Suomalaisyritysten investoinneissa harppaus itään | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2017
Tieto&trendit
Teema Työ
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 5/2015 25.11.2015 Anna-Maija Paakki

Suomalaisyritysten investoinneissa harppaus itään

Taloudellisesti heikoista ajoista huolimatta suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille entistä rohkeammin. Vuonna 2013 yritysten sijoitukset ulkomaille ylittivät 4,5 miljardia euroa, mikä oli reilu puoli miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomalaisilla yrityksillä oli vajaa 5 000 tytäryritystä ulkomailla vuonna 2013.

Euroopan unionin ulkopuoliseen Eurooppaan suuntautuvat investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Suomalais­yritykset investoivat erityisesti Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan ja Kiinaan. Ruotsi on pitkään ollut merkittävin investointien kohdemaa suomalaisille yrityksille.

Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä bruttoi­nvestointeja aineelliseen käyttö­omaisuuteen. Kaikki aineelliseen käyttö­omaisuuteen kohdistuvat lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääoma­tavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta, luetaan investoinneiksi. Brutto­investoinnit eivät sisällä omaisuutta, joka saadaan liiketoiminnan uudelleen­järjestelyn yhteydessä kuten yritysten sulautuessa tai yritys­valtausten yhteydessä.

KUVIO 1. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen maaryhmittäin 2009 – 2013

KUVIO 1. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen maaryhmittäin 2009 – 2013  * 2009–2012 Kroatia EU:n ulkopuolista Eurooppaa, 2013 Euroopan unionissa.   Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

* 2009–2012 Kroatia EU:n ulkopuolista Eurooppaa, 2013 Euroopan unionissa. Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

Venäjästä merkittävin kohde

Investoinnit venäläisiin tytäryhtiöihin kasvoivat räjähdysmäisesti vuonna 2013, jolloin Venäjä nousi Suomen merkittävimmäksi investointi­kohteeksi. Venäjällä sijaitseviin tytär­yrityksiin investointiin 920,7 miljoonaa euroa eli 540 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Kasvu oli huikea, sillä venäläisiin tytäryhtiöihin on pitkään investoitu alle 400 miljoonaa euroa vuositasolla. Investoivia suomalaisia yrityksiä Venäjällä oli yhteensä 380, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2012.


KUVIO 2. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen top 10* maittain 2009 – 2013.  Klikkaa kuva suuremmaksi.

KUVIO 2. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen top 10* maittain 2009 – 2013  * Viitevuosi 2013  Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

* Viitevuosi 2013. Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla
 

Toimialoittain tarkasteltuna suomalaisyhtiöt ovat Venäjällä investoineet erityisesti sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalle sekä kiinteistö­alaan, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä hallinto- ja tukipalvelu­toimintaan. Myös teollisuuden toimialalla investoinnit olivat merkittäviä vuonna 2013, vaikka supistuivatkin reilu 44 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna.

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon tytäryhtiöihin suomalaisyhtiöt investoivat yli puoli miljardia euroa vuonna 2013. Tämä toimiala pitää sisällään toiminnot, jotka keskittyvät energia­hyödykkeiden tuotantoon, kauppaan ja jakeluun sekä jäte- ja vesihuoltoon liittyvät toiminnot.

Lisäksi rakennusalan yrityksiin tehtiin merkittäviä investointeja, ne kasvoivat yli 70 prosenttia vuodessa. Suurin suhteellinen pudotus tapahtui informaatio- ja viestintä­toimialalla, jossa investoinnit romahtivat vajaalla miljoonalla eurolla eli 66 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.

TAULUKKO 1. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Venäjällä sijaitseviin tytäryhtiöihin toimialoittain 2012–2013

TAULUKKO 1. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Venäjällä sijaitseviin tytäryhtiöihin toimialoittain 2012–2013  1) Luottamuksellinen  Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

1) Luottamuksellinen. Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla


TAULUKKO 2. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Venäjällä sijaitseviin teollisuuden toimialan tytäryhtiöihin vuosina 2012 –2013

TAULUKKO 2. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Venäjällä sijaitseviin teollisuuden toimialan tytäryhtiöihin vuosina 2012 –2013  1) Luottamuksellinen

1) Luottamuksellinen. Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

Teollisuudessa suurimmat investoinnit

Suomalaisyritysten merkittävin investointikohde ulkomailla on perinteisesti ollut teollisuuden toimialan tytäryhtiöt. Vaikka investoinnit teollisuuteen supistuivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna, oli teollisuuden toimiala edelleen merkittävin kohde 2,2 miljardilla eurolla.

Kiina oli suurin ja Venäjä viidenneksi suurin ulkomainen teollisuuden investointien kohdemaa vuonna 2013. Venäjällä sijaitseviin teollisuuden tytär­yhtiöihin kuitenkin sijoitettiin vajaa viidennes vähemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2013 Venäjällä sijaitseviin teollisuusyrityksiin investointiin 178,6 miljoonaa euroa, joka kattaa 8 prosenttia kokonais­investoinneista ulkomaiseen teollisuuteen. Investointien vähentyminen kosketti erityisesti kemian­teollisuutta, jonka investoinnit puolittuivat. Investoinnit sahatavaran, puu- ja korkki­tuotteiden valmistuksen toimialalla sen sijaan kasvoivat peräti 73 prosenttia ja paperin-, paperi- ja kartonki­tuotteiden valmistuksen toimialalla vajaa 29 prosenttia.

Kiina oli neljänneksi suurin investointikohde suomalaisille yrityksille totaalitasolla. Liki puoli miljardia euroa investointiin Kiinaan, joista suurin osa teollisuuden alan tytär­yhtiöihin. Kiinan investoinnit teollisuuteen vuonna 2013 kasvoivat 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Merkittävin investointikohde Kiinassa oli elektroniikka- ja sähköteollisuus 303,1 miljoonalla eurolla. Kasvua edellisvuoteen kertyi reilu 118 prosenttia. Elektroniikka- ja sähkö­teollisuuden osuus oli 64 prosenttia koko teollisuuden investointi­virrasta kiinalaisiin tytäryhtiöihin. Kone- ja metalli­tuote­teollisuuden toimialalla investointeja tekevien konsernien määrä sen sijaan supistui ja investointeja tehtiin liki kolmannes vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

TAULUKKO 3. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Kiinassa sijaitseviin teollisuuden toimialan tytäryhtiöihin vuosina 2012–2013

TAULUKKO 3. Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Kiinassa sijaitseviin teollisuuden toimialan tytäryhtiöihin vuosina 2012–2013  1) Luottamuksellinen  Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

1) Luottamuksellinen. Lähde: Tilastokeskus, suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla

Epävarmuutta epävakailla markkinoilla

Kiinan talouskasvu nojautuu pitkälti ulkomaisiin investointeihin. Globaalisti epävarmat markkinat vaikuttavat myös Kiinaan, mutta teollisuuden toimiala ja kiinteistö­sektori vetävät edelleen ulkomaisten yritysten investointeja.

Kiinan talouskasvun hidastuminen ei selity pelkästään maailman­talouden vaimeudella. Sen lisäksi inflaatio on nopeampaa Kiinassa kuin sen merkittä­vimmillä kauppa­kumppaneilla, mikä aiheuttaa kustannus­paineita. Kiinan kehitykselle ongelmia tuottavat myös teollisuuden aiheuttamat vakavat ympäristö­ongelmat sekä kaupungis­tumisen tuomat haasteet.

Ukrainan kriisin käynnistämät talousongelmat Venäjällä eivät ennättäneet vaikuttaa vuoden 2013 suomalais­investointeihin. Yritykset kokevat kuitenkin Venäjän taloudellisen tilan epävarmaksi, ja myös geopoliittiset riskit voivat vaikuttaa yritysten investointi­käyttäy­tymiseen. Teollisuudessa osa toimialoista voi hyötyä alhaisesta ruplan kurssista tehdessään investointeja, mutta liikevoitot taas kärsivät siitä.

Tilastovuotta 2014 koskevat suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto valmistuu keväällä 2016. Tuoreiden tietojen perusteella voidaan tarkemmin arvioida, miten suomalais­yritysten investoinnit ovat kehittyneet epävakailla markkinoilla.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.

 

Lähteet:

Suomen pankki. BOFIT Venäjä-ennuste 2013–2015.

UNCTAD. World Investment report 2013. Global value chains: Investments and trade development.

CEMAT Aalto yliopisto. CEMAT Kiinan talousnäkymät 1/2013.

Suomen suurlähetystö, Peking. Edustustojen raportit 11.1.2013. Kiinan talouden haasteet.

--------------------------------------------------------------------------------

Suomalaiset tytäryritykset ulkomailla -tilastoa on tuotettu vuodesta 2009 lähtien koskien tilastovuosia 2007–2013. Tilasto kuvaa suomalais­yritysten toimintojen maailman­laajuista sijoittumista ja yritysten ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä. Tilasto tuottaa tietoja, joiden avulla voidaan arvioida Suomen talouden globaalistumisen astetta, Euroopan unionin sisä­markkinoiden vaikutusta suomalaiseen liike­toimintaan ja suomalais­omisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla.

Suomalainen yritys määritellään tässä yhteydessä Suomessa sijaitsevaksi emoyhtiöksi ja tytär­yhtiöiksi luetaan emoyhtiön määräys­vallassa ja toiminnassa tilikauden aikana olevat yritykset. Toiminta määritellään siten, että yrityksellä on liikevaihtoa ja, tai henkilöstöä. 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)