Suomi vetää heikosti kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja | Tieto & Trendit
Tieto&trendit 22.6.2015 Samuli Rikama

Suomi vetää heikosti kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja

Talouskasvun keskiössä on hyvinvoiva ja uutta luova yritys­sektori, joka kykenee kilpailemaan tasavertaisesti myös globaaleilla markkinoilla. Suomalaisten yritysten kytkennät kansain­väliseen talouteen ja arvo­verkostoihin ovat yhä tärkeämpiä, jotta pystyisimme kanavoimaan maahamme tätä kautta syntyvää vaurautta.

Etenkin suomalaiset teollisuus­yritykset toimivat kansain­välisillä markkinoilla ja ovat jo vuosia työllistäneet ulkomailla enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Kaiken kaikkiaan suomalais­yritysten ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 530 000 henkilöä.

Toimintaa globaaleilla markkinoilla voidaan toki pitää indikaattorina suomalais­yritysten globaalista menestyksestä. Suomesta käsin maailmalla toimii jo joitakin todella merkittäviä globaaleja kärkiyrityksiä kuten Kone.

Globaali integraatio toimii myös toiseen suuntaan eli ulkomailta Suomeen. Yleisesti maan houkuttelevuutta ulkomaisten investointien ja pääomien kannalta pidetään erittäin toivottavana. Ulkomaiset investoinnit uudistavat osaltaan taloutta – ne luovat työpaikkoja sekä verkottavat suomalaista yritystoimintaa osaksi globaaleja tuotantoketjuja.

Ulkomainen pääoma myös lisää kilpailua markkinoilla sekä edistää tuloksellista tutkimus- ja kehittämis­toimintaa ja sen hedelmien leviämistä kotimaassa.

Teollisuudessa alle viidennes töissä ulkomaisessa yrityksessä

Ulkomaisten yritysten henkilöstön osuus yritystoiminnan tai toimialan kokonais­henkilöstöstä on hyvä ja yleisesti käytetty mittari kuvaamaan ulkomaisten yritysten merkitystä ja roolia taloudessa. Kuviossa 1 on esitetty ulkomaisten yritysten henkilöstö­osuudet eri EU-maissa sekä teollisuudessa että kaupan alalla.

Kuvio 1. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä teollisuuden ja kaupan aloilla

Kuvio 1. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä teollisuuden ja kaupan aloilla Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Teollisuusyritykset näyttävät olevan selvästi kaupan yrityksiä yleisemmin ulkomaisessa omistuksessa. Kaupan toimiala on määritelty laajasti sisältäen tukku- ja vähittäiskaupan. Teollisuuden tapaan kaupan alalla toimii myös useita globaaleja ketjuja, joiden toimintamalli on kilpailu­kykyinen ja jotka haastavat toiminnassaan myös kotimarkkinoilla toimivat yritykset.

Toinen havainto kuviosta on se, että useat uudet EU-jäsenmaat ovat houkutelleet merkittävästi niin ulkomaisessa omistuksessa olevia teollisuus­yrityksiä kuin myös kaupan alan yrityksiä. Osin tähän lienee syynä uusien jäsenmaiden EU-keskivertoa alhaisempi kustannustaso, mutta myös kasvuvaiheessa olevat markkinat.

Suomi sijoittuu EU-vertailussa varsin heikosti. Suomen teollisuuden henkilöstöstä alle viidennes työskentelee ulkomaisessa yrityksessä, Norjassa ja Tanskassa noin joka neljäs. Ruotsissa reilu kolmasosa teollisuuden henkilöstöstä on töissä ulkomaisessa yrityksessä. Suomea pienempi osuus henkilöstöstä ulkomaisissa teollisuus­yrityksissä oli verrokkimaista vain Italiassa, Portugalissa ja Saksassa.

Kaupan alalla ulkomainen omistus lisää kilpailua

Kun verrataan kaupan alan ulkomaisten yritysten henkilöstöä, Suomi lukeutuu EU:n keskikastiin. Suomessa 16 prosenttia henkilöstöstä työskenteli ulkomaisissa yrityksissä. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa vastaavat osuudet olivat hieman yli 20 prosenttia.

Suomea on usein ja perustellustikin parjattu kaupan alan heikosta kilpailusta. Eurostatin tilastotietojen nojalla Suomessa kuitenkin työskentelee ulkomaisessa omistuksessa kaupan alalla suunnilleen vastaava määrä henkilöstöä kuin EU-maissa keskimäärin. Ainakaan tämän perusteella ei Suomen kaupan kilpailutilannetta voida pitää erityisen heikkona.

Suomen teollisuus kansainvälistynyt heikoiten

Tyypillisesti ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset toimivat tehokkaammin kuin kotimarkkina­yritykset. Tehokkuutta voidaan karkeasti arvioida liikevaihdon perusteella; mikäli ulkomaisten yritysten osuus liikevaihdosta on suurempi kuin henkilöstöstä, synnyttävät ne liikevaihtoa henkeä kohden enemmän kuin kotimarkkinayritykset ja toimivat näin tehokkaammin.

Kuten kuviosta 2 havaitaan, keskeisissä verrokkimaissa tilanne on juuri edellä kuvatun kaltainen. Sen sijaan Suomessa ulkomaisten teollisuus­yritysten henkilöstön ja liikevaihdon osuudet ovat yhtä suuret ja ulkomaiset teollisuus­yritykset eivät näyttäisi toimivan Suomessa kotimaisia tehokkaammin. Tuloksiin toki vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten teollisuuden toimiala­rakenne eri maissa, joten tuloksia voidaan pitää vain karkeasti suuntaa-antavina.

Kuvio 2. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä ja liikevaihdosta teollisuudessa

Kuvio 2. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä ja liikevaihdosta teollisuudessa Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Keskeisimpiin verrokkimaihin – eli muihin Pohjoismaihin, Hollantiin ja Viroon – nähden Suomen teollisuus on selvästi heikoiten kansain­välistynyt, kun tarkastellaan ulkomaisessa omistuksessa olevia teollisuus­yrityksiä. Liikevaihto-osuudella mitattuna erityisen merkittävästi teollisuus on kansain­välistynyt Virossa, Hollannissa ja Ruotsissa, joissa kaikissa ulkomaiset teollisuus­yritykset vastasivat noin puolesta koko teollisuuden liikevaihdosta.

Myös kauppa verrokkimaita jäljessä

Kaupan alalla ulkomaisten yritysten tehokkuus liikevaihto-osuudella mitattuna on suurempi kuin kotimaisten yritysten. Tulosta selittänee osin monikansallisten kaupan alan ketjujen vahva markkina-asema, toiminnan konseptointi ja hyvin brändätyt tuotteet, jotka ovat keskeisiä työkaluja toiminnan tehokkuuden ja arvonlisän luonnissa.

Suomessa myös kaupan alalla ulkomaisten yritysten henkilöstön osuus on pienempi (16 %) kuin verrokkimaissa, mutta liikevaihto-osuus on tätä selvästi suurempi (23 %). Norjassa ja Tanskassa ulkomaiset kaupan alan yritykset olivat selvästi vahvemmin läsnä kuin Suomessa.

Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä ja liikevaihdosta kaupan alalla

Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten osuus kotimaan henkilöstöstä ja liikevaihdosta kaupan alalla Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Erityisen merkittävä ulkomaisessa omistuksessa oleva kauppa näyttää olevan Hollannissa ja Ruotsissa, joissa ulkomaiset yritykset vastasivat reilusta kolmanneksesta alan liikevaihdosta.

Yritysten tutkimus- ja kehittämis­toiminta globalisoituu…

Kiristyvässä kilpailu­tilanteessa monikansallisten yritysten tavoitteena on optimoida toimintaansa globaalisti. Tämä koskee myös tutkimus- ja kehittämis­toimintaa, jolla on kuitenkin strategisen merkityksensä vuoksi usein erityisasema yrityksissä.

Koska tutkimus- ja kehittämis­toimintaa ja sen tuloksia varjellaan tarkasti kilpailijoilta, on niiden sijoittamista koskevat ratkaisut yrityksen kannalta kriittisiä. T&k-toiminta edellyttää jo nimensä mukaisesti toimintojen sijoituspaikalta globaalia kärkiosaamista.

Suomi on vuosia sijoittunut monissa kilpailukyky­vertailuissa varsin mallikkaasti ja ollut erilaisilla t&k-toiminnan mittareilla aivan globaalia kärkeä. Ulkomaisten yritysten Suomeen sijoittamaa tutkimus- ja kehittämis­toimintaa pidetään erittäin suotavana ja osoituksena Suomen vahvasta osaamisesta ja kilpailukyvystä.

…mutta Suomen t&k on kotikutoista

Tosiasiassa Suomi sijoittuu varsin kehnosti EU-vertailussa, jossa tarkastellaan ulkomaisten yritysten osuutta koko maan yritysten tutkimus- ja kehittämis­toiminnasta (kuvio 4). T&k-toimintamme on pitkälti kotimaisten yritysten käsissä: ulkomaisten yritysten osuus oli vain noin 15 prosenttia kaikesta yritysten t&k:sta.

Kuvio 4. Ulkomaisten yritysten osuus teollisuuden t&k-toiminnasta

Kuvio 4. Ulkomaisten yritysten osuus teollisuuden t&k-toiminnasta Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Lähde: Eurostat (aineisto vuodelta 2011)

Pitkällä aikavälillä tämä saattaa kostautua, jos yrityksemme eristäytyvät liikaa eivätkä myöskään pääse riittävän nopeasti alati syntyvän uuden globaalin tiedon lähteille.

Monissa uusissa EU-maissa tutkimus- ja kehittämis­toimintaan investoivat yritykset tulevat tyypillisesti muista jäsenmaista, jotka ovat sijoittaneet teollisuus­toimintaa näihin maihin. Suomessa, Hollannissa ja Britanniassa tutkimus- ja kehittämis­toimintaan investoivat yritykset tulevat kuitenkin voittopuolisesti EU-maiden ulkopuolelta, kuten Yhdysvalloista.

Suomi vihdoin nousuun?

EU-maiden vertailussa Suomi ei siis millään tavalla profiloidu ulkomaisten sijoitusten tai tutkimus- ja kehittämis­toiminnan kohdemaana. Monilla mittareilla olemme päinvastoin aivan EU-maiden häntäpäässä ja heikoin verrokkimaista.

Suomen taloudessa jo pidempään jatkunut näköalattomuus ja heikko vetovoima ulkomaisten yritysten kannalta ovat mitä ilmeisimmin kytköksissä toisiinsa.

On kriittinen hetki toimia, jotta taloutemme näköalaa saataisiin laajennettua ja toisaalta vetovoimaa kohennettua. Ilmeisimpiä toimenpiteitä ovat kannusteiden kohdentaminen yritystoimintaan, turhan sääntelyn purkaminen sekä työmarkkinoiden toimivuutta kohentavat uudistukset. Nämä lienevät niiden toimien keskiössä, joilla Suomi voitaisiin viimein saada nousuun.

 

Kirjoittaja työskentelee ekonomistina työ- ja elinkeinoministeriössä.

 

Lähde: Eurostat, Economic globalisation indicators in manufacturing, wholesale and retail trade.


Sivun alkuun >>

Kommentit (0 kommenttia)