaa Suomeen.

Vuonna 2014 ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisia oli 273 300 ja toisen polven ulkomaalais­taustaisia 49 400.

Kuviossa 2 esitetään miesten prosenttiosuus eri ikäryhmissä sekä koko väestön että ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisten keskuudessa.

Kuvio 2. Miesten osuus iän mukaan 2014, prosenttia. Klikkaa kuva suuremmaksi

Kuvio 2. Miesten osuus iän mukaan 2014, prosenttia Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Ulkomaalais­taustaisten 30 – 39-vuotiaiden ryhmässä miesten osuus on hieman suurempi kuin koko väestössä. Tässä ikäryhmässä 1. polven ulkomaalais­taustaisia miehiä on noin 38 600 ja naisia 33 800, eli miehiä on vajaa 5 000 enemmän kuin naisia. Myös 65 – 74-vuotiaiden ulkomaalais­taustaisten joukossa miesten osuus on hieman suurempi kuin koko väestössä. Tässä ulkomaalais­taustaisten ikäryhmässä naisia ja miehiä on yhtä paljon.

Sukupuolijakaumissa suuria eroja taustamaan mukaan

Eroavatko miesten ja naisten osuudet taustamaittain? Kuviossa 3 ovat mukana ulkomaalais­taustaisten 25 merkittävintä taustamaata vuodelta 2014. Syntyperän taustamaa tarkoittaa henkilön vanhempien syntymämaata, tai jos sitä ei ole tiedossa, henkilön omaa syntymämaata. Varsinkaan 1. polven ulkomaalais­taustaisten vanhemmista ei ole useinkaan Suomen väestö­tieto­järjestelmässä tietoa, joten heidän taustamaansa on neljällä viidesosalla heidän oma syntymä­maansa.

Kuvio 3. Miesten osuus (%) taustamaittain 2014, ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneet) ulkomaalaistaustaiset

Kuvio 3. Miesten osuus (%) taustamaittain 2014, ensimmäisen polven (ulkomailla syntyneet) ulkomaalaistaustaiset Lähde, Tilastokeskus, väestörakenne

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Suurin miesenemmistö oli vuonna 2014 brittiläis-, nigerialais- ja nepalilais­taustaisilla. Suomessa asuvista brittiläis­taustaisista 81 prosenttia oli miehiä; nigerialais- ja nepalilais­taustaisista miehiä oli 73 – 74 prosenttia. Selvästi suurin naisenemmistö oli thaimaalais­taustaisissa, 86 prosenttia, ja filippiiniläis­taustaisissa, 73 prosenttia. Venäjä ja entinen Neuvostoliitto tulivat seuraavina hieman yli 60 prosentin nais­enemmistöllä.

Muista suurista taustamaista naisenemmistöisiä olivat edellisten lisäksi vain Kiina, Vietnam ja Viro. Tosin virolais­taustaisten keskuudessa miehiä oli lähes 49 prosenttia, joten sukupuolten osuudet olivat lähes tasan. Monella kuvion 3 taustamaalla miesenemmistö oli 50 – 60 prosentin luokkaa, eli miesten osuus ei ollut merkittävästi suurempi kuin naisten.

Maat, joista on tullut paljon pakolaisia, sijoittuvat miesten osuudessa 50 – 60 prosentin tuntumaan. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi somalialais-, afganistanilais- ja iranilais­taustaiset, joista 53 – 57 prosenttia oli miehiä. Irakilais­taustaisten keskuudessa miehiä oli hieman enemmän eli 63 prosenttia.

Jos tarkastellaan maita, jotka eivät mahtuneet edellä mainittuun 25 merkittävimmän taustamaan listaan, mutta joissa on silti yli 300 henkilöä kussakin, suuria miesten prosenttiosuuksia oli esim. Egyptillä, Tunisialla, Irlannilla ja Alankomailla, joista tulleista yli 80 prosenttia on miehiä. Nais­enemmistöisiä taustamaa­ryhmiä olivat puolestaan Indonesia, Japani ja Brasilia.

Moni muuttaa maahan perhesyistä

Tilastokeskuksen rekisteripohjaisista väestötilastoista ei löydy tietoa maahan­muuton syystä, joten sen perusteella ei voida suoraan arvioida yhteyksiä eri taustamaiden sukupuoli­jakaumiin. On kuitenkin mielenkiintoista katsoa, näkyvätkö esimerkiksi tietyt miesvaltaiset taustamaat suomalais­naisten avio- ja avopuolisoissa ja toisinpäin.

Tosin rekisteri­tietojen avulla ei voida arvioida, onko ulkomaalais­taustainen puoliso muuttanut Suomeen suomalaisen perässä, vai ovatko he tavanneet vasta täällä, jolloin ulkomaalais­taustainen osapuoli olisi tullut maahan alun perin jonkin muun syyn takia.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksessa on todettu, että yli puolet Suomessa asuvista ulkomaalais­taustaisista on tullut maahan perhesyiden takia (Sutela & Larja 2015). Suomalais­taustaisten puolisoiden lisäksi moni maahan­muuttaja on perustanut perheen myös ei-suomalaisen kanssa, joko jo lähtömaassa tai vasta Suomessa.

Suomalaisnaisilla eniten brittitaustaisia puolisoita

Seuraavassa tarkastelussa ovat mukana eri sukupuolta olevat avio- ja avoparit, joissa parien osapuolina on suomalais­taustainen ja ensimmäisen polven ulkomaalais­taustainen. Suomalais­taustaisten naisten ulkomaalais­taustaiset avio- ja avopuolisot olivat useimmiten vuonna 2014 brittiläis­taustaisia miehiä, noin 2000 miestä.

Miesten osuushan oli juuri brittiläis­taustaisten joukossa suurin. Lähes kaksi kolmasosaa Suomessa asuvista brittiläis­taustaisista miehistä on avo- tai avioliitossa suomalais­taustaisen naisen kanssa.

Seuraavaksi eniten suomalaisnaisilla oli puolisoja, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto. Näiden puolisoiden osuus jää kuitenkin suhteellisen pieneksi verrattuna britteihin; ”vain” 7 prosenttia niistä miehistä, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, oli avo- tai avioliitossa suomalais­austaisen naisen kanssa. Venäläistaustaisia on kuitenkin Suomessa niin paljon, että puolisoiden määrä nousee tässäkin listauksessa esiin.

Seuraavaksi eniten suomalaisnaisilla oli sellaisia puolisoita, joiden taustamaa oli Ruotsi, Saksa, Turkki ja Yhdysvallat. Kaksi viimeksi mainittua olivatkin miesvaltaisia taustamaa­ryhmiä, kuten aiemmin todettiin. Sekä ruotsalais-, saksalais-, että yhdysvaltalais­taustaisista miehistä hieman yli puolet oli liitossa suomalais­taustaisen naisen kanssa.

Suomalaistaustaisten miesten puolisoina oli ylivoimaisesti eniten niitä naisia, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, noin 8 700. Entisestä Neuvostoliitosta kotoisin olleista naisista 23 prosenttia oli avio- tai avoliitossa suomalais­taustaisen miehen kanssa. Tämä taustamaa­ryhmähän oli myös naisvaltainen, naisia oli 61 prosenttia.

Seuraavaksi eniten ulkomaalaistaustaisia puolisoita suomalaismiehillä oli Thaimaasta, Virosta, Ruotsista, Kiinasta ja Filippiineiltä. Suomessa asuvista thaimaalais­taustaisista naisista kaksi kolmasosaa oli liitossa suomalais­taustaisen miehen kanssa, ja Thaimaa olikin suurimmista taustamaa­ryhmistä naisvaltaisin. Seuraavaksi naisvaltaisin ryhmä oli filippiiniläis­taustaiset. Heistä 44 prosenttia oli liitossa suomalais­miehen kanssa.

Nais- tai miesvaltaisuudesta ei kuitenkaan voi vetää aina selviä yhtäläisyyksiä parin­muodostukseen. Kaikki maahan­muuttajat eivät ole välttämättä tulleet maahan ”puolison perässä”. Moni muutenkin merkittävä taustamaa näkyy suomalaisten ”suosituimmissa” ulkomaalais­puolisoissa lähinnä siksi, että heidän kokonais­määränsä on suuri.

Toisaalta taas paria suurta maahan­muuttaja­ryhmäämme, somalialais- ja irakilais­taustaisia, ei juurikaan näy suomalais­taustaisten puolisoina. Vaikuttaako turvapaikan­hakijoiden lisääntynyt määrä myöhemmin tähän, jää nähtäväksi. Monet maahan­muuttajat muodostavat liiton kuitenkin omasta tai toisesta maasta tulleen maahan­muuttajan kanssa.

Muuttavatko turvapaikan saaneet Suomen sukupuolijakaumaa?

On arvioitu, että Suomeen viime vuonna tulleista 32 500 turvapaikan­hakijasta noin 30 – 40 prosenttia eli 10 000 – 13 000 saisi myönteisen päätöksen (Sisäministeriö 2016). Jos väestöön siis lisätään vaikkapa 10 000 ulkomaalais­taustaista henkilöä, joista 80 prosenttia on miehiä, miten sukupuolten osuudet muuttuvat?

Laskelma on hyvin summittainen eikä ota huomioon esimerkiksi sitä, kuinka paljon vuonna 2015 maahan on muuten kuin turvapaikan­hakijoina tullut maahan­muuttajia. Myös arvio miesten 80 prosentin osuudesta saattaa olla yläkanttiin ja perustuu turvapaikan­hakijoiden tietoihin. Turvapaikan saaneiden joukossa miesten osuus oli hieman pienempi ainakin vuoden 2015 lukujen perusteella.

Jos kuitenkin arvioidaan, että turvapaikan saaneista noin 80 prosenttia olisi miehiä kuten hakijoistakin, miesten osuus ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisessa väestössä nousisi 50,6 prosentista 51,6 prosenttiin eli yhden prosentti­yksikön. Koko väestön keskuudessa osuus nousisi 49,2 prosentista 49,3 prosenttiin eli 0,1 prosenttiyksikköä.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Euroopan muuttoliikeverkosto/Maahanmuuttovirasto 2016. Maahan­muuton tunnusluvut 2015.

Helminen, Marja-Liisa & Keski-Petäjä, Miina 2016. Miksi turvapaikan­hakijat eivät näy vielä väestötilastoissa? Tieto & trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus 26.1.2016.

Sisäministeriö 2016. Sisäministeriön arvio perustuu faktoihin. Verkkouutinen 11.2.2016.

Sutela, Hanna & Larja, Liisa 2015. Yli puolet Suomen ulkomaalais­taustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Teoksessa: Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos, Kotouttamisrahasto, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus.

Tilastokeskus. Väestörakenne.

 

Maahanmuutosta ja kotoutumisesta on runsaasti tietoja Tilastokeskuksen teemasivustolla tilastokeskus.fi/maahanmuutto.

 

------------------------------------------------------------------------------------

Syntyperä-luokituksen avulla voidaan erottaa ulkomaalais­taustaisten ns. ensimmäinen ja toinen polvi

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön syntyperä-luokituksen. Saman tyyppinen luokitus on ollut jo pitkään käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymä­valtion perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalais­taustaiset henkilöt.

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalais­taustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalais­taustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötieto­järjestelmässä.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymä­valtiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)