Paikannustiedot kertovat matkailusta ja sen kausivaihteluista | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 3/2015 13.8.2015 Ossi Nurmi

Paikannustiedot kertovat matkailusta ja sen kausivaihteluista

freepik.com

Kuva: freepik.com

Paikannustiedoilla on strategista merkitystä viralliselle tilastoinnille, jos niitä hyödyntämällä voidaan tehostaa tiedonkeruuta, vähentää tiedonanto­rasitusta sekä mahdollisesti tuottaa uudentyyppistä tai entistä tarkempaa tilastotietoa.

Virossa on saatu lupaavia tuloksia matkapuhelin­paikannukseen perustuvien matkailu­tilastojen tuottamisesta. Esimerkiksi Viron Pankki julkaisee neljännesvuosittain tietoa ulkomaalaisten matkamääristä Viroon ja virolaisten matkamääristä eri maihin perustuen matkapuhelin­paikannukseen.

Myös Tilastokeskus osallistui vuosina 2013–2014 Eurostatin rahoittamaan ja virolaisen Positium Oü:n vetämään pilotti­hankkeeseen, jonka tavoitteena oli selvittää tele­operaattoreiden paikannusaineiston hyödynnettävyyttä matkailu­tilastoissa.

Hankkeeseen osallistui Suomen ja Viron Tilastokeskusten lisäksi myös tutkimus­laitoksia Ranskasta ja Saksasta. Hankkeen yhteydessä Tilastokeskus kävi alustavia keskusteluja suomalaisten operaattorien sekä Viestintäviraston kanssa ja pyysi lausunnon Tietosuoja­valtuutetulta paikannus­tietojen käyttöä koskeviin henkilötieto­kysymyksiin liittyen.

Paikallinen ja ajallinen liikkuminen selvitettävissä

Lähes jokaisella on mukanaan jokin mobiililaite, esimerkiksi matka­puhelin tai tabletti, joka on yhteydessä matkapuhelinverkkoon.

Kun käytämme mobiili­laitetta verkossa esimerkiksi puheluiden soittamiseen, tekstiviestien lähettämiseen tai data­liikenteeseen, laki velvoittaa teleoperaattoreita tallentamaan määrättyjä tietoja.

Operaattorien järjestelmiin tallennetaan esimerkiksi puhelun tehneen liittymän tunniste­tieto, puhelun ajankohta sekä tukiasema, jonka kautta puhelu kulki.

Tieto tukiaseman sijainnista mahdollistaa puhelun paikantamisen melko rajatulle alueelle, jota kyseinen tukiasema palvelee. Tämä paikannus­tieto ei ole yhtä tarkka kuin gps-pohjaisen satelliittipaikannuksen tuottama tieto, ja paikannuksen tarkkuus vaihtelee sadoista metreistä muutamiin neliökilometreihin.

Moniin tilastointi­tarpeisiin paikannuksen tarkkuus­taso on kuitenkin varsin riittävä.

Kun näitä puhelinverkossa suoritettuja yksittäisiä paikannuksia (kuten puheluita ja teksti­viestejä) kertyy samasta liittymästä useita, muodostuu niistä paikannuksien sarja, josta voidaan saada tietoa mobiililaitteen (ja sen käyttäjän) maan­tieteellisestä ja ajallisesta liikkumisesta.

Matkailutilastojen ja paikannus­tietojen samankaltaiset lähtökohdat

Matkailutilastot kuvaavat ihmisten liikkumista oman tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle, mikä rajaa pois päivittäisen liikkumisen esimerkiksi kodin ja työ­paikan välillä.

Matkailu­tilastot kuvaavat fyysisiä matkailijavirtoja, kuten matkailijoiden ja yöpymisten määriä, ja matkailun taloudellisia vaikutuksia.

EU:n matkailutilastoasetuksen (692/2011) nojalla Tilasto­keskus tuottaa majoitus­liikkeiltä kerättävää majoitustilastoa ja puhelin­haastatteluna tehtävää suomalaisten matkailu -tutkimusta. Kansallisia tarpeita varten tuotamme matkailun taloudellisia- ja työllisyys­vaikutuksia kuvaavaa matkailutilinpitoa.

Lisäksi maksutase­tilastoa varten tuotetaan matkustus­tasetta, joka koostuu ulkomaisten matkailijoiden rahan­käytöstä Suomessa (=matkailutulot) sekä suomalaisten matkailijoiden rahankäytöstä ulkomailla (=matkailumenot).

Vielä vuoteen 2012 saakka Tilastokeskus tuotti myös rajahaastattelu­tutkimusta, josta saatiin tietoja Suomessa vierailleiden ulkomaisten matkailijoiden määristä ja rahan­käytöstä.

Matkailu jakaantuu kolmeen osa-alueeseen hyvin samalla tavoin kuin tele­operaattorien tallentamat verkko­tapahtumat (ks. taulukko).

 

Taulukko. Teleoperaattorien verkkotapahtumat ja matkailun osa-alueet

 

Kotimaiset teleoperaattorit saavat myös tiedon siitä, kun niiden asiakas­liittymät ovat roaming-asiakkaana toisen maan matkapuhelin­verkossa.

Tiedoista käy ilmi muun muassa kohde­maa tai kohdemaat, ja lisäksi vierailun kesto voidaan päätellä vastaavalla tavalla kuin ulkomailta Suomeen suuntautuvassa matkailussa.

Suomen ja Viron välinen liikenne hyvä esimerkki

Pilottihankkeen tavoitteena oli mm. selvittää, kuinka hyvin matkapuhelin­paikannukseen perustuvalla menetelmällä voidaan tuottaa matkailu­tilastojen edellyttämiä tietoja. Hankkeen käytössä oli virolaisten operaattorien aineistoon perustuvia matkailu­tilastoja, joita verrattiin nykyisiin tilastotietoihin.

Viron ja Suomen välinen lautta­liikenne tarjoaa mahdollisuuden vertailla maiden välistä matkailijavirtaa näiden tieto­lähteiden perusteella. Valtaosa matkustajista Viron ja Suomen välillä kulkee lautalla ja Liikenne­virasto julkaisee kuukausittain Helsingin ja Tallinnan välisen lauttaliikenteen matkustajamäärä­tietoja, joita oheisessa kuviossa on verrattu matkapuhelinpaikannuksesta saatuihin matkailu­tietoihin.

Kuvio. Indeksoitu laivamatkustajien määrä Suomen ja Viron välillä verrattuna matkapuhelinpaikannuksen matkustajamääriin (Tammikuu 2012 = 100)

Kuvio. Indeksoitu laivamatkustajien määrä Suomen ja Viron välillä verrattuna matkapuhelinpaikannuksen matkustajamääriin (tammikuu 2012=100)

Lähde: Ahas ym. 2014

Paikannustiedoissa ovat mukana vain virolaisten matkat Suomeen ja suomalaisten Viroon. Tästä syystä paikannustietojen matkamäärä on hieman pienempi, koska laiva­matkustajissa ovat mukana kaikki kansallisuudet. Kesäkuukausina ero kasvaa suurimmilleen, koska silloin laivamatkustajissa on runsaasti muita kansallisuuksia.

Korrelaatio näiden kahden aineiston välillä on lähes täydellinen: korrelaatiokerroin on 0,96. Tästä voidaan päätellä, että matkapuhelin­paikannus kuvaa hyvin matkailun volyymiä ja kausi­vaihteluita. Hankkeen aikana tehtiin vastaavia selvityksiä useiden eri vertailu­aineistojen kanssa ja tulokset ovat varsin lupaavia.

Tieto on rajallista

Kuten kaikissa menetelmissä, myös paikannus­aineistossa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Paikannusaineisto ei voi täysin korvata kysely­tutkimuksilla kerättyjä matkailu­tilastoja, koska paikannuksesta saadaan vain matka­määriä ja matkojen kestoja koskevia tietoja.

Esimerkiksi rahan käyttöä, matkan tarkoitusta, kulkumuotoa ja majoitustyyppiä koskevat tiedot täytyy edelleen saada selville muuta kautta. Parhaimmillaan paikannus­aineisto voi kuitenkin täydentää nykyisiä tietolähteitä ajantasaisilla kokonaisvolyymi­tiedoilla, jotka voidaan jakaa tarkasti esimerkiksi lähtömaan ja kohdealueen mukaan.

Kokonaisvolyymitiedolle onkin kysyntää, koska nykyiset matkailu­tilastot ovat puutteellisia erityisesti ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun osalta.

Raja­haastattelun loppumisen jälkeen ulkomaisten matkailijoiden määrät tiedetään enää siltä osin, kun ne sisältävät vähintään yhden maksullisen yöpymisen majoitus­tilaston tiedon­keruun piiriin kuuluvassa majoitus­liikkeessä.

Nykyisen tilastoinnin ulkopuolelle jäävät kokonaan ulkomaalaisten päivä­matkat sekä ilmaismajoituksessa (esim. sukulaisten tai tuttavien luona) yöpyneet. Erityisesti tätä aukkoa voitaisiin tehokkaasti kuroa umpeen käyttämällä paikannukseen perustuvia matkailu­tilastoja.

Ulkomaalaisten Suomeen suuntautuvan matkailun perusteellinen ymmärtäminen on tärkeää, koska ulkomainen matkailukysyntä oli matkailu­tilinpidon mukaan vuonna 2012 yhteensä 4,4 miljardia euroa vientiin rinnastettavissa olevaa tuloa Suomelle.

Nykyinen lainsäädäntö estää tietojen käytön

Paikannustietojen käyttöön liittyy useita lainsäädännöllisiä kysymyksiä, mikäli Viron kaltaista tilastointia ryhdyttäisiin toteuttamaan Suomessa.

Ensinnäkin tilastolaki (280/2004) ei nykyisellään anna Tilasto­keskukselle mahdollisuutta kerätä yrityksiltä paikannusaineiston tyyppisiä yrityksen asiakkaita koskevia tietoja.

Toiseksi Tietosuojavaltuutetun mukaan paikannus­aineistossa on henkilön välillisen tunnistamisen mahdollisuus, vaikka aineistosta olisi poistettu liittymän tunnis­tetieto. Sen vuoksi aineiston käsittelyyn sovelletaan henkilötieto­lakia (523/1999), jonka mukaan henkilöä koskevia tietoja saa käsitellä vain kyseisen henkilön suostumuksella.

Kolmanneksi sähköisen viestinnän tietosuoja­lain (516/2004) mukaan teletunniste­tietoja sisältäviä tietoja saa käsitellä vain tele­operaattorin palveluksessa tai tämän lukuun toimiva taho.

Näiden lainsäädännöllisten esteiden vuoksi tilastolain seuraavaan uudistukseen on suunnitteilla kirjaus, joka mahdollistaisi tele­operaattoreiden tiedon hyödyntämisen tilastointi­tarkoituksiin tietosuojakysymykset huomioiden.

Paikannustiedon käsittely on menetelmällisesti melko haastavaa ja operaattoreilla itsellään ei välttämättä ole siihen tarvittavia resursseja tai halua. Lisäksi tarvitaan aina joku taho, joka kokoaa yksittäisten operaattorien tiedot yhteen.

Mikäli paikannus­tietoja käytettäisiin tällä tavoin tilastointiin, olisi hyvä, että aineiston käsittelyn voisi suorittaa Tilasto­keskus, jolla on jo ennestään laaja kokemus erilaisten henkilörekisteri­aineistojen käsittelemisestä.

Matkailutilastot ovat vain yksi mahdollinen käyttö­kohde paikannus­tiedoille, ja niiden käytöstä onkin julkaistu lukuisia artikkeleja esimerkiksi liikenne-, väestö-, työssäkäynti­tilastojen alueelta. Myös nämä tilastoalueet voisivat tällöin hyödyntää operaattoreilta kerättyjä tietoja omiin tarkoituksiinsa.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari ja matkailutilastojen tiimiesimies Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

 

Lisätietoja:

Eurostatin hankkeen kotisivu (”Feasibility Study on the Use of Mobile Positioning Data for Tourism Statistics”) http://mobfs.positium.ee/.

Viron Pankin matkapuhelinpaikannukseen perustuvat matkailutilastot http://statistika.eestipank.ee/?lng=en#treeMenu/MAKSEBIL_JA_INVPOS/1410.

Lähde:

Ahas, Rein & Armoguum, Jimmy & Esko, Siim & Ilves, Maiki & Karus, Epp & Madre Jean-Loup & Nurmi, Ossi & Potier, Francoise & Schmücker, Dirk & Sonntag, Ulf & Tiru, Margus 2014. Feasibility Study on the Use of Mobile Positioning Data for Tourism Statis tics; Report 3b. Feasibility of Use: Coherence. Eurostat.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)