Miehet yliedustettuina johtotehtävissä ja työelämän ulkopuolella | Tieto & Trendit

Uusin numero

3/2016
Tieto&trendit
Teema Asuminen
Arkisto
Tieto & Trendit
Tieto&trendit 29.10.2015 Miina Keski-Petäjä ja Antti Katainen

Miehet yliedustettuina johtotehtävissä ja työelämän ulkopuolella

Yhtenä keskeisenä tasa-arvon toteutumisen mittarina pidetään sitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisesti edustettuina yhteiskunnan eri tasoilla ja työelämässä. Suomi näyttäytyy maailmalla mielellään tasa-arvon mallimaana ja positiivista kehitystä on toki todistettu monessakin mielessä.

Mutta millainen on tilanne tämän päivän Suomessa tilastojen valossa? Miten naiset ja miehet sijoittuvat yhteiskunnan eri tasoille ja millaista kehitystä on tapahtunut vuosien saatossa?

Perusjoukossamme, Suomen väestössä, on tasapuolisesti naisia ja miehiä. Poikia syntyy enemmän, mutta koska naiset elävät pidempään, väestöstä 50,8 prosenttia on naisia ja 49,2 prosenttia miehiä.

Väestö voidaan jakaa henkilön pääasiallisen toiminnan mukaan työvoiman ulkopuolella oleviin sekä työvoimaan. Työvoima jakautuu edelleen työttömiin ja työllisiin. Työttömien sukupuoli­jakaumassa on selvä ero, sillä jopa 58,5 prosenttia työttömistä on miehiä. Miehillä työttömyys on myös keskimäärin pitkä­aikaisempaa ja monet syrjäytymisen riskitekijät kasautuvat miehille. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa 15–29-vuotiaista nuorista, jotka voi tilastoissa määritellä syrjäytyneiksi, on miehiä.

Kuvio 1. Miehet ja naiset työelämän ja yhteiskunnan eri tasoilla 2013

Kuvio 1. Miehet ja naiset työelämän ja yhteiskunnan eri tasoilla 2013. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Sosiaali- ja terveysministeriön TASURI-hankkeen tilastoselvitys

Lähteet: Tilastokeskus, väestö- ja elinolotilastot

Miehet johtoportaassa – naiset opetustehtävissä

Työllisissä naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon: 50,4 prosenttia on naisia ja 49,6 prosenttia miehiä. Kun työllisten joukko jakautuu näin tasaisesti, on mielenkiintoista tarkastella erilaisissa tehtävissä työskentelevien henkilöiden sukupuolittaista jakautumista. Tällä kertaa ilmiötä tarkastellaan henkilön sosio­ekonomisen aseman mukaan.

Toimihenkilöistä kaikkiaan 59,2 prosenttia on naisia. Ylemmissä toimihenkilöissä miesten ja naisten osuudet ovat lähes tasan, kun taas alemmissa toimihenkilöissä yliedustettuina ovat naiset (65,5 %).

Sekä alemmissa että ylemmissä toimihenkilöissä miehet toimivat naisia useammin johto- tai työnjohto­tehtävissä. Johtotehtävissä toimivista ylemmistä toimihenkilöistä 61 prosenttia ja työnjohto­tehtävissä toimivista alemmista toimihenkilöistä 52 prosenttia on miehiä. Vaikka naisten osuus ylemmistä toimihenkilöistä jää alle 50 prosentin, jopa 65 prosenttia kaikista opetus­tehtävissä toimivista ylemmistä toimihenkilöistä on naisia.

Naisten suurempi osuus opetustehtävissä toimivista on yksi esimerkki sukupuolittain eriytyneistä työmarkkinoista Suomessa. Sukupuolten mukainen ammattien segregaatio eli eriytyminen on Suomessa muihin EU-maihinkin verrattuna hyvin voimakasta (ns. horisontaalinen segregaatio). Työssä­käynti­tilaston tuoreiden ammatti­tietojen mukaan ”tasa-ammatteja” on kokoajan vähemmän ja ammattien eriytyminen on viime vuosina voimistunut.

Sukupuolten segregaatio liittyy vahvasti sukupuolittain eriytyneisiin koulutus­valintoihin. Vaikka naiset ovat alkaneet kouluttautua entisille ”miesaloille”, vastaavaa siirtymää toiseen suuntaan ei juurikaan ole tapahtunut. Huolestuttava piirre on, että juuri nuoret työskentelevät vähiten tasa-ammateissa (Mikkelä 2013).

Karkeasti katsottuna mitä ylemmäksi työelämän hierarkiassa mennään, sitä mies­enemmistöisempi paikkojen jakauma on. Tällöin kyse on työelämän vertikaalisesta segregaatiosta.

Naisia kuntasektorin johdossa, miehillä selvä enemmistö yritysjohdossa

Työssäkäyntitilaston mukaan kaikista johtajista lähes 71 prosenttia oli miehiä vuonna 2013. Tähän luokkaan lukeutuu ammatti­luokituksen mukaan kaikki johtajana toimivat henkilöt niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin kolmannellakin sektorilla. Naiset toimivat useammin johtotehtävissä kuntasektorilla (57 %), kun taas miehet ovat selvästi yliedustettuina yksityisen sektorin johdossa (75 %).

Miesten osuus yksityisen sektorin johtopaikoista on vieläkin suurempi, kun tarkastellaan suurimpia yrityksiä tai aivan ylintä johtoa. Sosiaali- ja terveysministeriön TASURI-hankkeen tilasto­selvityksen tulokset näyttävät, että pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus oli 17 prosenttia, listaamattomien yhtiöiden johtoryhmissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisten yhtiöiden johtoryhmissä 26 prosenttia vuonna 2013 (ml. toimitusjohtajat).

Yhteensä naisten osuus elinkeino­elämän suurimpien yritysten johtotehtävissä oli 19,4 prosenttia.

Vuoden 2013 tarkastelu­ajankohtana pörssiyhtiöissä toimitus­johtajana toimi vain yksi nainen ja listaamattomissa yhtiöissä sekä valtio-omisteisissa yhtiöissä molemmissa kolme naista. Suurimpien yritysten toimitus­johtajista naisten osuus oli näin 2,2 prosenttia.

Tasa-arvon mallimaalla kirittävää

Naisten pientä osuutta johtajista on selitetty esimerkiksi perinteisillä sukupuoli­rooleilla, koulutuksen ja ammattien segregaatiolla sekä naisten hoivavastuulla. Artikkelissamme "Nais-ja miesjohtajilla eroa perheellisyydessä ja mahdollisuudessa puolison tukeen" julkaistut tarkastelut osoittavat, että ylimmässä johdossa toimivien miesten ja naisten perheellisyydessä on selvästi eroa.

Johtajuuden ja perheen yhdistäminen näyttäisi edelleen olevan helpompaa miehille kuin naisille, vaikkakaan perheellinen nainen johtajana ei ole enää mikään harvinaisuus.

Sukupuolten edustusta yhteiskunnan eri tasoilla on hyvä suhteuttaa laajempaan tasa-arvokehitykseen. Mitä pidemmällä aikavälillä on tapahtunut?

Yli 20 vuoden takainen tarkastelu osoittaa, että naisten osuus toimihenkilöistä, etenkin ylemmistä toimihenkilöistä ja johtajista, on selvästi kasvanut. Toisaalta naisten osuus toimitusjohtajista oli vaivaiset kaksi prosenttia vuonna 1990, mitä se on edelleen vuonna 2013 (Harala 1994).

Suuret linjat ovat muuttuneet ajan saatossa harmillisen vähän: Miehet löytyvät edelleen yliedustettuina sekä yhteiskunnan johtotehtävistä että työelämän ulkopuolelta. Tasa-arvon mallimaalla on vielä kirittävää.

 

Miina Keski-Petäjä on yliaktuaari ja Antti Katainen tilastopäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteitä:

Harala, Riitta 1994. Naisjohtajat elinkeinoelämän suurissa yrityksissä. Julkaisussa Naiset huipulla - selvitys naisista elinkeinoelämän johtotehtävissä. Tilastokeskus, Tutkimuksia 206. Helsinki: Tilastokeskus.

Keski-Petäjä, Miina, Pietiläinen, Marjut & Katainen, Antti 2015. Nais- ja miesjohtajilla eroa perheellisyydessä ja mahdollisuudessa puolison tukeen. Tieto&Trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 4/2015. Helsinki: Tilastokeskus.

Mikkelä, Elina 2013. Naisten ja miesten ammatit ja työt. Teoksessa Pietiläinen, M. (toim.): Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.

Myrskylä, Pekka 2012. Hukassa – keitä ovat syrjäytyneet nuoret?. EVA analyysi no. 19/2012.

Pietiläinen, Marjut, Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti 2015. Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa. Sosiaali- ja terveys­ministeriön julkaisuja 2015:3.

Sajavaara, Anu & Haapasalmi, Jari 2013. Naiset ja miehet työelämässä. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne.

Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.

 


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)